Vladimir Putin haikailee kylmän sodan aikaista maailmanjärjestystä, joka oli voimissaan vielä hänen oman nuoruutensa mahtiaikoina.

Vladimir Maiden­keräilijä – Putin rakentaa uutta Venäjän imperiumia valtavalla historiallisella propaganda­tarinalla

Vladimir Putin ei hae sotaisille valloitustoimilleen oikeutusta Neuvostoliiton palauttamisesta, vaan nimenomaan ”vanhan historiallisen Venäjän” ja sille kuuluneiden maa-alueiden palauttamisesta. Eikä Putin ole unohtanut varmasti sitäkään, että Venäjään liitettiin alue nimeltä Vanha Suomi jo vuosina 1721 ja 1743.


27.2.2022 7:30

Mitähän se Putin tahtoo?

Vai onko Vladimir Putin se lastenlaulustakin tunnettu mörkö, joka tahtoo meidät kaikki piiriin?

Piirinpä hyvinkin, Putinin ja Venäjän etupiiriin. Siitä ei ole enää pienintäkään epäselvyyttä, ei sen paremmin Ukrainan kuin Suomenkaan osalta.

Putinin mielestä on luonnollista, että sen naapureiden olisi alistuttava Venäjän valtaan ja joidenkin jopa osaksi Venäjää.

Toisin sanoen Putin haikailee kylmän sodan aikaista maailman­järjestystä, joka oli voimissaan vielä hänen oman nuoruutensa mahtiaikoina, aina 1990-luvun alkuun ja Neuvosto­liiton kaatumiseen saakka.

Ajattelu kumpuaa periaatteesta, jonka mukaan Venäjä tarvitsee ympärilleen turvavyöhykkeen sen lähinaapureista – ja että Venäjällä on myös oikeus muodostaa tällainen vyöhyke tarvittaessa vaikka sotatoimin.

Putinin mielestä on luonnollista, että joidenkin alueiden ja jopa kokonaisten valtioiden täytyy tässä yhteydessä alistua kokonaan Venäjän valtaan tai jopa Venäjän osaksi.

Joidenkin osalta puolestaan riittää, kun ne sidotaan kuuliaisiksi Venäjän kumppaneiksi eriasteisella suostuttelulla ja painostuksella sekä monenkirjavilla yhteistyö- ja talous­sopimuksilla.

Tällaisessa maailmassa Putin kasvoi ja tähän hän tuntee nyt voimakasta vetoa – mutta haluaako hän palauttaa Neuvostoliiton?

Putin vieritti koko nykyisen Ukrainan olemassaolon vallankumousjohtaja Vladimir Iljitsh Leninin syyksi.

Ei tietenkään halua. Eivätkä sitä halua myöskään hänen omat valta­klaanilaisensa eivätkä tavalliset venäläiset. Siis mikäli Neuvosto­liitolla tarkoitetaan samalla myös kommunistista ideologiaa, yhteis­omistusta ja markkina­talouden kieltämistä.

Itse asiassa Putin ammentaa yhä enemmän nimenomaan siitä, että hän kritisoi bolshevikkeja ja entisiä neuvosto­johtajia, joiden tekemiä kohtalokkaita virheitä hän ilmoittaa nyt korjaavansa.

Tuorein esimerkki tästä saatiin maanantaina, kun Putin ilmoitti tunnustavansa Venäjä-mielisten kapinallis­johtajien perustamat mielikuvitus­tasavallat itsenäisiksi valtioiksi Itä-Ukrainassa.

Putin perusteli päätöstään poikkeuksellisen vääristelevällä ja häikäilemättömällä puheella, jossa hän vieritti koko nykyisen Ukrainan olemassaolon vallankumous­johtaja Vladimir Iljitsh Leninin syyksi.

Ellei Lenin olisi rohkaissut ukrainalaisten itsenäisyyshaaveita vuoden 1917 vallankumouksen kuohunnassa ja ellei Lenin olisi sittemmin piirtänyt Neuvostoliiton sisälle Ukrainan sosialistista neuvostotasavaltaa, koko Ukraina-ongelmaa ei Putinin mielestä olisi nytkään.

  • Kartassa on Venäjän imperiumin rajat vuodelta 1917 suhteutettuna nykyisiin rajoihin.

– Nykyinen Ukraina on kokonaisuudessaan ja täydellisesti Venäjän luomus, tarkemmin sanottuna bolshevistisen, kommunistisen Venäjän luomus...Lenin ja hänen apurinsa tekivät sen äärimmäisen julmalla tavalla nimenomaan Venäjää kohtaan: irrottamalla ja repimällä Venäjästä irti sille historiallisesti kuuluneita maa-alueita, Putin kuvaili Ukrainan syntyprosessia.

Putinin mukaan ratkaiseva virhe tehtiin siinä, kun Neuvostoliiton perustuslakiin kirjattiin tasavaltojen oikeus irrottautua Sosialististen neuvostotasavaltojen liitosta. Putin ihmetteli puheessaan myös, miksi ihmeessä Neuvostoliiton sisälle piti luoda erillisiä tasavaltoja ja liittää niihin tsaarin Venäjälle aiemmin kuuluneita maa-alueita asukkaineen heiltä itseltään lupaa kysymättä.

– Miksi piti luovuttaa niille tällaisia anteliaita lahjoja, joista edes kaikkein jyrkimmät nationalistit eivät olleet aiemmin unelmoineet, ja miksi piti vielä antaa näille tasavalloille oikeus lähteä yhtenäisestä valtiosta ilman minkäänlaisia ehtoja? Putin kyseli maanantain puheessaan.

Tässä valossa on tarkasteltava myös Putinin kuuluisaa lausahdusta vuodelta 2005, kun hän kuvaili Neuvostoliiton hajoamisen olleen ”1900-luvun suurin geopoliittinen katastrofi”. Putin ei surrut siinä niinkään Neuvostoliiton hajoamista, vaan sitä, että tasavaltojen annettiin viedä mukanaan ”historiallisia venäläisiä maita”.

Vladimir Putinin sodanjulistuspuhe näytettiin varhain torstaiaamuna. Venäjän median mukaan puhe oli mitä ilmeisimmin nauhoitettu jo maanantaina.

Putin on aiemminkin puhunut useita kertoja Venäjän antamista ”anteliaista lahjoista”. Niillä hän tarkoittaa Venäjän keisarilliseen imperiumiin kuuluneita maa-alueita, jotka määriteltiin Neuvostoliitossa kuulumaan johonkin muuhun neuvostotasavaltaan kuin Venäjään. Neuvostotasavaltoihin Putin on viitannut myös termillä ”näennäisvaltiolliset muodostelmat”.

Kun Neuvostoliitto hajosi joulukuussa 1991, tasavallat itsenäistyivät silloisten rajojensa puitteissa eli Venäjä menetti Putinin näkemyksen mukaan valtavia ”historiallisesti venäläisiä” maa-alueita.

Kaiken lisäksi Ukraina on Putinin silmissä yksi Neuvostoliiton suoranaisista hajottajista. Neuvostoliitto lakkasi käytännössä olemasta jo joulukuun alussa 1991 sen jälkeen kun Venäjän, Ukrainan ja Valko-Venäjän silloiset johtajat Boris Jeltsin, Leonid Kravtshuk ja Stanislav Shushkevitsh tekivät keskenään sopimuksen Itsenäisten valtioiden yhteisön (IVY) perustamisesta.

Ukrainan kansalliskaarti valmistautuu puolustamaan Kiovaa Vladimir Putinin lähettämältä hyökkäysjoukolta. Kuva on otettu 25. helmikuuta.

Putin puhui ensimmäisen kerran ”Venäjältä viedyistä lahjoista” näyttävästi kesällä 2020, kun hän perusteli Venäjän perustuslakimuutosten tärkeyttä. Putinin mukaan Venäjän on estettävä bolshevikkien virheiden toistuminen – eli venäläisten maa-alueiden menetys – minkä vuoksi uuteen perustuslakiin kirjattiin kielletyksi kaikenlainen kehottaminen Venäjän hajottamiseen.

Tuolloin arveltiin, että Putin halusi ensisijaisesti varmistaa sen, että Venäjän julkisuudessa ei voitaisi edes keskustella Krimin palauttamisesta takaisin Ukrainalle.

– Kun jokin tasavalta liittyi Neuvostoliittoon, se sai itselleen valtavia alueita venäläistä maata, historiallisesti Venäjälle kuuluneita alueita. Mutta kun tasavalta päätti irtautua Neuvostoliitosta, niin olisi edes lähtenyt siten kuin tuli, eikä olisi raahannut mukanaan lahjoituksia Venäjän kansalta, Putin pauhasi kesäkuussa 2020.

Maaliskuussa 2021 Putin juhli moskovalaisten kanssa Krimin Venäjään liittämisen vuosipäivää ja palasi jälleen lahja-aiheeseen. Puheessaan hän varoitti Ukrainaa länsisuuntautumisesta ja Nato-haaveista seuraavin sanoin:

– Emme tule koskaan hyväksymään, että joku sallisi itselleen käyttää Venäjän anteliaita lahjoja siihen, että tuotetaan vahinkoa Venäjän federaatiolle. Toivottavasti tämä tulee kuulluksi, Putin jyrisi Luzhnikin stadionilla.

Putin esiintyy nykyisin Venäjän ylimpänä historiantulkitsijana, ja nimenomaan historiasta hän hakee oikeutusta toimilleen. Putinin historiakäsitys on kuitenkin hyvin valikoiva: hän poimii tapahtumista juuri ne, joilla hän voi omasta mielestään oikeuttaa Venäjän naapurimaiden alistamista.

Jotain Putinin aikeista ja ajatuksista voi päätellä siitä, mitä aiheita nostetaan esiin Venäjän valtiollisessa mediassa. Vastikään yksi kaiholla muisteltu historiallinen merkkipaalu oli marraskuu vuonna 1721 eli tasan 300 vuoden takaiset tapahtumat.

Pietari Suuri julisti Venäjän imperiumiksi 300 vuotta sitten. Asiaa muisteltiin vastikään Venäjän mediassa nostalgialla ja kaiholla.

Venäjä julistettiin tuolloin ensimmäistä kertaa imperiumiksi. Julistaja oli tsaari Pietari I, josta tuli samalla keisari Pietari Suuri. Julistuspaikkana oli Pietari, tuleva Putinin oma synnyinkaupunki.

Venäjän valtiollisella RT-kanavalla Venäjän imperiumin syntyä hehkutettiin näin:

– 300 vuotta sitten Venäjä julistettiin virallisesti imperiumiksi ja tsaari Pietari I otti keisarin arvonimen. Historioitsijoiden mukaan tämä oli tulosta Venäjän aseiden tuomista voitoista ja Venäjän muuttumisesta yhdeksi Euroopan mahtavimmista valtioista. Imperiumin aseman saavuttamisesta alkoi valtion historiassa uusi vaihe, jolle oli ominaista Venäjän vaikutusvallan voimakas kasvaminen maailman näyttämöllä.

Venäjän julistaminen imperiumiksi tapahtui 2. marraskuuta 1721, jolloin Pietari I saattoi juhlistaa voittoa Suuressa Pohjan sodassa Ruotsin silloista mahtivaltakuntaa vastaan. Suomi oli vielä tuolloin osa Ruotsia, ja sodan päätteeksi sovittiin Uudenkaupungin rauha, jossa Venäjä sai itselleen jo palasen Suomea. 1743 Turun rauhassa Ruotsi menetti Venäjälle vielä lisää suomalaisia maita, joita kutsutaan yleisesti nimellä Vanha Suomi.

  • Vanhaksi Suomeksi kutsutaan alueita, jotka Ruotsi menetti ja jotka liitettiin Venäjän imperiumiin jo vuosina 1721 ja 1743. Kokonaisuudessaan Suomen alue kuului Venäjän imperiumiin 1809-1917.

Suurta Pohjan sotaa muistellaan nykyisin Venäjällä tapahtumana, jonka ansiosta maailma alkoi pelätä ja kunnioittaa Pietari Suuren valtakuntaa.

– Venäjä sai itselleen riittävän voiman, jotta sen mielipidettä oli kuunneltava kaikkien yleiseurooppalaisten kysymysten ratkaisemisessa, Moskovan yliopiston historianprofessori Vitali Zaharov kuvaili Suuren Pohjan sodan lopputulosta RT:lle.

Venäjän valtion humanistisen yliopiston dosentti Jevgeni Ptshjolovin mukaan Pietari Suuren sotavoitosta ja hänen panostuksestaan laivaston ja armeijan kehittämiseen alkoi kokonaan uusi aikakausi.

– Venäjästä tuli yksi Euroopan johtavista suurvalloista. Se oli laadullinen läpimurto koko venäläiselle sivilisaatiolle, Ptshjolov luonnehti.

Kuulostaako tämä kaikki tutulta? Aivan kuin lukisi hieman mukautettuna nykyajan uutisia, joissa pohditaan Putinin tavoitteita, joihin hän pyrkii Venäjän sotavoiman kasvattamisella ja uhittelulla Ukrainalle sekä koko läntiselle maailmalle Eurooppaa, Yhdysvaltoja ja Natoa myöten.

Berliinissä järjestettiin torstaina mielenosoitus Vladimir Putinin Ukraina-sotaa vastaan. Mielenosoittaja julistaa, että Putin ei ole hänen tsaarinsa.

Putinin kielenkäyttöön on alkanut ilmestyä yhä useammin viittauksia, joissa ei kaihoilla suinkaan Neuvostoliittoa vaan Venäjän imperiumia.

Kun viime joulukuussa täyttyi tasan 30 vuotta Neuvostoliiton romahduksesta, Putin muotoili tapahtuneen näin:

– Mitä lopulta oli Neuvostoliiton hajoaminen? Se tarkoitti Neuvostoliitoksi kutsutun historiallisen Venäjän hajoamista, Putin lausahti valtiollisen 1-television ohjelmassa nimeltä Venäjä. Lähihistoria.

Kun Putin määräsi sota­joukkonsa keväällä 2014 kaappaamaan Krimin niemi­maan Ukrainalta Venäjälle, myös siihen oikeutusta haettiin Venäjän imperiumin historiasta.

Selitys kuului, että Krim on vanhaa venäläistä maata, jonka neuvostojohtaja Nikita Hrushtshev luovutti virheellisesti Ukrainalle vuonna 1954 ja jota uuden Venäjän ensimmäinen presidentti Boris Jeltsin ei virheellisesti vaatinut takaisin emämaalle Neuvostoliiton hajoamisprosessissa.

Putinin mukaan krimiläiset tunsivat, että heidät heitettiin Neuvostoliiton hajotessa Ukrainalle ”kuin perunasäkki”, joten hänen velvollisuutensa oli palauttaa Krim ”takaisin kotiin”.

Sitä Putin ei tosin ole pitänyt tarpeellisena korostaa, että Venäjän imperiumi valtasi Krimin Ottomaanien valtakunnalta eli Turkilta vasta vuonna 1783. Sitä ennen niemimaalla olivat pitäneet puolestaan valtaa niin tataarit, gootit kuin kreikkalaisetkin.

– Krimillä kirjaimellisesti kaikki on meidän yhteisen historiamme ja ylpeytemme läpitunkemaa, Putin perusteli Krimin valtausta ja muistutti, että jopa pyhä ruhtinas Vladimir I oli ottanut kasteen juuri Krimillä. Kasteen ottamisen vuosi oli 988 ja paikkana muinainen Khersonesos nykyisen Sevastopolin alueella.

Vladimir I eli Vladimir Suuri oli Kiovan Venäjän eli Kiovan Rusin hallitsija vuosina 980–1015. Valtiota pidetään Venäjän, Valko-Venäjän ja Ukrainan edeltäjänä – ja juuri näistä ajoista asti Putin ammentaa nyt itselleen oikeutusta omia näitä nykyisiä slaavilaisvaltioita Venäjän vaikutuspiiriin tai jopa Venäjän yhteyteen.

Sen Putin tosin unohtaa kätevästi, että tuolloin valtakeskittymä oli nimenomaan Kiovassa eikä hänen nykyinen Moskovansa ollut vielä mitään. Putin unohtaa puheissaan systemaattisesti myös sellaisen ikävän aikakauden, jolloin mongolien valta ulottui Moskovaan ja suureen osaan nyky-Venäjän alueesta 1200-luvulla.

Venäjän historia tuntee myös termin ”Venäjänmaan yhdistäjä” tai ”venäläisten maiden keräilijä”.

Iivana III eli Iivana Suuri on yksi Vladimir Putinin esikuvista. Hänet tunnetaan venäläisten maiden yhdistäjänä ja valtakunnan laajentajana.

Nimi liitetään ennen kaikkea Iivana III:een eli Iivana Suureen, joka oli Moskovan suuriruhtinas vuosina 1462–1505 ja ensimmäinen ”koko Venäjän hallitsija” vuodesta 1478. Hän kukisti paikallisruhtinaiden vallan ja laajensi valtakuntaa yhdistämällä Venäjän maat, valloittamalla Novgorodin ja lyömällä mongolien perustaman Kultaisen ordan sekä Liettuan.

Venäläiset tutkijat ja politiikan asiantuntijat ovat jo pitkään viitanneet Putiniin uutena venäläisten maiden yhdistäjänä. Hänestä käytetään kutsumanimeä, jonka voisi suomentaa vapaasti muotoon Vladimir Maidenkeräilijä.

Liikanimellä viitataan Putinin haaveeseen haalia pikku hiljaa takasin maa-alueita, joiden hän katsoo kuuluvan historiallisesti ja oikeutetusti Venäjälle.

  • Kartassa on merkitty alueet, joita Venäjä on eri tavoin alistanut kontrollinsa alle naapurivaltioistaan Neuvostoliiton hajoamisen jälkeen.

Parhaillaan maailma joutuu arvuuttelemaan, aikooko Putin ottaa Ukrainan kokonaan haltuunsa suursodan avulla tai suunnitteleeko hän liittävänsä Donetskin ja Luhanskin ”kansantasavallat” osaksi Venäjää. Valko-Venäjän kanssa Venäjällä on jo valtioliitto, ja viime aikoina Putin on kiristänyt omaan valtaansa takertuneelta Aljaksandr Lukashenkalta koko ajan lisää myönnytyksiä Venäjälle.

Vladimir Maidenkeräilijällä on tunnetusti intohimoja myös Georgian ja Moldovan suhteen. Niistä molemmista Venäjä on jo nipistänyt itselleen maa-alueita kontrollinsa alle.

Oman vuoronsa koittamista on pelännyt jo pitkään Kazakstan. Kremlin propagandassa Kazakstaniin viitataan usein Ukrainan tapaan ”epävaltiona”, joka luotiin historiallisen vääryyden kautta historiallisista venäläisistä maista.

Kun tätä rataa tarpeeksi pitkään jatketaan, vuoroon tulevat Baltian maat, Puola ja Suomi. Kremlin propaganda muistuttaa jo nyt toistuvasti, että myös Suomi kuului imperiumiin, vaikka Putinin keräyslistan kärjessä Suomi tuskin on.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?