Euroopan komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen paljasti lauantaina Münchenin turvallisuuskokouksessa ensi kertaa hieman tarkemmin, mitä Venäjää vastaan suunnitellut pakotteet voisivat pitää sisällään.
– Jos Venäjän hyökkää, me tulemme rajoittamaan Venäjän talouden pääsyä rahoitusmarkkinoille ja otamme käyttöön vientirajoituksia, jotka estävät Venäjää modernisoimasta ja monipuolistamasta omaa talouttaan, von der Leyen sanoi uutistoimisto AP:n mukaan.
– Meillä on paljon korkean teknologian tuotteita, joissa meillä on maailmanlaajuinen johtoasema ja jotka ovat Venäjälle ehdottoman tärkeitä ja joita ei voi helpolla korvata, hän vihjaili mahdollisista uusista pakotteista.
Von der Leyenin mukaan myös energiasektorilla tehtäisiin toimia, jotka kohdistuisivat Venäjään. Tarkoituksena olisi vähentää Euroopan unionin maiden riippuvuutta Venäjän energiatoimituksista.
Kremliä tukevassa venäläismediassa käynnistyi välittömästi vähättely ja ilkkuminen pakotteille.
– Meille ei aiota myydä jotain supermodernia teknologiaa. Voi hirmuista. Kiinaahan ei ole maailmassa olemassa. Eikä Etelä-Koreaa myöskään, Tsargrad-sivuston haastattelema Andrei Medvedev sanoi sarkastisesti viitaten siihen, että Venäjä kyllä löytäisi Aasiasta korvaavat tuotetoimittajat läntiselle teknologialle.
Medvedev on toimittajataustainen poliitikko, joka toimii nykyisin kaupunginvaltuuston varapuheenjohtajana Moskovassa.
”En oikein käsitä, mitä ainutlaatuista teknologiaa Euroopan unioni voisi lakata jakamasta meille.
Venäjän kansallisen energiainstituutin varajohtaja Aleksandr Frolov lyttäsi pakotteet RT-kanavan haastattelussa.
– Kuinka latteaa. Tässä ei ole mitään uutta, analyytikko Frolov sanoi ja kutsui lännen pakotepuheita ”mantraksi”.
– En oikein käsitä, mitä ainutlaatuista teknologiaa Euroopan unioni voisi lakata jakamasta meille. Enkä myöskään pysty kuvittelemaan, mitä pakotteita EU voisi asettaa Venäjälle energiasektorilla, Frolov sanoi viitaten siihen, että kaikki energiapakotteet osuisivat kipeästi myös Eurooppaan itseensä.
Frolov muistutti, että Eurooppa ostaa Venäjältä kaasun ja öljyn lisäksi myös dieseliä ja hiiltä.
– Ja joihinkin Baltian maihin Venäjä myy sähköä, hän lisäsi viitaten mahdollisuuteen, että Venäjä voi kohdistaa omia vastapakotteitaan näille aloille.
Myös Venäjän presidentti Vladimir Putin on antanut ymmärtää, että lännen suunnittelemilla pakotteilla ei ole häneen minkäänlaista pelotevaikutusta. Putin vähätteli pakotteita viimeksi perjantaina.
– Pakotteita otetaan käyttöön joka tapauksessa. Olipa sitten jokin muodollinen syy pakotteille, kuten vaikkapa Ukrainan tapahtumiin liittyvä, tai vaikka ei olisi mitään sellaista syytä, niin se kyllä löydetään, Putin sanoi perjantaina tavatessaan Valko-Venäjän johtajan Aljaksandr Lukashenkan Moskovassa.
– Pakotteiden päämäärä on nimittäin toinen: päämäärä on jarruttaa Venäjän ja Valko-Venäjän kehitystä. Kun tähän päämäärään pyritään, aina löytyy tekosyy joillekin oikeudettomille pakotteille, ja se ei ole mitään muuta kuin epärehellistä kilpailua, Putin sanoi.
Britannian pääministeri Boris Johnson kertoi niin ikään lauantaina oman maansa suunnittelemista pakotetoimista mahdollisen Venäjän sotilaallisen suurhyökkäyksen varalle.
– Jos Venäjä hyökkää naapuriinsa, me otamme käyttöön pakotteita venäläisiä henkilöitä ja Venäjän valtiolle strategisesti tärkeitä yrityksiä vastaan. Me teemme heille mahdottomaksi kerätä rahoitusta Lontoon pääomamarkkinoilta, Johnson sanoi Münchenissä.
Johnson sanoi myös, että brittiviranomaiset voisivat kohdentaa pakotteita sellaisiin henkilöihin, jotka ovat venäläisomisteisten yritysten ”todellisia hyödynsaajia”.
BBC:lle Johnson sanoi, että Britannia ja Yhdysvallat voisivat estää pakotteiden kohteeksi asetettavilta venäläisyrityksiltä mahdollisuuden ”käydä kauppaa punnilla ja dollareilla”. Hänen mukaansa se iskisi Venäjään ”erittäin, erittäin pahasti”, kertoo Reuters.
Uutistoimisto Tass siteeraa puolestaan luottoluokituslaitos Moody’sin arviota, jonka mukaan mahdollisella pahenevalla konfliktilla ja siihen liittyvillä pakotteilla voisi olla vaikutusta myös useisiin muihin entisiin neuvostotasavaltoihin eli Venäjän kumppanimaihin IVY:ssä.
Eniten Venäjän taloudesta ja Venäjän kaupasta riippuvaisia ovat Valko-Venäjä, Kirgisia, Tadzhikista, Moldova ja Armenia, Moody’s arvioi.