Radikalisoitui, matkusti salaa Syyriaan, liittyi Isisiin, nai islamistitaistelijan ja synnytti uusia ”uskonsotureita”.
Saksalaisen Leonora Messingin, 21, tarina on kuin Isisin länsimaisten teinivaimojen oppikirjasta, jos sellainen olisi olemassa.
Häntä vastaan käydään parhaillaan oikeutta Saksassa rikoksista ihmisyyttä vastaan sekä terroristijärjestöön kuulumisesta. Vain 15-vuotiaana Syyriaan matkustaneen Messingin syytetään osallistuneen jesidinaisten orjuuttamiseen jihadistimiehensä kanssa.
Kukaan ei tiedä Isisin houkutukseen langenneiden, länsimaissa kasvaneiden tyttöjen todellista määrää, mutta pelkästään julki tulleiden tapausten perusteella heitä on saattanut olla satoja.
Lontoon King’s Collegen tutkimuksessa vuonna 2018 laskettiin pelkästään Länsi-Euroopasta kaikkiaan yli tuhannen naisen liittyneen Isisiin järjestön huippuvuosina. Tutkimuksessa ei eroteltu naisia iän mukaan.
Länsiteinien kohtalot Isisin kalifaatissa ovat samalla läpileikkaus järjestön noususta ja tuhosta.
Bethnal Greenin kolmikko
Bethnal Green -akatemia on lontoolainen opinahjo, jonka kolme pidettyä muslimiopiskelijaa Amira Abase, 15, Shamima Begum, 15, ja Kadiza Sultana, 16, katosivat ennalta-arvaamatta kodeistaan helmikuussa 2015 ja matkustivat Istanbulin kautta Syyriaan.
”Isis-teinien” tapaus järkytti maailmanlaajuisesti ja konkretisoi pelottavan ongelman.
Kazida Sultana, 16, Amira Abase, 15, ja Shamima Begum, 15, järkyttivät maailmaa, kun he katosivat Syyriaan vuonna 2015.
Isis ylläpiti kalifaattiaan verisesti Syyriassa ja Irakissa, ja houkuttelevan propagandansa ansiosta se ulotti lonkeronsa myös länsimaisiin koteihin. Erityisesti Britanniassa karkaamisia oli lähes epidemiaksi asti.
Bethnal Greenin tytöt olivat ottaneet mallia yhdestä ensimmäistä Isisiin liittyneistä brittinaisista, glasgowlaisesta Aqsa Mahmoodista, josta oli tullut terrorijärjestön mannekiini ja värvääjä. Mahmood on sittemmin saanut syytteet Britanniassa. Hänen olinpaikkansa on tuntematon.
Niin on Amira Abasenkin, joka katosi sodan tuoksinassa.
Hänen uskotaan menneen Isisin pääkaupungissa Raqqassa naimisiin tunnetun australialaisen jihadistin Abdullah Elmirin kanssa. Mies sai surmansa pian häiden jälkeen loppuvuodesta 2015, jolloin tytön epäiltiin myös kuolleen.
Amira Abasen kohtalo on epäselvä.
Shamima Begum on väittänyt Abasen olleen vuonna 2019 Isisin viimeisessä puolustusasemassa Syyrian Baghuzissa, jota amerikkalaiset ja kurdijoukot moukaroivat hirvittävällä voimalla.
Abase on joko kuollut tai sitten hän vain saattaa pitää kurdien vankileirillä matalaa profiilia. Leireillä on yhä monia naisia, jotka ovat niin radikalisoituneita, etteivät halua palata.
Kadiza Sultanan uskotaan kuolleen Venäjän ilmaiskussa Raqqaan vuonna 2016. Hän oli mennyt naimisiin amerikkalaisen jihadistin kanssa, ja heidän kotinsa sai suoran osuman.
Kadiza Sultanan uskotaan kuolleen vuonna 2016.
Kolmikosta kuuluisin on Shamima Begum, josta tuli piikki Britannian hallinnon lihassa.
Begum, nykyisin 22, löytyi Isisin sortumisen jälkeen helmikuussa 2019 kurdihallinnon ylläpitämältä al-Holin vankileiriltä.
Hän oli mennyt naimisiin hollantilaisen jihadistin kanssa ja saanut kaksi lasta, jotka kummatkin kuolivat. Löydettäessä hän oli jälleen viimeisillään raskaana ja synnytti al-Holissa lapsen, joka kuitenkin kuoli pian keuhkokuumeeseen.
Haastattelussaan Begum nostatti raivoa Britanniassa, kun hän sanoi pitävänsä Manchesterin konserttipommitusta vuonna 2017 oikeutettuna Syyrian ilmaiskujen takia.
Britannia omaksui kovan linjan ”Isis-vaimoja” kohtaan ja riisti Begumilta passin. Maan korkein oikeus vahvisti viime vuonna, että kansalaisuutta ei palauteta turvallisuusriskin takia. Brittitulkinnan mukaan Begumilla olisi vanhempiensa syntyperän kautta mahdollisuus muuttaa Bangladeshiin.
”Olin tyhmä lapsi, joka ei halunnut jäädä, kun muut ystävät lähtivät.
Shamima Begum on esiintynyt haastatteluissa al-Rojn leirillä ilman huntua.
Begum on siirretty Syyriassa parempiin oloihin pienemmälle al-Rojn leirille. Hän on ilmoittanut katuvansa Manchester-lausuntoa ja vedonnut brittiviranomaisiin, että pääsisi kotiin.
– Olin tyhmä lapsi, joka ei halunnut jäädä, kun muut ystävät lähtivät, hän on perustellut Isisiin liittymistä.
Jo kolmasosan elämästään Syyriassa viettänyt Begum ilmoitti Sky Newsille viime marraskuussa, että haluaa oikeuteen Britanniaan.
– Olen valmis taistelemaan, mutta minulle ei anneta edes mahdollisuutta.
Avainkysymys Isisiin liittyneiden naisten kohdalla on yleisesti ollut se, missä määrin heidän on tulkittu osallistuneen julmuuksiin. Vai ovatko he olleet vain sivustakatsojia? Eri maiden tulkinnat ja lainsäädännön mahdollisuuden käsitellä tapauksia eroavat toisistaan.
Viime kuussa Shamima Begumin toivo heräsi uudelleen, kun brittioikeus hylkäsi syytteet toista terroriepäiltyä brittityttöä vastaan sillä perusteella, että tulkitsi tämän olleen käytännössä orjana Syyriassa.
Myös Begumilla olisi mahdollisuus vedota siihen, että hän on järjestelmällisen johdattelun ja ihmiskaupan uhri. Epäselvää on, uskoisiko mikään brittioikeus moista.
”Mosulin kaunotar”
Vaalea, pitkähiuksinen nuori nainen hoippui voipuneena irakilaisten turvallisuusjoukkojen keskellä Mosulissa heinäkuussa 2017. Juuri kaupungin vallanneet sotilaat hurrasivat, sillä Mosulin kaatuminen oli alku vapautukselle Isisin terrorista.
Pidätetyllä oli väitetysti ase hallussaan, ja häntä epäiltiin tarkka-ampujaksi. Toinen väite oli, että hän kuului Isisin al-Khansaa-prikaatiin, naisten uskonnolliseen poliisiin, joka oli vartioinut kaduilla sharia-lain pukeutumissääntöjen noudattamista.
Nainen sai lempinimen ”Mosulin kaunotar”.
Uutinen aiheutti saksalaisessa Pulsnitzin pikkukaupungissa epäuskoisia reaktioita, kun paljastui, että kyseessä on vain pari vuotta aiemmin kadonnut oman kylän tyttö Linda Wenzel, 17.
Hän oli 15-vuotiaana langennut Isisin propagandaan, kääntynyt islamiin ja karannut Syyriaan. Avioliitto tshetsheenitaistelijan kanssa oli solmittu etänä puhelimessa, kun tyttö oli vielä Turkissa. Liitto ei kauan kestänyt, sillä mies kuoli pian Wenzelin päästyä Syyriaan, ja hän on kertonut jääneensä yksin.
Joulukuussa 2017 hän sai tavata äitinsä ja siskonsa bagdadilaisvankilassa, jossa hän odotti oikeudenkäyntiään.
– En tiedä, mistä sain niin tyhmän ajatuksen (lähteä Syyriaan), ja nyt olen tuhonnut elämäni, Wenzel ilmoitti tv-kameroiden edessä ja sanoutui irti Isisistä.
Kotimaassa esiintymistä analysoitiin tarkasti. Pulsnitzin pormestari ilmoitti Focus-lehdelle, ettei usko huntuun pukeutuneen tytön tehneen täyskäännöstä. Terroriasiantuntija ihmetteli, miksi tyttö ei vaikuttanut kokemustensa jälkeen traumatisoituneelta.
Irakilaisoikeus ei löytänyt todisteita, että Wenzel olisi syyllistynyt väkivaltaan. Hän oli omien sanojensa mukaan toiminut vain muiden naisten kotitalousapuna ja lastenvahtina ja matkustellut Syyrian Raqqan ja Irakin Mosulin väliä.
Hänet kuitenkin tuomittiin Isisiin liittymisestä ja luvattomasta maahantulosta kuudeksi vuodeksi vankeuteen Irakissa. Alaikäisyytensä takia hän selvisi vähällä, sillä ulkomaalaisia on tuomittu samoilla syytteillä myös kuolemaan Irakissa.
Rangaistuksesta on istuttu nyt yli puolet, eikä Wenzelistä ole kuulunut julkisuuteen uusia tietoja.
Saksan ja Irakin välillä ei ole luovutussopimusta, mutta Saksa on järjestelmällisesti tuonut kansalaisiaan kotiin Syyriasta, joten myös Wenzelillä lienee aikanaan mahdollisuus palata.
Norjalaiset ”Syyria-sisarukset”
Joissakin tapauksissa perheitä länsimaissa on kohdannut kaksinkertainen menetys, kun sisarukset ovat lähteneet yhdessä Syyriaan.
Yksi riipaisevimmista on norjalaissiskosten Ayan ja Leila Juman tarina, jonka kirjailija Åsne Seierstad on kertonut kirjassaan Kaksi siskoa vuonna 2016.
Tyttöjen isä oli somalialainen entinen lapsisotilas Sadiq Juma, joka päätyi pakolaisena Bærumiin Norjaan 1990-luvulla. Tyttäret länsimaalaistuivat niin paljon, että paljastavasta pukeutumisesta alkoi tulla riitoja perheessä.
Tytöt laitettiin paikalliseen moskeijaan uskonnon opetukseen. Se osoittautui valtavaksi virheeksi, sillä opettaja johdattikin heidät ääriajatteluun. Lokakuussa 2013 sisarukset, tuolloin 16 ja 19, matkustivat Syyriaan ”osallistumaan jihadiin”.
Al-Holin leiri on kurdien ylläpitämistä Isis-naisten vankileireistä pahamaineisin. Monia länsimaalaisia onkin siirretty pienemmälle al-Rojn leirille.
Sadiq Juma teki poikkeuksellisen ratkaisun ja lähti Syyriaan. Hän kaveerasi terroristien kanssa ja asetti itsensä alttiiksi kidutukselle ja kuolemanvaaralle saadakseen yhteyden tyttäriinsä. Välillä hän palasi Norjaan, ja Seierstad kuvaa kirjassaan, kuinka isä joutui valehtelemaan kaikille yrittäessään saada viranomaisten apua tapauksessa.
Keskeisin valhe oli se, että tytöt halusivat takaisin kotiin. Se ei pitänyt lainkaan paikkansa. Toinen halusi jopa perustaa terrorikoulutusleirin naisille.
– En ikinä palaa kotiin, tapahtui mitä tahansa, hän viestitti ystävälleen Norjaan.
Lopulta isä luovutti. Tytöistä ei enää kuulunut, kun Isis joutui ahtaalle.
Sitten norjalainen Aftenposten-lehti löysi heidät al-Holin leiriltä kesäkuussa 2019.
Norjan mediassa ”Syyria-sisaruksiksi” nimetyt naiset ovat maassa edelleen, ja tapaus on äärimmäisen mutkikas.
”En ikinä palaa kotiin, tapahtui mitä tahansa.
Norja ei ole aktiivisesti palauttanut kansalaisiaan kuin terveydellisistä syistä. Naiset eivät aluksi itsekään ilmaisseet halua palata. On spekuloitu, voisivatko he muuttaa Somalimaahan.
Vuodet vankileirillä kypsyttivät lopulta heidän ajatuksensa, ja viime lokakuussa he kertoivat NRK:n haastattelussa al-Rojn leirillä haluavansa perheensä luokse. Heillä on yhteensä kolme lasta, jotka lain mukaan ovat Norjan kansalaisia.
Nykyisin 24- ja 27-vuotiaat naiset piilottavat kasvonsa tiukasti, sillä radikalisoituneimmat vankileirin Isis-naiset saattaisivat kostaa toimittajille puhumisesta.
Norjan ulkoministeriö ei ole kommentoinut, onko naisten paluuaikeesta tehty virallinen pyyntö. Heitä odottaisi Norjassa oikeudenkäynti ja todennäköinen tuomio terrorijärjestöön kuulumisesta. He sanovat olevansa valmiita siihen.
– Tämä ei ole elämää, täällä ei ole tulevaisuutta.
– Elämämme on laitettu tauolle. Haluamme jatkaa sitä ja yrittää korjata asioita niin paljon kuin mahdollista, toinen naisista sanoi.
”Tämä ei ole elämää, täällä ei ole tulevaisuutta.
Uusin käänne tuli alle kuukausi sitten, kun norjalaissiskokset yllättäen siirrettiin al-Rojn leiriltä vankilaan. Kurdiviranomaisten mukaan syynä oli turvallisuusoperaatio, kun leirillä epäiltiin suunniteltavan levottomuuksia Isisin tueksi. Sisarusten lasten tilanteesta ei ole tietoa.
Tilanne kurdien ylläpitämissä vankiloissa ja leireillä on kiristynyt, sillä Isisin taistelijat ovat tehneet hyökkäyksiä vapauttaakseen kannattajiaan ja rakentaakseen perustaa järjestön uudelle nousulle.
Leireillä arvellaan olevan yhä jopa satoja länsimaalaisia naisia, joiden lopullinen kohtalo on avoin.
Suomalaistaustainen Marilyn
Ruotsalaistyttö Marilyn kuuluu Isisin ikeen alta onnellisesti pois selvinneisiin.
Suomalaistaustaisen perheen piina käynnistyi, kun tyttö 15-vuotiaana tuli raskaaksi vanhemmalle marokkolaistaustaiselle poikaystävälleen.
Mies houkutteli Marilynin toukokuussa 2015 mukaansa pitkälle matkalle maateitse halki Euroopan ja lopulta Syyriaan. Siellä mies katosi heti 36 päiväksi koulutusleirille ja palasi muuttuneena miehenä.
– Kauhistuin kun hän ilmoitti lähtevänsä sotaan. Se oli jotain ihan muuta mitä olimme päättäneet. Hänen piti vain työskennellä, Marilyn kertoi myöhemmin Expressenille.
Marilyn synnytti Emilio-pojan, joka jäi heti isättömäksi, kun mies kuoli taistelussa. Alkoi kuukausia kestänyt piina vankina omassa kodissa, kun Isisin kätyrit valvoivat tyttöä. Lopulta hän onnistui soittamaan kotiin ja pyytämään apua. Ruotsissa perhe kuuli puhelun taustalla pommituksen ääniä.
Suomalaistaustainen Marilyn oli yksi Syyriasta takaisin kotiin päässeistä.
Pasi-isä paljasti myöhemmin, että perhe panttasi kotinsa ja maksoi 14 000 dollaria ihmissalakuljettajille, jotta Marilyn saatiin kotiin. Hän pakeni poikansa kanssa silloisesta asuinpaikastaan Irakin Mosulin läheltä taksilla, joka vei heidät kurdialueelle helmikuussa 2016.
Koti-Ruotsissa alkuajat olivat vaikeita, ja tyttö purki ahdistustaan biletykseen. Sitten hän puki hunnun uudelleen päähänsä, koska se helpotti oloa, ja alkoi miettiä tulevaisuutta.
Hän joutui myös kohtaamaan ennakkoluuloja, mutta ei suostunut ottamaan syyllisyyttä Isisiin liittymisestä niskoilleen.
– Monet leimaavat minut Isis-terroristiksi. Jos olisin ollut aito isisläinen, en olisi palannut. Saavat kutsua minua miksi haluavat, minä en välitä, hän lausui Expressenille joulukuussa 2017.
Oman toiminnan hyväksyminen oli silti vaikeaa.
– Nyt kun ajattelen asiaa, oli aivan sairasta että matkustin sinne.
Perheen mukaan Marilyn viettää nykyisin normaalia elämää Ruotsissa, käy töissä ja on saanut uuden kumppaninsa kanssa toisen lapsen.