Venäjä kommentoi perjantaina EU:n ja sotilasliitto Naton vastauksia kirjeeseen, jonka maan ulkoministeri Sergei Lavrov lähetti 37:lle Euroopan ja Pohjois-Amerikan valtiolle helmikuun alussa. Kirjeessä Venäjä painotti, että se haluaa turvallisuutta koskeviin kysymyksiinsä yksittäiset vastaukset kaikilta valtioilta.
EU ja Nato koordinoivat kuitenkin yhdessä vastauksensa, ja niiden puolesta kirjeeseen vastasivat Naton pääsihteeri Jens Stoltenberg sekä EU:n ulkosuhteista vastaava Josep Borrell. Perjantaina Venäjän ulkoministeriön tiedottaja Maria Zaharova sanoi, ettei Venäjä voi hyväksyä EU:n ja Naton ”kollektiivista vastausta”, vaan se jää edelleen odottamaan vastauksia yksittäisiltä valtioilta.
– Tällaista askelta ei voida nähdä minään muuna kuin merkkinä diplomaattisesta epäkohteliaisuudesta ja epäkunnioituksesta pyyntöämme kohtaan, Zaharova sanoi.
Nainen käveli Venäjän ulkoministeriön rakennuksen lähellä Moskovassa huhtikuussa 2021.
Hänen mukaansa vastausten ”kartteleminen” tarkoittaa sitä, että länsi ei ole halukas tunnustamaan Etyjin ja Nato-Venäjä-neuvoston sitoumuksia ja yrittää varmistaa turvallisuuttaan Venäjän kustannuksella.
Lue lisää: Venäjä närkästyi EU:n ja Naton vastauksista
Aleksanteri-instituutin tutkimusjohtajan Markku Kangaspuron mukaan Venäjän ulkoministeriön vastaus Naton ja EU:n vastauksiin ei liiemmin yllätä.
– Venäjän näkemys on tällä hetkellä, että kysymys on toisaalta Etyjin piiriin kuuluvista asioista, joissa jokainen kansallisvaltio on toimivaltainen. Toisaalta se taas lähtee siitä, että se neuvottelee Naton ja Yhdysvaltojen kanssa. Tässä mielessä vastaus on heidän puoleltaan looginen, eikä siinä ole mitään yllättävää, Kangaspuro kertoo IS:lle.
Kangaspuron mukaan Venäjällä on oma agendansa ja ajatuksensa siitä, kuinka neuvotteluja tulisi käydä Ukrainan kriisistä. Taustalla on ristiriita ja näkemysero siitä, ketkä ovat siinä toimijoina.
– EU:han ei ole tässä Ukrainan kysymyksessä osapuoli oikeastikaan. EU:n jäsenvaltioiden puolella taas on lähdetty siitä, että EU on yksi osapuoli, josta nyt keskustellaan tässä koko isossa kiistassa. Jos puhutaan Minskin sopimuksista, niiden perusteella toimijaosapuolet ovat lähinnä Ranska, Saksa, Ukraina, Venäjä ja Itä-Ukrainan separatistit.
EU:n yhteinen vastaus ei Kangaspuron mukaan anna Venäjälle vastausta siihen, voiko se saada Euroopasta erilaisia kantoja asiaan. Tämän vuoksi on hänen mukaansa loogista, että Venäjä vastaa niin, että se ei ole saanut odottamiaan vastauksia.
– Tässä pelataan monen tason peliä. Kysymys ei ole pelkästään siitä, että tässä yritetään pelata jollekin mustaapekkaa käteen, Kangaspuro sanoo.
Ukrainan armeijan sotilas partioi perjantaina Avdiivkan kaupungin läheisyydessä, Ukrainaa ja venäläismielisiä kapinallisalueita erottavan jakolinjan tuntumassa.
Zaharovan mukaan Venäjä vastustaa voimakkaasti Naton ja EU:n ”dominanssia” euroatlanttisen alueen turvallisuuden varmistamisessa.
– Tätä lähestymistapaa emme ehdottomasti voi hyväksyä, Zaharova sanoi.
Kangaspuron mukaan kaiken taustalla on yksi iso kysymys, joka kiteytyy juuri näihin Zaharovan kommentteihin.
– Ukraina on tässä tietyllä tavalla sijaiskärsijä ja se fokus. Mutta iso kysymys on koko Euroopan turvallisuusjärjestelmä, voimatasapainon luominen ja se, tapahtuuko se asevaraisesti ja turvallisuuspoliittisesti vai sopimusvaraisesti. Tästähän tässä on kysymys.
Zaharova sanoi Moskovassa perjantaina, että Etyjin ylimmillä tasoilla hyväksytyt vuoden 1999 Istanbulin päätöslauselma sekä vuoden 2010 Astanan julistus ”edellyttävät selvästi”, että yksikään valtio, valtioiden ryhmä tai organisaatio ei voi saada ylivoimaista oikeutta rauhan ja vakauden säilyttämiseen Etyjin piirissä.
Lue lisää: Spiegel: Niinistö paljastaa yksityiskohtia keskusteluistaan Putinin kanssa
Kangaspuron mukaan toistaiseksi on vaikea nähdä, mihin tilanne kehittyy tästä eteenpäin. Hän muistuttaa, että keskustelua käydään useammalla tasolla.
– Yksi niistä on julkisen keskustelun taso ja siihen liittyvä julkinen diplomatia. Kulissien takana on sitten omat viritykset ja keskustelut. Niiden takana vielä todella tiukat turvallisuuspoliittiset laskelmat, joista vuotaa vielä vähemmän tietoa ulos kuin näistä diplomaattisista keskusteluista, Kangaspuro sanoo.
Hänen mukaansa nyt näytetään elettävän vaihetta, jossa asioita pallotellaan julkisuudessa ja samalla tuotetaan erilaisia mielikuvia siitä, missä ollaan menossa. Taustalla käytävistä diplomaattisista keskusteluista ei ulospäin kerrota, mutta Kangaspuron mukaan myös niihin liittyen osapuolet käyvät ”propagandasotaa” puolin ja toisin.
– Ja sitten on myöskin siihen julkiseen ja poliittiseen vaikuttamiseen liittyvät kovan turvallisuuden prosessit. Niihin liittyvät sekä Venäjän sotaharjoitukset ja joukkojen keskittämiset sekä Ukrainalle lähetettävä aseapu ja Itä-Eurooppaan lähetettävät Yhdysvaltain joukot. Kyse on pienistä, mutta poliittisesti liputettavista määristä, joilla pyritään vaikuttamaan kansalaismielipiteeseen.
Venäjän presidentti Vladimir Putin ja Ranskan presidentti Emmanuel Macron harjoittivat julkista diplomatiaa maanantaina Moskovassa.
Lue lisää: Useat maat kehottavat kansalaisiaan poistumaan Ukrainasta – nyt listalla myös Viro
Kangaspuron mukaan kaikki julkisuudessa esille tuleva on osapuolesta riippumatta tarkoin mietittyä, mutta myös lännen suunnalta tulevissa viesteissä on eroa.
– Yhdysvallat tuottaa yhdenlaista informaatiota ja Ukraina kohteena tuottaa omanlaistaan. Isoilta EU-jäsenmailta Ranskalta ja Saksalta tulee tietynlaista informaatiota, ja Itä-Eurooppa harjoittaa toisenlaista vaikuttamista. Kaikki on politiikkaa.
Kuuma kysymys on edelleen se, onko joukkojaan rajan tuntumaan keskittänyt Venäjä hyökkäämässä Ukrainaan.
– Selkeitä viitteitä ei ole edelleenkään siitä, että hyökkäys tapahtuisi ja olisi ihan ovella. Toisaalta kysymys on päätöksenteosta, poliittisista ratkaisuista. Venäjällä on kyky hyökätä, mutta toinen asia on, katsooko se siinä olevan järkeä. Tai kokeeko Venäjä saavansa siitä etua, vai onko diplomaattinen tie sittenkin parempi. Tämä tarkoittaa sitä, että pallo on myöskin lännen puolella kun keskustellaan siitä, mikä se vastaus on ja että mihin pisteeseen ja tilanteeseen tätä asetelmaa ajetaan.
