Jos länsimaat eivät taivu Venäjän Natolle asettamiin ehtoihin, Moskova saattaa ryhtyä toimiin – ei vain Ukrainassa, vaan myös muualla länsimaissa.
Maa voisi esimerkiksi sijoittaa ydinohjuksia lähemmäs Yhdysvaltojen rannikkoa, venäläisviranomaiset ovat vihjanneet.
New York Times julkaisi sunnuntaina laajan analyysin siitä, miten Putin ja Venäjän viranomaiset ovat viime kuukausien ja päivien aikana maalanneet erilaisia uhkakuvia maan sotilaallisten toimien ulottamisesta jo muuallekin kuin vain Ukrainaan. Erilaiset skenaariot on puettu Venäjän puolustuskeinoiksi länsimaita vastaan.
Lehden haastatteleman venäläisasiantuntijan mukaan Venäjän logiikka on siinä, että pelkästään Ukrainaa painostamalla se ei ehkä saavuta tavoitteitaan, mutta jos uhkaa laajennetaan, Nato ja Yhdysvallat joutuvat ahtaammalle.
– Oletettu hyökkäys Ukrainaan ei heikentäisi Yhdysvaltain turvallisuutta, kommentoi tilannetta venäläisille kansanedustajille vastikään esitellyt moskovalaisasiantuntija Dmitri Suslov.
– Venäjän toimien kokonaislogiikka on, että Yhdysvaltain ja Naton täytyy maksaa kova hinta.
Venäjän sota-alus havaittiin Itämerellä.
Lue lisää: Kreml: Länsimaat ja Venäjä edelleen täysin eri linjoilla kiivaista neuvotteluista huolimatta
Kiistassa on kyse Putinin halusta järjestellä Venäjän turvallisuusympäristöä uudelleen koska hänen mukaansa Nato muun muassa petti lupauksensa, ettei sotilasliitto laajene itään. Erityisesti Ukrainan ja Georgian pyrkiminen lännen yhteyteen on Putinin mielestä uhka Venäjän olemassaololle.
Kreml on ilmaissut huolensa – ei vain Naton uusista laajenemispyrkimyksistä itään – vaan myös Yhdysvaltojen ydinaseiden sijainnista Euroopassa, lähellä Venäjän rajaa. Yhdysvaltojen Euroopassa olevat ydinaseet ovat pysyneet samoilla paikoilla jo vuosien ajan.
Venäläisasiantuntijan mielestä oletettu hyökkäys Ukrainaan ei heikentäisi Yhdysvaltain turvallisuutta. Kuvassa ukrainalaissotilaita Itä-Ukrainan Luhanskissa.
Venäjä haluaa myös, että Naton joukot poistetaan entisistä Varsovan liiton maista, jotka liittyivät myöhemmin Natoon. Hän on varoittanut, että jos länsimaat ylittävät Putinin ”punaisen linjan”, joka uhkaisi Venäjän turvallisuutta, maa on valmis vastaamaan länsimaille ”epäsymmetrisesti, nopeasti ja vahvasti”.
Viime viikolla Genevessä venäläisdiplomaatit vakuuttivat, että maalla ei ole aikomuksia hyökätä Ukrainaan. Samaan aikaan sosiaalista mediaa tarkkailevat tutkijat ovat huomanneet, että Venäjä on alkanut tehdä sotatavarakuljetuksia junilla Siperiasta länteen päin.
Venäjän valtionkanavien juontajat ovat taas varoittaneet, että ukrainalaiset saattavat lähipäivinä hyökätä idän separatisteja vastaan. Washington on vihjannut, että Venäjä olisi itse näiden hyökkäysten takana ja voisi siten perustella omien sotatoimien aloittamisen Ukrainassa.
Venäjä ei välttämättä järjestä suoranaista hyökkäystä, koska sen hinta voisi olla kova. Yksi mahdollisuus onkin, että Venäjä ottaisi haltuunsa Itä-Ukrainan venäläismielisten kapinallisten hallitsemat alueet ja sinetöisi niiden liittämisen Venäjään.
Venäjä testasi Kalibr-risteilyohjusta ampumalla sen sukellusveneestä Japaninmerellä joulukuussa.
Putinin mukaan länsimaiden, tai tarkemmin Yhdysvaltojen, läsnäolo Ukrainassa on uhka, sillä maa voisi kohdistaa Ukrainasta ydiniskun Moskovaan vain muutaman minuutin varoitusajalla. Marraskuussa Putin halusikin tehdä selväksi, että Venäjä voisi tehdä samoin. Hän vihjasi, että Venäjä voi sijoittaa Washingtonin lähelle sukellusveneisiin ohjuksia, jotka kulkevat viisi kertaa ääntä nopeammin.
– Alkuvuodesta meillä on asevalikoimassamme uusi vedenalainen yliääniohjus. Lentoaika heihin, jotka antavat käskyn [ohjuksesta, joka lentäisi Ukrainasta Moskovaan], olisi myös viisi minuuttia, Putin sanoi ja viittasi sanoillaan Yhdysvaltojen pääkaupunkiin.
Yhdysvaltain presidentti Joe Biden on vakuuttanut presidenttien kahdenkeskisissä neuvotteluissa, että Yhdysvallat ei aio sijoittaa hyökkäysjärjestelmiä Ukrainaan. Putin puolestaan on sanonut, että hän ottaisi ohjukset käyttöön vain vastauksena länsimaiden toimiin.
New York Timesin mukaan amerikkalaisviranomaiset eivät ole toistaiseksi kuitenkaan raportoineet liikehdintää, joka viittaisi Venäjän toimiin uusien ohjusten käyttöön ottamiseksi.
Venäjän apulaisulkoministeri Sergei Rjabkov kertoi Genevessä maanantaina, että ”tällä hetkellä ei ole syytä puhua siitä, mitä ohjussysteemejä Venäjä mahdollisesti ottaisi käyttöön, kuinka paljon ja missä”.
Kun Rjabkovilta kysyttiin torstaina Venäjän tv:n lähetyksessä, aikooko maa ottaa käyttöön sotilasinfrastruktuuria Venezuelassa tai Kuubassa, hän vastasi, että ei halua vahvistaa eikä kieltää mitään.
Ukrainalaisjoukot pitivät sotaharjoituksen Khersonin alueella lähellä Krimiä marraskuussa.
Ohjusten vieminen Yhdysvaltojen lähialueille olisi samankaltainen asetelma kuin vuoden 1962 Kuuban ohjuskriisi. Maailma ei ole koskaan aiemmin ollut yhtä lähellä ydinsotaa kuin tuolloin.
NYT:n jutussa arvioidaan, että ohjuksia todennäköisempi painostuskeino länteen ja Yhdysvaltoihin saattaisi kuitenkin olla kyberhyökkäys. Se olisi helpommin ohjailtavissa poliittisen ilmapiirin mukaan, se olisi omiaan aiheuttamaan häiriöitä ja osallisuus siihen olisi helppo kiistää.
Venäjän epäillään jo toteuttaneen loppuviikosta laajan Ukrainan eri hallinnonalojen verkkosivuille kohdistuneen verkkohyökkäyksen.
Lue lisää: Iso kyberisku Ukrainan hallintoa vastaan
Amerikkalaislähteiden mukaan kukaan, eivät välttämättä edes Venäjän diplomaatit tiedä, mitä Putin aikoo tehdä seuraavaksi – ja tämä juuri on osa hänen peliään.
Kun presidentiltä kysyttiin viime kuussa, mitä hän tarkoittaa varoituksilla sotilaallisteknisistä vastatoimista länttä kohtaan, hän vastasi, että ”ne voivat olla minkälaisia vastatoimia hyvänsä”.
