Nämä ovat Venäjän 5 vaihtoehtoa sotaan Ukrainaa vastaan

Presidentti Vladimir Putinin aikeita Ukrainassa on arvuuteltu kuumeisesti myös sotilaalliselta kannalta.


22.1. 18:45

Arviot siitä, mitä Venäjän presidentti Vladimir Putin aikoo tehdä Ukrainan suhteen, ovat viime päivinä olleet yhä synkempiä.

Jos Putin päättää, että hänen kovistelunsa eivät pysty estämään Ukrainan länsimaalaistumista ja mahdollista Nato-jäsenyyttä, ja että se on uhka Venäjälle, hänellä on myös erilaisia sotilaallisia vaihtoehtoja Ukrainan rajalle kasatulle armeijalleen.

Onko Ukrainan kriisi kehittymässä sodaksi? Ukrainalaisjoukot valvoivat rintamalinjaa Itä-Ukrainan kapinallisia vastaan Donetskin maakunnassa alkuviikosta.

– Joukot ovat monikäyttöiset. Ne pitävät Venäjän vaihtoehdot avoimina ja laittavat puolustautujan arvailemaan, kommentoi Chatham Housen tutkija Keir Giles Reutersille.

Näin mahdollisten sotatoimien on arvuuteltu voivan edetä Ukrainassa:

1. ”Rauhanturvaajat” Donbasiin

Venäjällä on yksi optio, jonka voisi periaatteessa toteuttaa ampumatta laukaustakaan.

Venäjä on vuoden 2014 sodasta lähtien hallinnut venäläismielisten kapinallisten tuella Ukrainalta riistämäänsä Itä-Ukrainaa, osaa niin sanotusta Donbasin alueesta. Virallisesti Venäjä on koko ajan kiistänyt joukkojensa läsnäolon.

Venäjä on ajanut ratkaisua, jossa alue jäisi osaksi Ukrainaa, mutta siten että Venäjä pystyisi käyttämään sitä vipuvartena ja puuttumaan Ukrainan sisäpolitiikkaan.

Putin voisikin miehittää alueen niin sanotuilla rauhanturvaajilla, joita nähtiin vastikään Kazakstanissa. Venäjän pitäisi vain varoa vaikutelmaa, että se liittäisi alueet suoraan itseensä, koska silloin vipuvarsi Ukrainaa vastaan olisi mennyttä.

Kartan lähde: CSIS.

On myös mahdollista, että liitos tehdään, ja alueesta tulee pohja uudelle ”Novorossijalle”, historialliselle alueelle, joka sulautetaan takaisin osaksi isänmaata. Tällainen liehittelisi kansallismielisiä venäläisiä.

Silloin Venäjä ahdistaisi Ukrainaa sotilaallisesti kahdesta lähellä toisiaan olevasta kohteesta, Donbasista ja Krimiltä.

Tämä vaikeuttaisi Ukrainan asemaa jälleen olennaisesti ja pitäisi yllä jatkuvaa hyökkäysuhkaa.

Venäjän puolustusministeriö julkaisi kuvaa ”rauhanturvaajista” Kazakstanin Almatyssa viime viikolla ennen joukkojen poistumista maasta.

Venäjä voisi alkaa ajan kanssa näykkiä Ukrainaa ja laajentaa kapinallisaluetta.

– Kaikkein todennäköisin sotilaallinen skenaario on mielestäni sarja operaatioita, jotka he voivat pysäyttää missä vaiheessa tahansa sen mukaan, miten länsi reagoi, kommentoi NBC:n haastattelema entinen Yhdysvaltain Euroopan-joukkojen komentaja Ben Hodges.

Tämä vaihtoehto saattaa olla Putinin suunnitelmissa korkealla myös sen vuoksi, että on mahdollista, ettei ”rauhanturvaajien” lähettämisestä koituisi Venäjälle sanktioita lännestä. Nato-maiden tiedetään olevan erimielisiä siitä, mikä Venäjän peliliike tuomittaisiin varsinaiseksi hyökkäykseksi.

Lue lisää: Bidenin möläytys ”vähäpätöisestä maahan­tunkeutumisesta” johti paniikkiin Kiovassa – asian­tuntijat arvioivat, miten Venäjä tulkitsee puheita

2. Tuhoa ilmasta ja mereltä

Seuraavassa vaihtoehdossa ukrainalaisia alkaisi kuolla.

Yleinen käsitys on, että Venäjän asevoimat on ylivoimainen Ukrainaa vastaan, mutta maataisteluissa Ukrainan länsimaisin puolustusasein vahvistettu armeija pystyy aiheuttamaan isoja tappioita Venäjälle.

Lue lisää: Ukraina havittelee uskottavaa pelotetta Venäjän suuntaan – tällaisin asein maa suojautuu Putinin uhalta

– Ukrainan armeijasta on tullut paljon parempi, kyvykkäämpi. Mutta venäläiset hallitsevat ilmaa ja merta, kuvaili entinen Nato-komentaja Philip Breedlove NBC:lle.

Siksi Venäjän aseellinen hyökkäys alkaisi etäältä, ja sitä tukisi isku tietoverkoissa.

Venäjän ja Valko-Venäjän joukot harjoittelivat yhdessä viime syyskuussa Mulinossa Nizhni Novgorodin alueella.

Ensin pyrittäisiin tykkien ja raketinheittimien kantaman päästä rajan takaa iskemään Ukrainan armeijan joukko-osastoihin, tykistöön, lentotukikohtiin ja komentokeskuksiin.

Pelottavin ase olisivat lyhyen kantaman ballistiset Iskander-ohjukset.

– Venäjällä on kapasiteettia tuhota Ukrainan armeija kaukaa Iskanderin kaltaisilla aseilla. Sellaisia ei juuri koskaan näe käytössä, ja niillä voi aiheuttaa tuhansia uhreja päivässä, kommentoi Guardianin haastattelema Foreign Policy -tutkimusinstituutin Rob Lee.

Tuoreissa Maxar-yhtiön julkaisemissa satelliittikuvissa näkyi venäläistä tykistökalustoa Smolenskin alueella lähellä Valko-Venäjää.

Venäjällä on käytännössä täydellinen ilmaherruus alueella, ja sen taistelulentäjillä kokemusta muun muassa Syyriasta. Ukrainan ilmavoimien ja ilmatorjunnan ei uskota voivan uhata vakavasti sen koneita. Jos niitä käytettäisiin, kohteena olisivat esimerkiksi Ukrainan Turkilta hankkimat suorituskykyiset taistelulennokit.

Myös rannikolla Venäjällä on vapaat kädet, sillä Ukrainan rannikkovartiostolla on käytössään vain kevyesti aseistettuja aluksia. Venäjän olisi helppo ottaa maan satamat haltuunsa Mustanmeren laivastollaan.

Kyberiskuja Venäjän uskotaan jo tehneen Ukrainaa vastaan. Niiden tarkoituksena olisi pyrkiä luomaan kaaosta ja lamauttaa olennaisia tietojärjestelmiä.

Kiovassa osoitettiin mieltä Putinia vastaan 9. tammikuuta.

Sota voisi jopa olla ohi nopeasti.

– Eri skenaariot miten Venäjä taivuttelisi lännen turvatakuisiin Kiovaa rankaisemalla eivät välttämättä edes sisältäisi maahyökkäystä, Keir Giles totesi.

Mikäli Ukraina ja länsi eivät taipuisi, Venäjä joutuisi maksamaan kovan hinnan, kun Yhdysvaltain presidentin Joe Bidenin lupaamat massiiviset sanktiot pantaisiin toimeen ja länsimaiden rintama tiivistyisi. Venäjä joutuisi varautumaan yllätyksiin.

3. Ukrainasta sisämaa

Mikäli Putin tavoittelisi maa-alueita, silloin kuolisi jo venäläisiäkin sotilaita.

Jos Venäjän armeijan taisteluyksiköt työntyisivät Ukrainan armeijan hallitsemalle alueelle, seurauksena olisi taistelu liki 150 000 sotilaan vahvuista Ukrainan armeijaa vastaan.

Silti tämäkin on vaihtoehto, jota Putin esikuntineen saattaa vesi kielellä tarkastella, vaikka ei lopulta siihen ryhtyisikään.

Kartan lähde: CSIS.

Lähes kaikissa skenaarioissa operaatio alkaa etelästä.

Ensinnäkin Venäjä saisi Krimiltä Dnepr-joelle edetessään haltuunsa Ukrainan sulkeman makean veden kanavan, joka toisi helpotuksen pitkään vesipulasta kärsineelle Krimille.

Maayhteys Krimille avautuisi, kun niemimaan venäläisjoukot kohtaisivat idästä tulevat maanmiehensä.

– Ukrainan hallitus joutuisi suuren paineen alle, arvioi RUSI-laitoksen johtaja Neil Melvin Reutersille.

Venäläinen T-72-tankki osallistui sotaharjoitukseen Rostovin alueella lähellä Ukrainaa joulukuussa.

Jos Venäjä jatkaisi hyökkäystä maihinnousujoukoilla Odessaan ja sen ohi, se saisi maayhteyden myös Moldovassa hallitsemalleen Transnistrian alueelle.

Jäljelle jäävästä Ukrainan valtiosta tulisi sisämaa. Se olisi jo nyt Venäjän lähes täydellisessä puristuksessa.

Venäjä joutuisi tässä vaihtoehdossa heittämään peliin maa-armeijansa yksiköt, itsenäiseen toimintaan kykenevät pataljoonan taisteluryhmät. Ne ovat keskimäärin 800 sotilaan nopeasti liikkuvia joukko-osastoja, joilla on kalustona tankkeja ja miehistönkuljetusvaunuja ja raskaimpina aseina telatykkejä, raketinheittimiä ja ilmatorjuntatykkejä.

Lue lisää: Näistä Ukrainan Nato-aseista Venäjä pillastui

Ne voisivat katkaista tärkeitä huoltoväyliä, ja menetykset alkaisivat kalvaa Ukrainan taloutta ja taistelumoraalia.

Ukrainan armeija kykenisi todennäköisesti vain viivyttämään Venäjän etenemistä. Panssarintorjunta-aseineen ja maanpuolustukseen vannoutuneine sotilaineen Ukraina saattaisi kuitenkin aiheuttaa merkittäviä menetyksiä.

Ukrainan armeija julkaisi joulukuussa kuvaa Yhdysvalloilta saadun Javelin-panssarintorjuntaohjuksen laukaisusta harjoituksessa.

Onkin mahdollista, että sotatoimet pyrittäisiin rajaamaan alueellisesti pieniin, strategisesti tärkeisiin kohteisiin, kuten Dnepr–Krim-kanavaan, jotta Venäjä ei joutuisi levittämään joukkojaan laajalle.

– Operaation riskit olisivat Putinin kannalta vakavat. Venäläisiä kaatuisi, ja hän menettäisi arvokasta kalustoa, jota on kallis korvata. Putin saattaisi kuitenkin hyväksyä nämä riskit yksittäisissä rajoitetuissa iskuissa, varsinkin sellaisissa, joissa hän voi pysäyttää etenemisen ja julistaa voiton, jos asiat näyttävät alkavan mennä pieleen, kirjoittivat ISW-tutkimuslaitoksen asiantuntijat.

4. Dnepristä rajajoki

Kuolettavan iskun antaminen Ukrainan armeijalle vaatisi isomman maaoperaation. Se olisi huomattavasti vaikeampi kuin esimerkiksi Irakin valtaus 2003 – jota Putin on pitänyt Yhdysvalloilta suurena virheenä.

CSIS-tutkimuslaitoksen asiantuntijoiden tuoreen analyysin mukaan varteenotettava vaihtoehto avoimeen maasotaan on mahdollisesti vain harhauttaa etelässä ja aloittaakin salamasota myös pohjoisesta ja idästä. Venäjän panssarit etenisivät ripeästi talven roudan kovettamalla kamaralla.

Kartan lähde: CSIS.

Venäläisjoukkoja on jo saapunut Valko-Venäjälle yhteiseen sotaharjoitukseen Aljaksandr Lukashenkan joukkojen kanssa, ja mikäli Venäjä saisi luvan käyttää Valko-Venäjää astinlautanaan, Kiova olisi yhtäkkiä huomattavasti lähempänä.

Eri tutkimuslaitoksille työskennellyt sotataktiikan tutkija Fred Kagan arvioi Guardianille, että Venäjä todennäköisesti välttäisi tunkeutumista suuriin asutuskeskuksiin.

– Kaupunkisota on kovaa ja tekee pahaa tuhoa, hän kommentoi.

Venäjän panssarien arvioidaan kykenevän etenemään nopeasti roudan kovettamalla maalla, jos ne hyökkäävät Ukrainaan.

Kiovaakaan ei tarvitsisi vallata, vaan jo pelkästään Dnepr-joki on luonnollisena rajana houkutteleva etappi venäläisjoukoille.

Saksalainen Bild-lehti väitti joulukuussa saaneensa haltuunsa asiakirjoja venäläisten suunnitelmista, ja niissä keskeinen kohde olisi 1,5 miljoonan asukkaan Harkova, joka voitaisiin piirittää ja pimentää.

Useissa asiantuntija-arvioissa esitetään, että Venäjä voisi myös yhdistää operaation etelässä ja pohjoisessa, jolloin tavoitteena olisi Ukrainan armeijan osittainen motitus.

Vuonna 2015 sabotöörit räjäyttivät poikki junayhteyden Mariupolista länteen. Sotatoimissa Venäjä pyrkisi asiantuntijoiden mukaan eristämään idässä olevan Ukrainan armeijan muusta maasta.

Ukrainalaisjoukot on sijoitettu tällä hetkellä pääosin Itä-Ukrainan kapinallisalueen rajoille, joten ne voitaisiin pyrkiä eristämään muusta Ukrainasta koukkaamalla niiden taakse ja katkaisemalla huoltoyhteydet.

Kun idän tuotantolaitoksia olisi menetetty, armeijan huoltoyhteydet katkaistu, ja Kiova ja Harkova olisivat vakavasti uhattuina, ukrainalaisten moraali olisi mennyttä ja maa antautuisi, jolloin Venäjän olisi helppo ottaa vaikka koko Dneprin itäpuoli haltuunsa.

Joen muusta Ukrainasta rajaama alue olisi helpompi puolustaa, ja siellä olisi enemmän venäjää puhuvaa, Venäjään myötämielisemmin suhtautuvaa väestöä, joten uhka sissisodasta ei välttämättä olisi Venäjän laskelmissa niin suuri.

Mikäli Putin laskeskelisi, että Venäjällä ei ole resursseja pitää suuria alueita hallussaan, hän voisi myös vetää joukot vallatuilta alueilta sen jälkeen kun Ukrainan myötämielisyys olisi varmistettu.

Presidentti Vladimir Putin on uhannut toistuvasti Ukrainaa ja länttä myös sotilaallisilla toimilla, jos Venäjän vaatimuksiin ei suostuta.

Kaikki tämä on kuitenkin äärimmäisen epätodennäköistä tällä hetkellä.

– Hinta taloudellisesti, poliittisesti ja ihmishenkien suhteen olisi suuri, ja siksi tämä vaihtoehto on kaikkein epätodennäköisin, RUSI:n Melvin sanoi Reutersille.

5. Venäjän Ukraina

Vieläkin pitemmälle voitaisiin teoriassa mennä.

Asiantuntijoiden mukaan suorastaan hullunrohkea yritys olisi ylittää Dnepr ja vallata koko Ukraina. Se voisi tulla kyseeseen vain Putinin tavoitteessa luoda yhdessä Valko-Venäjän haltuunoton kanssa kokonaan uusi maailmanjärjestys Eurooppaan.

Kartan lähde: CSIS.

Venäjän arvioidaan pystyvän koko Ukrainan valtaukseen, mutta ei nykyisin voimin. Tällä hetkellä sillä on Ukrainan rajoilla noin 50–60 pataljoonan taisteluosastoa, mutta se tarvitsisi vähintään tuplamäärän siihen nähden.

Tähän asti mahdollisesti hyvin sujuneesta sotaretkestä tulisi armotonta taistelua läpeensä vihamielisessä ympäristössä, sillä lännessä asuvat kaikkien kansallismielisimmät ukrainalaiset. Sissitoiminnan taltuttaminen vaatisi eri arvioiden mukaan pysyvästi jopa satojatuhansia venäläissotilaita Ukrainaan.

Kyseessä olisi jo maailmanhistorian mittakaavassakin suuri mullistus, ja siksi täysin epärealistinen.

– 41-miljoonainen, aktiivisesti ja passiivisesti vastusteleva kansa pitäisi sulauttaa Venäjään. Miehitysjoukkojen pitäisi kontrolloida sekä aluetta että uutta maarajaa Nato-maihin. Ukrainalaiset joutuisivat kokemaan pakkovenäläistämisen, kuten Katariina Suuren, Aleksanteri II:n, Stalinin ja Brezhnevin aikaan, CSIS:n asiantuntijat Seth Jones ja Philip Wasielewski maalailivat analyysissaan.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?