Kommentti: Tshehovin kivääri roikkuu seinällä – mutta painaako Venäjä sen liipaisinta?

Onneksi diplomatialle näyttäisi yhä edelleen olevan tilaa, arvioi erikoistoimittaja Jouko Juonala.

Yhdysvaltain ja Venäjän ulkoministerit Anthony Blinken ja Sergei Lavrov tapasivat Genevessä 21. tammikuuta.

27.1. 13:26

Venäläinen kirjailijamestari ja ihmismielen hienovarainen tulkki Anton Tshehov (1860–1904) näki draaman kirjoittamisen näin: jokainen tarinan elementti on tarpeellinen. Kerronnasta pitää poistaa kaikki tarpeeton.

”Jos kerrot ensimmäisessä luvussa, että seinällä roikkuu kivääri, on kiväärin välttämättä lauettava toisessa tai kolmannessa luvussa. Jos sitä ei laukaista, sen ei pidä roikkua seinällä”, Tshehov kirjoitti.

Venäjä on viime viikkoina esitellyt kiväärinsä tämän yhteisen eurooppalaisen talon seinällä – keskittämällä huomattavan ja taisteluvalmiin asevoiman Valko-Venäjälle ja Ukrainan rajoille.

Tshehovilaisen draaman periaatteen mukaan kivääri pitää nyt laukaista, jotta sen esittelemisellä olisi näytelmässä jokin tarkoitus.

Lue lisää: Putinin sotajoukko Valko-Venäjällä kammoksuttaa lännessä – asiantuntija: ”Tällaista ei ole koskaan harjoiteltu näin näyttävästi”

Yhdysvallat ja Nato ovat luovuttaneet kirjalliset vastauksensa Venäjän vaatimuksiin ”turvatakuista”. Naton piti Venäjän ultimaatumin mukaan antaa juridisesti sitova lupaus olla ottamatta uusia jäsenmaita ja palata puolustusjärjestelyissään vuoden 1997 tilanteeseen.

Sitoumuksia ei tullut. Venäjä tiesi jo etukäteen, etteivät Yhdysvallat ja Nato luovu periaatteistaan.

Ei siis ole mikään yllätys, että Venäjän ulkoministeri Sergei Lavrov tyrmäsi Venäjän saamat kirjalliset vastaukset suoralta kädeltä. Lavrov puhui torstaina Moskovassa.

Lue lisää: Lavrov: Venäjän tärkeintä kysymystä ei käsitelty Yhdysvaltain vastauksessa

Nyt on sitten vain odotettava, mihin vastatoimiin Venäjä ryhtyy. Isot kiväärit osoittavat kohti Ukrainaa.

Aloittaako Venäjä eurooppalaisen suursodan? Vai ryhtyykö se rajoitettuun offensiiviin? Tai tyytyykö se uusien asejärjestelmien sijoittamiseen entistä lähemmäs länsimaita?

Kaikki nämä keinot ovat nyt Venäjän käytettävissä. Näyttämö on rakennettu huolellisesti valmiiksi.

Onneksi Yhdysvallat tarjosi Venäjälle diplomaattisia väyliä ulos kriisistä. Neuvotteluja voitaisiin käydä muun muassa sotaharjoituksista, asejärjestelmien sijoituksista ja aserajoituksista.

Ja onneksi Kremlin tiedottaja Dmitri Peskov sanoi torstaina, että tilaa neuvotteluille on yhä vielä. Venäjän saamat vastaukset ovat nyt presidentti Vladimir Putinin arvioitavina.

Putin ei välttämättä laukaise isoja pyssyjä. Niiden esittelemisellä oli silti tarkoituksensa. Jotakin Venäjä on niiden avulla saamassa, mutta emme vielä tiedä mitä.

Tshehovin periaate on saanut osakseen kritiikkiä. Arvostelijoiden mukaan draamassa voi esiintyä tarpeettomiakin elementtejä. Liiallinen alleviivaus – kiväärin esitteleminen ja sillä ampuminen – tekee tarinasta ennalta arvattavan ja tylsän.

Olen lähes varma siitä, ettei Venäjä toimi Tshehovin periaatteen mukaisesti. Moskovassa ollaan taitavia piilottamaan peliliikkeiden todellisia tarkoitusperiä ja herättämään vastustajissa epävarmuutta.

Tässä vaarallisessa näytelmässä Venäjä ehkä suuntaa pyssynsä sittenkin kohti Valko-Venäjää ja varmistaa niiden avulla Minskissä elinikäisen jatkokauden omalle miehelleen Aljaksandar Lukashenkalle. Toki aseet osoittavat yhä edelleen myös kohti Kiovaa.

Länsimaat ovat nekin esitelleet kiväärinsä. On puhuttu pakotteista, jotka todella satuttaisivat Venäjää. Mutta uskalletaanko tämä ase laukaista, kun läntinen Eurooppa kuitenkin on riippuvainen Venäjän myymästä energiasta? Resilienssiä ei oikein ole siltä varalta, että Venäjä laittaa hanat kiinni ja porskuttelee pari vuotta menemään lihavien valuuttarahastojensa avulla.

Draamassa riittää vielä odottamattomia käänteitä. Oikeita kunnon twistejä.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?