Venäjän presidentin Vladimir Putinin maanantai-illan pitkä puhe on saanut ihmiset ympäri maailmaa kohauttamaan kulmiaan. Erikoisten väitteiden päätteeksi Putin summasi tilanteen ja kertoi, että on välttämätöntä ja korkea aika julistaa Itä-Ukrainassa sijaitsevat Donetskin ja Luhanskin ”kansantasavallat” itsenäisiksi valtioikseen.
Vladimir Gel’man.
Aleksanteri-instituutin Venäjän politiikan professori Vladimir Gel’man sanoo puheen olleen täynnä valheita ja disinformaatiota, kuten Putinille on tyypillistä.
Hänen mukaansa puhe oli suunnattu venäläisille, joista monet haluaisivat uskoa Putinia.
– Tässä ei ole niinkään kyse totuudesta ja valheista vaan vihasta Ukrainaa kohtaan. Monille venäläisille sillä ei ole oikeastaan väliä, valehteleeko Putin, hän sanoo.
Hän nostaa esiin kolme valhetta Putinin puheesta.
1. Nukkevaltio
– Putin käytännössä esitti Ukrainan jonkinlaisena Yhdysvaltojen ja sen liittolaisen käsissä olevana nukkevaltiona. Se ei ole totta. Itse asiassa Ukrainan neuvostoajan jälkeinen kehitys on kotimaasta peräisin, Gel’man sanoo.
Putin maalaa kuvan Ukrainasta, joka ei pärjää omillaan eikä ole pärjännyt Neuvostoliiton kaatumisen jälkeen. Maa on Putinin mukaan menettänyt teollisen ja teknologisen potentiaalinsa, toivoton ja köyhä, koska Ukraina on tehnyt länsimyönteisiä valintoja ja samalla ”ryöstänyt” kansalaisiaan. Putin väittää, ettei Ukrainassa ole riippumatonta oikeusjärjestelmää ja että korruptio on aivan omissa sfääreissään.
– Ymmärtävätkö ukrainalaiset, että heidän maansa ei ole ainoastaan poliittinen ja taloudellinen (lännen) protektoraatti, vaan se on viety siirtomaan tasolle marionettivallanpitäjineen? Valtion yksityistäminen on johtanut siihen, että itseään isänmaalliseksi kutsuvat vallanpitäjät ovat menettäneet kansallisen luonteensa ja johdattavat maataan täyteen suvereniteetin menettämiseen, Putin sanoi puheessaan.
Putinin mukaan maa on täynnä aggressiivista russofobiaa ja uusnatsismia, ja valtio on kieltänyt kaiken, mikä yhdistää Venäjää ja Ukrainaa, Putin totesi.
Kiovassa muistettiin helmikuun 2014 tapahtumien uhreja Maidanin aukiolla sunnuntaina.
2. Helmikuu 2014
Putin kutsui helmikuun 2014 tapahtumia vallankaappaukseksi.
– Se ei ollut näin. Se oli suosittu kansannousu (Viktor) Janukovytshin hallintoa vastaan.
Putin puhuu tapahtumista äärimmäisen väkivaltaisina ja lännen tukemina. Hän sanoo vallankumouksellisten nationalistien työntäneen Ukrainan sisällissodan partaalle.
3. ”Kansanmurha”
Itä-Ukrainan Donbassissa ei ole meneillään kansanmurha, toisin kuin Putin on useaan otteeseen väittänyt.
Puheessa Putin sanoo, ettei länsi tunnista kansanmurhaa, jolle neljä miljoonaa ihmistä on altistunut, koska he eivät suostu lännen ajaman vuoden 2014 ”vallankaappauksen” jälkeiseen aggressiivisen nationalistiseen uusnatsihallintoon.
– Tämä on yksi Putinin valheista, Gel’man sanoo.
Kansanmurhasta puhuminen on merkittävää, koska sillä voidaan luoda oikeutusta aseellisille toimille.
Katri Pynnöniemi.
Myös apulaisprofessori Katri Pynnöniemi nostaa esiin Donbassin väitetyn kansanmurhan. Pynnöniemi on Venäjän turvallisuuspolitiikan apulaisprofessori Helsingin yliopiston Aleksanteri-instituutissa ja Maanpuolustuskorkeakoulussa.
– Kansanmurhaan viitattiin myös Georgian sodan aikana (2008). Siinä on kyse hyvin tunteikkaasta asiasta, jolla halutaan puolustella omaa hyökkäyksellistä toimintaa.
Putin maalaa synkkää uhkakuvaa Ukrainasta myös väittäessään, että Ukraina suunnittelee ydinaseen hankkimista tai kehittämistä. Väitteellä ei ole minkäänlaista tosiperäistä pohjaa, Pynnöniemi sanoo.
Krimin niemimaan asukkaat ovat Putinin mukaan tehneet oman vapaan valintansa olla yhdessä Venäjän kanssa. Putin puhui paljon myös Natosta ja sen itälaajentumisesta viitaten kansainvälisiin sopimuksiin, joita länsi Venäjän mielestä tulkitsee väärin. Hän sanoi myös, ettei Ukrainassa saa sen perustuslain mukaan olla vieraan vallan joukkoja, jollaisiksi Nato-joukot lasketaan.
Puhetta analysoidaan Pynnöniemen mukaan vielä pitkään. Se on monilta osin samanlainen kuin Putinin viimekesäinen essee venäläisten ja ukrainalaisten yhtäläisyyksistä ja yhtenäisestä historiasta.
Vladimir Putin allekirjoitti puheensa lopuksi tunnustukset separatistialueiden itsenäisyydestä.
Putinin puhe on pitkä, 55 minuutin mittainen ja auki kirjoitettuna yli 45 000 merkkiä, fonttikoolla 12 16 liuskaa. Se käy seikkakohtaisesti läpi Putinin näkemyksen Ukrainan ja Venäjän yhteisestä historiasta.
Vladimir Leniniä Putin pitää Ukrainan ”kirjoittajana ja arkkitehtina”. Hänen mielestään oli virhe, että Lenin antoi Ukrainan itsenäistyä 1917 eli ”repi ne historiallisilta alueiltaan, eikä kukaan tietysti kysynyt kansalta”.
– Ja miksi tasavalloilla piti olla oikeus erota noin vain? Tämä kuulostaa järjettömältä, Putin sanoi.
Putinin mukaan koko Ukraina on neuvostoajan ja Neuvostoliiton luomaa, eikä maalla ole historiansa nimissä oikeutusta olemassaoloon.
Pynnöniemi pitää Putinin historiakäsitystä täytenä oikeutuksen etsimisenä omalle politiikalle.
– Siellä on asioita, joita on historiassa tapahtunut, mutta joille Putin antaa erilaisen merkityksen tai tulkitsee hyvin yksioikoisesti. Esimerkiksi väite siitä, että Ukrainalla ei olisi valtiollista olemassaoloa, ei ole missään nimessä vakavasti otettava, hän sanoo.
Historian käyttäminen oikeutuksena on merkki muiden argumenttien puuttumisesta, Gel’man sanoo.
Lue lisää: Putin sanoo Venäjän tunnustavan Donetskin ja Luhanskin kokonaan itsenäisiksi
Ulkopoliittisen instituutin Venäjän-tutkija Jyri Lavikainen pitää Putinin puhetta oppikirjaesimerkkinä historiapolitiikasta eli historian käyttämisestä politiikan aseena. Tapahtumat sijoitetaan anakronisesti vääriin aikoihin, ja vaikka kokonaisuus voi näyttää ensivilkaisulta järkevältä ja loogiselta, eivät yksityiskohdat täsmää.
Lavikaisen mukaan historia on Putinille tärkeää monella tasolla, ja hallitsija on valmis heittämään rationaalisuuden romukoppaan suurvalta-ajatuksiensa vuoksi.
Yalen yliopiston historian professori Timothy Snyder kirjoitti blogitekstin Ukrainan historiasta ottaakseen kantaa Putinin värittyneeseen historianäkemykseen. Hän kirjoittaa, että Ukraina on toisella tavalla eurooppalainen valtio kuin Venäjä. Ukrainalla on pitkä yhteinen historia Liettuan ja Puolan kanssa.
”Myytti ikuisesta veljeydestä, jota Venäjän presidentti nyt vilpillisessä mielessä tarjoaa, on ymmärrettävä pikemminkin politiikan kuin historian kategorioissa. Pieni pala historiaa voi kuitenkin auttaa meitä näkemään vilpillisen uskon ja ymmärtämään politiikkaa”, hän päättää tekstinsä.
Lue lisää: Putin väitti: Itsenäistä Ukrainaa ei käytännössä ole – kylmäävä puhe järisytti maailmaa
Lue lisää: Asiantuntija Putinin ”uskomattoman synkästä” puheesta: ”En ole koskaan nähnyt mitään tämänkaltaista”
