Dubain hallitsijan tytärtä Latifa al-Maktoumia ei ole nähty julkisuudessa lähes puoleen vuoteen. Viimeisissä, Islannissa otetuissa kuvissa hän esiintyi yhdessä ystävänsä sekä serkkunsa Marcus Essabrin kanssa.
Kun kuvat oli julkaistu Instagramissa viime elokuussa, lopetettiin myös prinsessa Latifan vapauttamista ajanut FreeLatifa-kampanja. Hänen todellisesta tilanteestaan ei kuitenkaan ole tarkkaa tietoa.
Isänsä sheikki Muhammed ibn Rashid al-Maktoumin tiukassa kontrollissa eläneen Latifan pakoyritys ulkomaille nousi otsikoihin maailmalla keväällä 2018, kun julkisuuteen levisi hänen ”henkivakuutuksekseen” kuvaama video. Sillä hän kertoi karusta tilanteestaan sekä esitti hätkähdyttäviä väitteitä isänsä teoista.
Kuva Dubain prinsessasta Latifasta on peräisin videolta, jonka hän kuvasi itse ennen pakomatkaansa. Kun video julkaistiin verkossa, levisi maailmalle myös tieto kesken jääneestä pakoyrityksestä.
Matka päättyi intialaisten erikoisjoukkojen väkivaltaiseen rynnäkköön pakoaluksena käytetylle purjelaivalle. Latifa vietiin väkisin takaisin Dubaihin, ja häntä paossa avustanut suomalainen Tiina Jauhiainen päätyi joksikin aikaa vankilaan kuulusteltavaksi.
Jauhiainen ei ole myöskään ollut yhteydessä ystäväänsä sen jälkeen, kun viimeisin kontakti Dubaissa huvilaan vangitun Latifan kanssa katkesi heinäkuussa 2020.
– Voisi kuvitella, että saadakseen tämän vapauden hänen on täytynyt suostua jonkinlaisiin ehtoihin. Yksi niistä varmaankin on se, että asiasta ei saa puhua julkisuudessa, Jauhiainen kertoo IS:lle.
Nykyisin Lontoossa asuva Jauhiainen on saapunut Suomeen antamaan haastatteluja hiljattain ilmestyneestä, toimittaja Johanna Elomaan kirjoittamasta kirjasta. Prinsessan pako (WSOY) kokoaa yksiin kansiin dramaattisen pakotarinan, sen jälkeiset tapahtumat sekä Jauhiaisen ja Latifan ystävyyden kehittymisen.
Jauhiainen kertoo saaneensa muutamilta FreeLatifa-kampanjaa tukeneilta ja tapausta seuranneilta kriittisiä viestejä sen lopettamisesta.
– Meillä oli mielestäni melko hyvät perusteet kampanjan lopettamiseen. Marcus oli viettänyt viikon siellä Islannissa serkkunsa kanssa. Kampanja lopetettiin suurelta osin juuri tämän tapaamisen perusteella, Jauhiainen sanoo.
Iisalmesta lähtöisin oleva Tiina Jauhiainen asuu nykyään Lontoossa.
Hän uskoo, että kyse on jonkinlaisesta kompromissista. YK sai kuvien kautta Dubailta penäämänsä todisteet prinsessan elossa olemisesta, sheikki pääsi ainakin hetkeksi eroon kiusallisesta uutisoinnista, ja samalla Latifa näyttää saaneen ainakin palasia vapaudesta.
Jauhiainen tuntee myös Latifan seurassa kuvissa olleet ystävät. Kyse on Dubaissa pitkään asuneista ja sinne elämänsä rakentaneista ulkomaalaisista, jotka hovi on katsonut mitä ilmeisimmin riittävän luotettaviksi ”esiliinoiksi” matkoille
Pakomatkan suunnitteluun ja toteutukseen osallistuminen merkitsi Jauhiaiselle alusta lähtien lopullista lähtöä Yhdistyneisiin arabiemiirikuntiin kuuluvasta Dubaista, joka oli ollut hänen kotinaan vuosituhannen vaihteesta lähtien. Kaksikko tutustui, kun Latifa pyysi Jauhiaiselta yksityisopetusta tanssia ja itsepuolustusta yhdistelevässä brasilialaisessa capoeirassa.
– Jos en olisi tavannut Latifaa ja ystävystynyt hänen kanssaan, olisin todennäköisesti lähtenyt muutenkin.
Lähtöajatuksia oli käynyt mielessä jo aiemminkin, sillä suomalaisillekin suosittuna lomakohteena tuttu Dubai muuttui melkoisesti 17 vuoden kuluessa, eikä ainoastaan positiivisessa mielessä.
Korkeista pilvenpiirtäjistään tunnetun Dubain siluetti on tuttu myös monelle suomalaismatkaajille.
Maasta lähdettyään Jauhiainen ei ole epäröinyt puhua ääneen Dubain pimeästä puolesta, joka kätkeytyy sen kullankimaltavan julkisivun taakse. Kirjassa hän kritisoi suorin sanoin myös Dubaita kritiikittä markkinoivia ja sen ongelmista vaikenevia sosiaalisen median vaikuttajia.
Islamilaisen sharia-lain noudattaminen, kunniamurhat ja naisten oikeuksien rajoittaminen ovat asioita, jotka liitetään yleensä Saudi-Arabiaan tai muihin tiukan uskonnollisen kontrollin alla eläviin maihin. Harvempi on tietoinen siitä, että samat asiat ovat osa arkea myös vapaamielisenä paikkana mainostetussa Dubaissa.
Britanniassa nousi hiljattain kohu Inside Dubai -nimisestä dokumenttisarjasta, jossa Dubai esitetään ”rikkaiden leikkikenttänä” ja aurinkoisena ”aavikkoparatiisina” vailla minkäänlaista kritiikkiä. Jauhiainen kertoo katsoneensa mielenkiinnosta sen kaikki jaksot.
– Se oli jotain ihan järkyttävää. Siinä oli miljardöörinaisia, jotka kumosivat sen yleisesti tiedossa olevan tosiasian, että naisilla on huono asema Dubaissa. He perustelivat asiaa sanomalla ”katsokaa vaikka minun elämääni, minulla on täällä kaikki, mitä saatan haluta”, hän kuvailee.
Jauhiaisen mukaan monikaan ei tiedä, että useat naisten oikeuksia suojaavat pykälät puuttuvat Arabiemiraateissa laista käytännössä täysin. Tätä eivät tuo esille myöskään sosiaalisen median vaikuttajat, jotka ovat myös koronapandemian aikaan matkustaneet innokkaasti Dubain aurinkoon sisältöä tuottamaan.
– Dubain hallituksella on kampanja, jossa he maksavat julkaistuista kuvista. Mitä enemmän sinulla on seuraajia ja mitä tunnetumpi olet, sitä enemmän maksetaan yhdestä kuvasta. Sitä kautta yritetään luoda Dubaille entistä parempaa imagoa, joka houkuttelee sinne lisää luksuselämäntyylistä kiinnostuneita turisteja.
Nainen katseli pilvenpiirtäjän näköalatasanteelta Palm Jumeirah -tekosaarelle avautuvaa maisemaa viime viikolla Dubaissa.
Bikineissä voi Dubaissa oleskella huoletta uimarannoilla ja hotellien uima-altailla, mutta niiden ulkopuolella sen katsotaan olevan epäkunnioittavaa.
Vastaavaa markkinointia on alettu Jauhiaisen mukaan tehdä viime aikoina myös Saudi-Arabian Jeddasta. Vaikka Jedda onkin muuta maata vapaamielisempi kaupunki, hän pitää pöyristyttävänä sitä, että vaikuttajat tuovat sitä ilmi poseeraamalla bikineissä uima-altaalla samaan aikaan, kun naisten oikeuksia ajavat aktivistit istuvat vankiloissa.
Jauhiainen korostaa myös Prinsessan pako -kirjassa, kuinka tärkeää jokaisen Arabiemiraatteihin matkustavan turistin olisi perehtyä maan lainsäädäntöön. Pahimmassa tapauksessa pienikin virhe tai vahinko saattaa johtaa karuihin seurauksiin.
Inside Dubai -sarjassa on esitelty esimerkiksi baarialuetta, jonka sisäpuolella alkoholin juominen on sallittua.
– Missään ei kuitenkaan mainita sitä, että lain mukaan alkoholin vaikutuksen alaisena ei saa olla julkisella paikalla. Pitää pysyä alueen sisällä, mutta jos olet siellä koko illan, niin ei kai se alkoholi yhtäkkiä lähtiessä mihinkään haihdu?
Arabiemiraatit on saanut kielteistä julkisuutta myös halpatyövoimana käytettyjen siirtotyöläisten huonon kohtelun vuoksi. Työnantajilla ei ole lain mukaan oikeutta ottaa haltuunsa työntekijöiden passeja, mutta Jauhiaisen mukaan monet tekevät niin laista huolimatta.
Jauhiaisen mukaan ihmisen arvoa määrittää varallisuus ja kansallisuus – ja jos rahaa on tarpeeksi paljon, ei kansallisuudellakaan ole enää väliä.
Dubaissa asuessaan Jauhiainen näki myös esimerkkejä, kuinka moni ulkomaalainenkin alkoi elintasonsa kohottua vähitellen nähdä itsensä muita parempana ja oli valmis tekemään rahan eteen mitä vain sen makuun päästyään.
– Olen itsekin nähnyt, kuinka jotkut huutavat palvelusväelle ja panevat heidät eri pöytään istumaan. Kuulostaa törkeältä, kun jossain kynsisalongissa aletaan huutaa työntekijälle. Ihan kuin oltaisiin joku Madonna tai muu iso diiva.
Jauhiainen on nähnyt myös useiden tuttujensa muuttuvan täysin.
– Moni on ikään kuin myynyt sielunsa sille paikalle. He saattavat olla tosi onnettomia, mutta sanovat, että eivät koe koskaan voivansa palata kotimaahan. He ovat tottuneet siihen, että kaikki sujuu ilman minkäänlaista omaa vaivannäköä, veroja ei makseta ja että voi asua luksustalossa omalla uima-altaalla. Jotkut ovat valmiita muuttamaan kokonaan arvomaailmansa ja elämään sellaista elämää, jossa eivät voi olla oma itsensä. He vain sitten jäävät sinne rahan takia.
Vielä 2000-luvun alussa Dubai oli vielä enimmäkseen aavikkoa, jonne vasta nousi hiljalleen nykyisiä pilvenpiirtäjiä. Silloin rannalle saattoi vielä sytyttää nuotion ja nauttia halutessaan vaikka oluen, kun taas nykyään moinen ei tulisi kuuloonkaan.
– Ehkä lait olivat silloinkin samoja, mutta silti hyväksyttiin se, että ne vähät ulkomaalaiset elivät omalla tyylillänsä.
Vuosituhannen vaihteen jälkeen Dubai kasvoi nopeasti, ja väkiluvun tuplaantuessa myös ulkomaalaisia alkoi olla yhä enemmän. Ulkomaalaisia on nykyään arviolta 90 prosenttia Dubain väestöstä.
Vuonna 2006 Dubain rakennusbuumi oli vielä kuumimmillaan. Dubain hallitus oli aiemmin päättänyt käynnistää siirtymän kaupankäyntiin ja öljyyn pohjautuvasta taloudesta palveluiden, turismin ja kiinteistöbisneksen suuntaan.
Jauhiainen uskoo, että heidän yhä näkyvämmäksi tullut elämäntyylinsä alkoi olla liikaa ristiriidassa paikallisten arvojen kanssa. Vähitellen myös kontrolli ihmisten käyttäytymisestä alkoi kiristyä.
Dubai ylpeilee sillä, että sen valvontakameraverkosto on tiheämpi kuin missään muualla. Vuonna 2012 säädetyn kyberrikollisuuslain jälkeen ihmisiä on valvottu entistä tarkemmin myös sosiaalisessa mediassa.
Kielletyiksi katsotuilla päivityksillä voi olla vakavia seurauksia, ja viranomaiset ovat puuttuneet esimerkiksi koronarajoitusten ja jopa huonon sään kritisoimiseen. Säännöt koskevat myös yksityisiä viestejä.
Viime vuonna uutisoitiin kämppäkaverilleen WhatsAppissa kiroilleesta brittinaisesta, jota uhkasi Dubaissa kahden vuoden vankeustuomio. Uutisotsikoissa on ollut myös useita muita tapauksia, joissa ulkomaalaiset ovat joutuneet poliisin kanssa tekemisiin syistä, jotka vaikuttavat länsimaisesta näkökulmasta toisinaan absurdeilta.
Jauhiainen kertoo kirjassa Latifan tapauksen tehneen hänestä ”täysin vahingossa” ihmisoikeusaktivistin. Britanniassa hän on osallistunut joihinkin tapahtumiin, eikä aio niistä jatkossakaan kieltäytyä.
– Toivoisin, että löytäisin kevään aikana uuden työn, jossa voisin kampanjoida enemmän naisten oikeuksien tai yleensä ihmisoikeuksien puolesta. Tietysti voin jatkaa kampanjointia muidenkin töiden lomassa, Jauhiainen sanoo.
Latifan tapauksen saaman julkisuuden myötä jotkut ovat kritisoineet sitä, miksi upporikkaan hallitsijan tyttären tapaus sai niin paljon huomiota samaan aikaan, kun lukemattomat tavalliset naiset kokevat vastaavaa kohtelua jatkuvasti.
– Latifan tapaus on ollut esillä, mutta hän on vain yksi esimerkki. Minuun on ottanut yhteyttä moni, joka on saanut tästä inspiraatiota oman pakonsa suunnittelemiseen. He ovat myös kertoneet olevansa hyvillään siitä, että tämä on nostanut naisten oikeuksia enemmän tapetille Persianlahden maissa. Varmaan pakeneminen on myös hieman helpompaa tavalliselle ihmiselle. Olisi ainakin vaikea kuvitella, että monellakaan olisi samanlaisia resursseja pakoa yrittäneen jäljittämiseen ja sieppaamiseen kuin sheikki Muhammedilla.
Jauhiainen näkee huonon julkisuuden johtaneen jo pieniin muutoksiin Arabiemiraateissa. Esimerkiksi avoparit saavat nyt asua yhdessä ja aiemmin yleiset kunniamurhat on kielletty laissa. Muutos on kuitenkin hidasta.
Arabiemiraattien pääministerinä ja varapresidenttinä toimiva Dubain sheikki Muhammed kuvattiin puolisonsa prinsessa Hayan kanssa Meydanin laukkaradalla Dubaissa maaliskuussa 2011. Kesäkuussa 2019 myös Haya pakeni Dubaista.
Tiina Jauhiaisella ei ole aikeita vaieta kevään 2018 tapahtumista, jotka muuttivat myös hänen elämänsä.
Sheikin tarkoin varjelema maine on kokenut kovia kolhuja. Keväällä 2020 Britannian korkeimman oikeuden tuomari totesi hänen siepanneen ja vanginneen Latifan sekä vuosia aiemmin tämän sisaren Shamsan.
Jauhiaisen todistajanlausunnolla oli suuri vaikutus siihen, että aviomiestään aiemmin Lontooseen paennut prinsessa Haya sai 650 miljoonan euron lisäksi itselleen parin lasten huoltajuuden.
Viime vuoden toukokuussa brittiläinen asianajotoimisto pyysi Jauhiaista allekirjoittamaan sopimuksen, jotta hän lopettaisi asiasta puhumisen. Hän kuitenkin kieltäytyi, sillä hänellä ei ole aikeita vaieta.
– Siepattiinhan minutkin sieltä kansainvälisiltä vesiltä. Miksi minun pitäisi lakata puhumasta omasta kokemuksestani?
Kun Jauhiainen vapautettiin Dubaissa vankilasta, hänelle tehtiin selväksi, että hän oli ollut todella onnekas saatuaan sheikiltä anteeksi tämän ”selkään puukottamisen”.
