Ranska liittolaisineen on ilmoittanut aloittavansa joukkojensa vetämisen Länsi-Afrikan Malista miltei kymmenen vuoden jälkeen. Ranskan ja sen afrikkalaisten ja eurooppalaisten liittolaisten lausunnossa päätöstä perustellaan Malissa valtaa pitävän sotilasjuntan vastustuksella.
– Poliittiset, operatiiviset ja lailliset olosuhteet eivät enää täyty, jotta nykyistä sotilaallista toimintaa terrorismin vastaisessa taistelussa Malissa voitaisiin tehokkaasti jatkaa, lausunnossa todetaan.
Päätös koskee sekä Ranskan Barkhane-operaatiota Sahelissa että eurooppalaista Takuba-operaatiota.
Operaatioissa on taisteltu jihadisteja vastaan, mutta liikettä ei ole saatu nujerrettua. Liittolaiset vakuuttavat jatkavansa terrorismin vastaista taistelua Sahelin muissa maissa, kuten Nigerissä. Lausunnon mukaan maiden kanssa on jo aloitettu poliittiset ja sotilaalliset neuvottelut.
Ranska ei jaa juntan "piiloteltuja tavoitteita"
Ranskan operaatio Malissa on ollut ongelmien täyttämä. Barkhane-operaatiossa Länsi-Afrikassa palvelleista 53 kuolleesta sotilaasta 48 sai surmansa Malissa.
Viime aikoina on herännyt pelkoa siitä, että jihadistit pyrkivät leviämään Guineanlahdelle.
Ranskan presidentti Emmanuel Macron sanoi toimittajille torstaina lehdistötilaisuudessa Pariisissa, ettei sotilastoimia voida jatkaa sotilasjuntan rinnalla, koska Ranska ei jaa Malin johtajien strategiaa ja "piiloteltuja tavoitteita". Hän kuitenkin painotti, ettei Ranska ole epäonnistunut Malissa.
Macronin mukaan äärijärjestöt al-Qaida ja Isis ovat nostaneet Sahelin alueen ja Guineanlahden prioriteetiksi laajenemisstrategiassaan. Macron sanoi äärijärjestöjen pyrkivän hyödyntämään alueita globaalien ja alueellisten suunnitelmiensa toteuttamisessa.
Senegalin presidentti Macky Sall painotti samassa tilaisuudessa, ettei islamistien vastainen taistelu Sahelissa voi olla pelkästään Afrikan maiden vastuulla. Sallin mukaan asiasta on konsensus Euroopan kanssa.
Macron ei halua vertauksia Afganistaniin
Ilmoitus vetäytymisestä tuli presidentti Macronin kannalta kriittiseen aikaan. Häneltä odotetaan lähipäivinä virallista ilmoitusta ehdolle asettumisesta huhtikuun presidentinvaaleissa.
Macron on myös pyrkinyt ottamaan johtavaa roolia kansainvälisessä diplomatiassa ja painostanut Venäjää liennyttämään jännitteitä Ukrainassa.
Erityisesti vaalien lähestyessä Macronille on tärkeää, ettei vetäytymistä nähdä samanlaisena kuin Yhdysvaltojen joukkojen kaoottinen vetäytyminen Afganistanista viime vuonna.
Sahelin alueella on tällä hetkellä yhteensä 25 000 ulkomaalaista sotilasta.
Malissa toimivat myös vuonna 2013 aloitettu YK:n rauhanturvaoperaatio Minusma ja Euroopan unionin EUTM Mali -koulutusoperaatio, jonka tavoitteena on ollut parantaa Malin puolustusvoimien kykyä taistella terrorismia vastaan.
Uutistoimisto AFP:n nimettömän ranskalaislähteen mukaan Ranska jatkaa lähtönsä jälkeen jonkin aikaa Minusman ja EUTM:n tukemista.
Ranskan ja Malin suhteet ovat huonontuneet sen jälkeen kun sotilasjuntta kieltäytyi pitämästä kiinni siviilihallintoon palaamisen aikataulusta.
Malin sotilasjuntta kertoi taannoin päättäneensä kutsua maahan venäläisen palkkasotilasyhtiö Wagnerin joukkoja. Wagnerin palkkasotilaita on syytetty Keski-Afrikan tasavallassa muun muassa siviileihin kohdistuneista rikoksista. Ranska teki selväksi, että sen joukkojen taisteleminen vastuuttomien palkkasotilaiden rinnalla olisi kestämätöntä.
Torstaina Macron sanoi Wagnerin sotilaiden olevan Malissa turvaamassa omia intressejään ja suojelemassa sotilasjunttaa.
