Tätä Putin tarkoittaa hyytävän puheensa ”historiallisella Venäjällä” – ex-suur­lähettiläs ohimennen tehdystä viittauksesta: ”Koskee selvästi myös Suomea”

Venäjän presidentin maanantain puheessa oli selvästi uusi sävy. Hannu Himasen mukaan se sisälsi rankkaa historian vääristelyä.

22.2.2022 21:29

Venäjän presidentti Vladimir Putin puhuu usein historiallisesta Venäjästä ja käyttää historiaa hyväkseen perustellessaan Venäjän ulkopolitiikkaa.

Putinin puheeseen on tullut uusi sävy, sanovat Putinin maanantaista puhetta tulkitsevat asiantuntijat.

– Varmaankaan Putinin historian käsitys itsessään ei ole muuttunut, mutta puheen sävy oli nyt selvästi aiempaa vakavampi ja hyökkäävämpi, Ulkopoliittisen instituutin tutkijatohtori Veera Laine arvioi.

Viime vuoden heinäkuussa Putin julkaisi esseen Ukrainasta. Siinä Putin toi esille näkemyksensä maiden yhteisestä historiasta, jonka mukaan Venäjän yhteydestä irtautunut Ukraina ei ole suvereeni valtio.

Historia on Putinille yksi tapa perustella ulkopolitiikkaa, sanoo Veera Laine.

Lue lisää: Putin väitti: Itsenäistä Ukrainaa ei käytännössä ole – kylmäävä puhe järisytti maailmaa

Maanantaina puhe oli jyrkentynyt. Putin muistutti, miten bolshevikit perustivat Ukrainan ja Ukrainan neuvostotasavallan luominen tapahtui 1920-luvulla.

Putinille Ukrainan menneisyys on osa Venäjän tuhatvuotista historiaa, eikä sen valtiollista kehitystä haluta tunnustaa, sanoo Veera Laine.

Nykypäivän Ukraina on Putinin mielestä valinnut väärin ja lähtenyt väärälle tielle.

– Koko Putinin ulkopolitiikkaa ja luultavasti myös ajattelua leimaa se, että hän poimii menneisyydestä sopivia tarinoita, joilla perustellaan aggressiota.

Avdijivkan kaupunki sijaitsee Ukrainassa raja-alueella, kymmenisen kilometriä Donetskista pohjoiseen.

Entinen Suomen Moskovan suurlähettiläs Hannu Himanen sanoo, että Putin toisti samoja teesejä kuin viime heinäkuussa julkaistussa esseessään.

– Läntisestä näkökulmasta voisi sanoa, että puhe oli sävyltään nostalgisen kansallismielinen, vaikka nostalgia onkin liian lempeä sana kuvaamaan puhetta. Se oli rankkaa historian vääristelyä.

Putin meni Himasen mielestä puheessaan pidemmälle kuin siihen, ettei Ukraina saa liittyä sotilasliitto Natoon.

– Hän kyseenalaisti Ukrainan itsenäisyyden ja erillisyyden täysin avoimesti ja röyhkeästi. Että Ukrainan luominen oli Leninin virhe eikä Ukraina ole koskaan ollut erillinen valtio.

Putinin mielestä Ukraina on osa Venäjää.

Vladimir Putinila on kansallisromanttinen tulkinta historiasta, Hannu Himanen sanoo.

Presidentti Putinin puheessa oli Hannu Himasen mukaan osia, jotka edellyttävät tarkempaa erittelyä.

Putin sanoi ohimennen, että oli myös valtioita, jotka saivat itsenäisyytensä lahjaksi Leniniltä.

– Minun tällainen viittaus koskee selvästi myös Suomea. Putin ei esitä tällaista sattumalta. Hän tietää erinomaisen hyvin puhuvansa myös Suomesta.

Kun Putin viittaa historialliseen Venäjään, silloin pitäisi Himasen mukaan katsoa entistä Neuvostoliittoa kauemmas ja Venäjän keisarikuntaan, joka alkoi rakentaa imperiumia Pietari Suuren ajoista 1700-luvulla.

Putinin ajattelussa se, mitä Venäjä oli ennen vallankumousta ja neuvostoaikana ja nyt, on pitkä jatkumo, sanoo Himanen.

Venäjällä on tässä ajattelussa oikeus hyvin laajoihin alueisiin, jotka ovat kuuluneet ennen vallankumousta Venäjään ja Neuvostoliiton alueeseen.

– Se on paljon kovempi ja pidemmälle menevä näkemys kuin Venäjän vaatimus etupiireistä. Sekään ei ole kadonnut, vaan Venäjä haluaa länsirajalleen maita, jotka eivät ole Naton jäseniä.

– Putinin fokus on Ukrainassa, mutta sen sivupolku johtaa Baltian maihin ja Suomeen.

Ihmiset osoittavat mieltään Berliinissä.

Vladimir Putin paaluttaa puheissaan Venäjän intressipiiriä. Hän muistuttaa, että Venäjällä on etupiiri, johon sillä on historiallinen oikeus.

Siihen kuuluvat Ukrainan ja Valko-Venäjän ohella Baltian maat ja Suomi sekä osia Puolasta. Kaukasia ja Keski-Aasia ovat vielä oma lukunsa.

Himasen mielestä Putinilla on kansallisromanttinen ja kansallinen tulkinta historiasta.

Putinin maalaaman historiallisen Venäjän juuret ulottuvat 800-luvulle ja Kiovan alueelle, jossa vaikutti Rus-niminen venäläisten alkukoti.

Alkukodista venäläiset alkoivat liikkua kohti pohjoista ja koillista. Venäläiset työnsivät edellään pieniä kansoja, joista yksi merkittävä ryhmä oli suomalaisugrilaiset kansat.

– Ukraina on tämän takia jotenkin pyhää maata. Venäläisyys on sieltä kotoisin, siihen liittyy alkupiste, josta venäläinen ortodoksikirkko alkoi levitä, Himanen sanoo.

Venäjää ja Ukrainaa yhdistää ortodoksinen usko.

Ukrainaan liittyy venäläisille tärkeä uskonnollinen ulottuvuus.

Ensimmäinen Kiovan ruhtinas oli Vladimir. Hänet kastettiin kristityksi Kiovassa. Vladimirille on pystytetty iso muistomerkki Moskovaan, Kremlin kupeeseen.

– Siihen liittyy kansallista mytologiaa ja mystiikkaa, joka muistuttaa kansalliskiihkoisista ajoista, Himanen linkittää.

Viime vuosisadan Euroopan historiasta vastaavaa kansallismielisyyttä on Himasen mielestä ollut muun muassa Saksassa. Kansallishenkiseen uhoon liittyy se, että kehitettiin historiallisia tarinoita, jotka oikeuttivat tietynlaiseen toimintaan.

– Venäläiset ja ukrainalaiset eivät välttämättä kiistä sitä, etteivätkö he ole lähellä toisiaan, mutta vuoden 2014 jälkeinen kehitys on kyllä vahvistanut ukrainalaisten erillistä identiteettiä ja kääntänyt heitä Venäjää vastaan.

Venäjän imperiumi 1914

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?