Venäjä kasaa parhaillaan Valko-Venäjälle sotavoimaa, jota on kuvailtu ennennäkemättömän suureksi Itä-Euroopassa sitten kylmän sodan päättymisen.
Tarkkoja tietoja kaluston ja miehistön määristä ei ole, mutta läntisten tarkkailijoiden mukaan kyseessä on moninkertainen määrä mihinkään viime vuosien harjoitukseen verrattuna.
Operaatiossa on useita erikoisia piirteitä. Valko-Venäjälle tuodaan muun muassa Venäjän moderneinta ilmapuolustuskalustoa, kuten S-400-ilmatorjuntaohjuspatteristoja ja Suhoi Su-35 -hävittäjiä.
Virallisena syynä joukkojen liikutteluun on yhteissotaharjoitus Valko-Venäjän kanssa. Sille on annettu nimi Liittolaisten päättäväisyys 2022.
Venäläissotilaat purkivat kalustoa junasta Valko-Venäjällä.
Kansainvälisen tilanteen vuoksi harjoitus on kytketty myös Venäjän uhitteluun Ukrainalle ja etenkin Natolle. Se tuo Ukrainan ja Nato-maiden rajoille merkittävän joukon venäläissotilaita. Jos aiemmin harjoituksissa on nähty muutamia tuhansia sotilaita, nyt määrä nousee moninkertaiseksi.
Naapurimaat ovatkin seuranneet tilannetta huolestuneina.
– Nykytilanteessa pidämme Venäjän joukkojen tuloa Valko-Venäjälle sekä epävakauttavana tekijänä että jopa suorana uhkana Liettualle, kommentoi maan puolustusministeri Arvydas Anusauskas viime viikolla.
On jopa spekuloitu, että Venäjän presidentti Vladimir Putin suunnittelisi harjoituksen verholla Valko-Venäjän ”kaappausta”, mikä voisi tarkoittaa pysyvien joukkojen ja uusien asejärjestelmien tuomista lähemmäs Länsi-Eurooppaa.
Valko-Venäjän ja Venäjän johtajat Aljaksandr Lukashenka ja Vladimir Putin tapasivat joulukuun lopussa Pietarin lähellä.
Yhdysvallat onkin varoittanut Venäjää, että jos näin kävisi, se pakottaisi myös Naton vastaamaan omilla siirroillaan.
Vaikka Valko-Venäjän harjoitusta voidaan pitää erillisenä Ukrainan tilanteeseen nähden, sitä voitaisiin teoriassa käyttää myös astinlautana hyökkäykseen Ukrainaa vastaan, sillä Valko-Venäjän rajalta on lyhimmillään vain noin sata kilometriä Kiovaan.
Venäjä korostaa kaikissa yhteyksissä vain puolustautuvansa Naton uhkaa vastaan.
Lue lisää: 7 väitettä, joita Venäjä yrittää nyt levittää länteen – näin niihin vastaavat EU ja Nato
Naton pääsihteeri: ”Kaikki on naamioitu harjoituksiksi”
Fox Newsin toimittaja kysyi Naton pääsihteeri Jens Stoltenbergilta Naton tiedotustilaisuudessa keskiviikkoiltana, onko sota Venäjän kanssa nyt lähempänä kuin kaksi viikkoa sitten. Stoltenberg vastasi kertomalla Venäjän joukoista Valko-Venäjällä.
– Jännitteet kasvavat. Venäjä jatkaa joukkojen kerryttämistä, ja emme näe lisää joukkoja vain Ukrainassa ja sen ympärillä vaan myös Valko-Venäjällä, jonne Venäjä on viemässä tuhansittain sotilaita, sadoittain sotilaskoneita, S-400-ilmatorjuntajärjestelmiä ja paljon muita hyvin edistyksellisiä voimavaroja, Stoltenberg sanoi.
– Kaikki on naamioitu harjoituksiksi, mutta ne yhdistävät hyvin tehokkaasti venäläiset ja valkovenäläiset joukot, ja nämä ovat hyvin kyvykkäitä ja taisteluvalmiita yksiköitä. Tässä ei ole minkäänlaista läpinäkyvyyttä. Tämä totta kai lisää huoltamme ja jännitteitä, ja se näyttää, että tilanne ei ole lieventynyt vaan päinvastoin, hän jatkoi.
Lue lisää: Stoltenbergilta tiukka vaatimus: Venäjän pitää vetää joukkonsa Ukrainasta, Georgiasta ja Moldovasta
Ennennäkemätön monella tavoin
Maanpuolustuskorkeakoulun Venäjä-tutkimusryhmän johtaja, everstiluutnantti Simo Pesu allekirjoittaa näkemyksen, että Valko-Venäjän harjoitus on poikkeuksellinen.
– Mittakaava on jotain ihan muuta kuin mitä Valko-Venäjän ja Venäjän yhteisissä harjoituksissa on nähty.
Pesun mukaan harjoituksen ajoitus rikkoo rytmin, jossa niitä on pidetty kahden vuoden välein. Edellinen yhteisharjoitus Zapad-21 järjestettiin viime elo-syyskuussa.
Valko-Venäjä ja Venäjä harjoittelivat viimeksi yhdessä elo-syyskuussa Zapad-21-harjoituksessa.
Harjoituksessa on ensi kertaa mukana joukkoja Venäjän itäisestä sotilaspiiristä, eli niitä on rahdattu paikalle sekä kaukaa että kauan, jo käytännössä tammikuun alusta lähtien.
Harjoitusta ei ilmoiteta järjestettäväksi ainoastaan totutuilla ampumakenttäalueilla, vaan joukkoja ryhmitetään valtiollisten kohteiden puolustukseen ja Valko-Venäjän rajoille. Myöskään S-400-ilmatorjuntajärjestelmän ja Su-35-hävittäjien kaltaisia aseita ei ole Valko-Venäjällä aiemmin nähty.
S-400-ilmatorjuntajärjestelmän tutka-auto kuvattiin Habarovskissa, Venäjän Kaukoidässä, josta on myös raportoitu kuljetettavan kalustoa ja joukkoja länteen.
Johtopäätös on, että Venäjä ja Valko-Venäjä harjoittavat yhteisen sotilasdoktriininsa mukaista puolustusta, jossa testataan, miten esimerkiksi paikallisessa kahden maan tai alueellisessa useamman maan välisessä sodassa toimittaisiin ja järjestelmät toimisivat.
– Kyseessä on ikään kuin paikallisen sodan koeponnistus, Pesu kiteyttää.
Harjoitukseen osallistuvat venäläissotilaat toivotettiin tervetulleeksi Valko-Venäjälle perinteisen leivän kera.
Samalla tiivistetään Pesun mukaan myös Venäjän ja Valko-Venäjän valtioliittoa ja sotilaallista integraatiota, jota aiemmin on toteutettu varsin maltillisesti.
Halutaan tuoda esille
Erikoisen harjoituksesta tekee myös se, että se tuo Valko-Venäjälle merkittävän venäläisen sotavoiman juuri ennen kuin maan on tarkoitus päättää perustuslain muuttamisesta helmikuun lopussa. Venäläisjoukot ryhmittyvät harjoitukseen 9. helmikuuta mennessä, ja harjoitus viedään läpi 10.–20. helmikuuta.
Venäjän sotilaskalustoa tallentui Maxar-yhtiön satelliittikuviin Jelnjassa lähellä Valko-Venäjän rajaa viime viikolla.
Tätä pidetään merkkinä Valko-Venäjän oppositiolle ja ulkomaille, että niiden ei ole syytä puuttua kansanäänestykseen, joka järjestetään 27. helmikuuta. Samalla kyseessä on Putinille keino pitää Valko-Venäjän presidentti Aljaksandr Lukashenka tiukasti ohjaksissaan.
Everstiluutnantti Pesu ei kuitenkaan usko, että sotaharjoitukseen tuotavat joukot voisivat tuosta vain jäädä Valko-Venäjälle.
Everstiluutnantti Simo Pesu toimii Maanpuolustuskorkeakoulun Venäjä-tutkimusryhmän johtajana.
– Ne ovat itäisen sotilaspiirin joukkoja ja niillä on oma puolustussuunta ja oma iso sotaharjoitus myöhemmin tänä vuonna, Pesu perustelee.
– Tarvittaisiin hyvin erityinen syy, että ne jätettäisiin sinne nyt.
Hän toteaa kuitenkin, että mikään ei estäisi Venäjää esimerkiksi luomasta uutta sotilasjoukkoa Valko-Venäjälle jatkossa, mutta se olisi erillinen toimi.
Venäläiskalustoa on saapunut Valko-Venäjälle junalasteittain.
Pesu kytkee harjoituksen myös olennaisesti Ukrainan tilanteeseen.
Venäjällä on isoja joukkoryhmiä tällä hetkellä miehitetyllä Krimillä sekä Ukrainan itä- ja koillispuolella ja hieman pohjoisempana Valko-Venäjän rajan lähellä.
– Valko-Venäjälle tuotavat joukot luovat viidennen uhkasuunnan Ukrainalle, Pesu sanoo.
Lue lisää: Nämä ovat Venäjän 5 vaihtoehtoa sotaan Ukrainaa vastaan
Ukrainan armeijan reserviläisiin kuuluva sotilas vartioi Itä-Ukrainan rintamalinjaa Avdiivkassa.
Eri asia on, käytettäisiinkö niitä. Pesun mukaan on kuitenkin ilmeistä, että joukkojen siirtelyllä Valko-Venäjälle on haluttu osaltaan viestiä, mihin Venäjä tarvittaessa kykenee.
– Tällaista ei ole koskaan harjoiteltu näin näyttävästi.