Yhdysvaltain presidentin Joe Bidenin keskiviikkoinen lehdistötilaisuus päättyi maailmanlaajuiseen hämmennykseen Ukrainan tulevaisuudesta. Biden vakuutti Venäjän invaasion johtavan ankaraan reaktioon, jota ei kuitenkaan välttämättä seuraisi ”vähäpätöisen maahantunkeutumisen” jäljiltä.
– On hyvin tärkeää, että kaikki ovat Natossa samalla kartalla. Käytän sen toteuttamiseksi paljon aikaa, ja siellä on erimielisyyksiä. Natossa on erimielisyyksiä siitä, mitä maat ovat valmiita tekemään mistäkin asiasta, Biden pohti.
Myöhemmin presidentti tarkensi tarkoittavansa suoranaisella invaasiolla kaikkia Ukrainan rajan ylittäneitä ja ukrainalaissotilaiden kimppuun käyviä venäläisjoukkoja. Puheet sotilasliiton rakoilevista riveistä kerkesivät kuitenkin täräyttää tilaisuutta seuranneeseen Kiovaan täyslaidallisen migreenin aihetta.
Uutiskanava CNN:n tavoittamat Ukrainan hallituksen edustajat olivat kuulemastaan järkyttyneitä. Eräs haastatelluista pelkäsi, ettei Bidenin mainitsema ”vähäpätöinen maahantunkeutuminen” johtaisi edes sanktioihin.
– Tässä näytettiin Putinille vihreää valoa astua Ukrainaan heti, kun häntä huvittaa. Kiova on pöyristynyt.
– Bidenin kommentit lehdistötilaisuudessa muistuttivat minua valitettavasti siitä, mitä kirjoitin maanantaina: ”Venäjä voisi miehittää kannaksen Krimin ja Donbassin välillä, ja sittenkin suuri osa maailmasta huokaisisi helpotuksesta, ettei Putin marssinut Kiovaan”, amerikkalaislehti Washington Postin turvallisuuspoliittinen kolumnisti Max Boot arvosteli Twitterissä.
Jyväskylän yliopiston valtio-opin professori Sergei Prozorov arvelee pöyristyneen vastaanoton perustuneen lähinnä Bidenin ensimmäisten kommenttien aiheuttamaan väärinkäsitykseen.
– Niistä seurasi hieman huolta. Valkoisen talon lehdistötiedottaja kuitenkin myöhemmin tarkensi, että kysymys on sanktioiden suhteesta invaasion tasoon. Puhe saattoi jättää vaikutelman, ettei pienempi maahantunkeutuminen poikisi mitään seurauksia, Prozorov sanoo Ilta-Sanomille.
Professori huomauttaa Yhdysvaltojen painostaneen Venäjää kriisin alusta saakka pääasiassa taloudellisilla vastatoimilla. Lisäpelotteeksi pöydällä on kuitenkin kerrottu olevan määrittelemättömiä ”muita keinoja”.
Jyväskylän yliopiston valtio-opin professori Sergei Prozorov uskoo Bidenin halunneen alleviivata, että hyökkäys Ukrainaan olisi myös Venäjän omien intressien vastaista.
Toimittajille puhuessaan Biden kommentoi myös puhelinkeskusteluaan Suomen presidentin Sauli Niinistön kanssa sekä Suomessa kuohahtanutta keskustelua turvallisuuspolitiikan ajantasaisuudesta. Prozorov uskoo Bidenin halunneen vilpittömästi alleviivata, että hyökkäys Ukrainaan olisi myös Venäjän omien intressien vastaista.
– Hän huomautti Venäjän toimien tuottavan juuri niitä tilanteita, joita he haluavat välttää. Tässä kontekstissa Suomen Nato-jäsenyys olisi viimeinen Venäjän toivoma asia, mutta keskustelu mahdollisuudesta on alkanut jo nyt.
Ilta-Sanomien haastattelemien Venäjä-asiantuntijoiden mukaan Kremlissä Bidenin puheille tuskin kohoteltiin kulmakarvoja. Ulkopoliittisen instituutin (UPI) vanhempi tutkija Ryhor Nizhnikau katsoo presidentin summanneen yhteen Yhdysvaltain hallituksen aiemmat kannanotot.
Lue lisää: Venäjä syyttää presidentti Bidenia epävakauden lisäämisestä
– Ei tämä tuonut mitään uutta keskusteluun, Nizhnikau sanoo.
Mutta voisiko jo pelkkä keskustelu hyväksyttävämmästä ”maahantunkeutumisesta” lisätä Venäjän valmiutta napata vähitellen pieniä osia Ukrainasta, alkajaisiksi vaikka Donbassin alueita?
Ulkopoliittisen instituutin tutkija Ryhor Nizhnikaun mukaan Bidenin puheet eivät tuoneet mitään uutta keskusteluun.
Helsingin yliopiston Euraasian ja Venäjän tutkimuksen professori Vladimir Gelman huomauttaa, että maahantunkeutumisen "vähäpätöisyys” voidaan määritellä Moskovassa hyvin eri tavalla kuin Washingtonissa. Lisäksi Venäjän duumassa vilautellaan jo erinäisiä aloitteita Ukrainan suvereniteettiin kajoamisesta.
– On varmaankin huomionarvoista, että parlamentin kommunistinen puolue esitti äskettäin Luhanskin ja Donetskin tunnustamista itsenäisiksi. On mahdollista, että Venäjä toimii tällä tavalla tai menee vielä pidemmälle ja marssittaa joukkonsa alueelle virallisesti.
Jokseenkin samoilla linjoilla on UPI:n Nizhnikau, joka kuitenkin korostaa pitävänsä täysmittaista sotaa epätodennäköisenä. Luultavammin alueet haalitaan Venäjän vaikutuspiiriin lietsomalla Ukrainaan kaaosta ja tukemalla paikallisia separatisteja.
– Bidenin kommentti saattoi olla pieni lipsahdus, joka voidaan ymmärtää Yhdysvaltain virallisena ajatteluna. Luullakseni sen verran tässä on totuutta, että Ukrainan tapahtumat etenisivät asteittain. Venäjän ensimmäiset askeleet eivät vielä johtaisi suuriin reaktioihin lännestä. Sen takia tässä edetään salamitaktiikalla sekä Ukrainassa että lännessä.
Helsingin yliopiston Euraasian ja Venäjän tutkimuksen professori Vladimir Gelman.
Salamitaktiikka on politiikan teorian käsite, jonka juuret ulottuvat toisen maailmansodan jälkeiseen Unkariin. Kyse oli erinäisistä painostuskeinoista, joilla kommunistinen puolue mursi vähitellen kilpailevan pienviljelijäpuolueen ja iskosti maahan diktatuurin.
– (Nimi) johtui siitä, että taktiikassa käytiin viholliseen kiinni kuin unkarilaiseen salamimakkaraan ja paloiteltiin se ensin paloiksi, jolloin se on helpompi ”syödä” kokonaan ja näin saada katoamaan, aiheesta pro gradunsa laatinut Anikó Lehtinen on muotoillut.
