Miksi vuodesta 2014 lähtien jatkuneet taistelut ovat nyt laajentuneet käytännössä täysimittaiseksi sodaksi Venäjän ja Ukrainan välillä?
Syyt siihen löytyvät hieman kauempaa maiden lähihistoriasta.
Avainhenkilö on Venäjän itsevaltainen presidentti Vladimir Putin, jonka toimintaa sanotaan ohjaavan pohjimmiltaan kaksi seikkaa: 1) Venäjän suuruuden palauttaminen sekä 2) vallassa pysyminen.
Miksi Venäjä uhoaa?
Neuvostoliiton romahdus oli Putinin mukaan ”geopoliittinen katastrofi”, ja hän on käyttänyt 22 vallassaolovuottaan rakentaakseen Venäjästä jälleen suurvallan ja voimatekijän Euroopassa.
Kylmän sodan jälkeen sotilasliitto Nato laajentui Venäjän rajoille, kun se hyväksyi jäsenikseen Baltian ja Itä-Euroopan maita. Venäjän mielestä Nato petti lupauksensa olla laajentumatta, Nato kiistää että mitään lupausta olisi annettu.
Putinin valtaklikki Venäjällä pitää Natoa uhkana, vaikka asiantuntijoiden mukaan on erittäin epätodennäköistä, että kukaan uhkaisi Venäjän kaltaista sotilaallista suurvaltaa.
Mitä Putin pelkää?
Venäjä ei kuitenkaan taloudellisessa ja poliittisessa mielessä ole suurvalta, sillä sen elintaso ja vaikutusvalta maailmalla ovat vaatimattomat. Valtaa pitää entisistä turvallisuuspalvelun jäsenistä koostuva Putinin sisäpiiri.
Neuvostoliiton hajoamisen jälkeen Venäjän federaation presidentiksi noussut Boris Jeltsin luovutti vallan Vladimir Putinille vuosituhannen vaihteessa. Pian Venäjällä puhalsivat uudet tuulet.
2000-luvun alussa Venäjän entiseen etupiiriin kuuluvissa maissa alkoi talousongelmista kummunnut niin sanottujen värivallankumousten aalto, jossa länsimieliset kansalaiset pyrkivät eroon autoritaarisista hallinnoistaan.
Putin tulkitsi tämän suoraksi uhaksi omalle vallalleen, jos liikehdintä leviäisi Venäjälle. Hän syytti vallankumousten lietsomisesta länsimaita, erityisesti Yhdysvaltoja, ja ryhtyi tukemaan itsevaltaisia hallintoja. Venäjän oma oppositio kukistettiin.
Kiovassa osoitettiin marraskuussa 2004 mieltä epäiltyä vaalivilppiä vastaan. Tästä käynnistyi ns. oranssi vallankumous Venäjä-mielistä hallintoa vastaan.
Kiista Naton laajenemisesta ja Putinin pelko omasta kaatumisestaan ovat johtaneet käytännössä uuteen kylmään sotaan Venäjän ja lännen välillä.
Miksi Ukraina?
Ukrainassa tiivistyvät nämä kaksi asiaa: Se on halunnut Natoon, ja vuonna 2014 kansa kaatoi maan venäläismielisen hallinnon jo toistamiseen.
Kolmas seikka on, että Ukrainassa itäosassa on merkittävä venäjää puhuva kansanosa, ja Putinin Venäjän kansallismieliseen politiikkaan kuuluu suojella venäläisiä ulkomailla. Näin kansan huomio voidaan ohjata pois maan sisäisistä ongelmista.
Venäjä vastasi Ukrainan vallankumoukseen miehittämällä Krimin niemimaan 2014 ja liittämällä sen laittomasti itseensä.
”Vihreät miehet”, tunnuksettomat venäläissotilaat, miehittivät Krimin maaliskuussa 2014 ja käynnistivät niemimaan anastuksen Ukrainalta.
Entisten venäläissotilaiden johtama venäläismielisten kapinaliike puolestaan käynnisti Itä-Ukrainassa sodan hallintoa vastaan, ja Venäjän tuella vallatuille alueille muodostettiin Donetskin ja Luhanskin kapinallisalueet.
Itä-Ukrainassa on taisteltu siitä lähtien koko ajan samalla kun Venäjä on pyrkinyt kampittamaan Ukrainan johtoa.
Nato ei ole taipunut periaatteestaan, että mikä tahansa maa saa hakea sen jäsenyyttä, jolloin Ukrainalla on ollut teoreettinen mahdollisuus päästä jäseneksi.
Länsi on tukenut Ukrainan heikkoa hallintoa ja auttanut sitä vahvistamaan puolustustaan Venäjän uhkaa vastaan. Tämä on puolestaan tulkittu Venäjällä uhaksi.
Miksi nyt?
Kriisi kärjistyi, kun Venäjä alkoi kasata joukkojaan Ukrainan rajoille loppuvuodesta. Joulukuussa Venäjä julkaisi lännelle vaatimuksensa, että Nato ei saa laajentua, ja sen pitää jopa vetäytyä osasta Itä-Eurooppaa.
Venäjän presidentti Vladimir Putin piti Kremlissä lehdistötilaisuutta yhdessa Saksan liittokanslerin Olaf Scholzin kanssa 15. helmikuuta.
Vaatimuksia on pidetty mahdottomina hyväksyä, sillä se romuttaisi Euroopan puolustusrakenteet ja sallisi Venäjän sanella ehdot.
Asiantuntijat uskovat, että Putin iski hetkellä, jolloin hän aisti lännen riitaisuuden ja heikkouden, kun esimerkiksi Yhdysvallat joutui vetäytymään Afganistanista eikä halua uusiin sotiin. Nyt Putinilla on tilaisuus horjuttaa länttä lisää.
Putin julisti viime kesänä, että hän pitää venäläisiä ja ukrainalaisia yhtenä kansana. Tämä on jälleen tulkittu pyrkimyksenä vedota venäläisten kansallistuntoon.
Ukraina on koko ajan luisunut yhä tiiviimmin osaksi länttä. Kaikki mitä Venäjä on tehnyt on mittausten mukaan vain vahvistanut ukrainalaisten halua länteen ja Natoon. Ukrainalaisten oma kansallistunto on vahvistunut.
Ukrainalaiset nousevat vastarintaan, julisti banneri Kiovassa järjestetyssä Venäjän uhkailua vastustavassa mielenosoituksessa 12. helmikuuta.
Vahva uskomus on, että Putin haluaa ratkaista monisyisen ongelman kerralla, liittää Ukrainan Venäjän vaikutuspiiriin ja tehdä maasta samalla esimerkin, mihin demokratian tavoittelu voi johtaa.
Tämä voi tapahtua vain istuttamalla Kiovaan Venäjä-mielinen hallinto, ja se taas onnistuu vain sotilaallisella voimalla.