Visbyn kaupungin kaduilla, Gotlannin satamissa, lentokentällä ja muissa strategisissa kohteissa partioi sotilaita aseiden kanssa. Myös reserviupseerit on kutsuttu vahvistamaan rykmenttiä saarella.
Ruotsin puolustusvoimien komentaja Micael Bydén kertoi joulupäivänä, että Ruotsi oli nostanut sotilaallista valmiutta Ukrainan ja Venäjän kiristyneiden välien takia. Ruotsin puolustusvoimien mukaan hyökkäyksen riski on kuitenkin pieni.
Kenraali Bydén kertoi joulupäivänä, että Ruotsi oli nostanut sotilaallista valmiutta.
Kyse ei kuitenkaan ole siitä, että Ruotsi pelkäisi välitöntä sotilaallista uhkaa vaan haluaa ennemminkin viestiä yleisestä puolustuskyvyn vahvistumisesta ja erityisistä toimista, kuten Gotlannissa nyt, huomauttaa Ulkopoliittisen instituutin johtava tutkija Charly Salonius-Pasternak IS:lle.
– Valmiuden kohottaminen on vain osa asiasta. Toinen osa on viestintä, joka on kohdistettu potentiaalisille kumppanimaille, kuten Suomelle, mutta myös vastustajalle, että ”hei, olemme hereillä täällä” sekä Ruotsin kansalle, sanoo Salonius-Pasternak.
Samaa totesi Gotlannin rykmentti P18:n viestintäpäällikkö Tomas Ängshammar SVT:lle kommentoidessaan, että ”on tärkeää, että näytämme sekä gotlantilaisille että muille maille, että me olemme puolustuksessa aktiivisia ja muokkaamme puolustustamme tilanteen mukaan”.
Ruotsin puolustusvoimat nosti valmiutta Gotlannissa kun kolme venäläistä maihinnousualusta siirtyi keskiviikon vastaisena yönä Kuolan niemimaalta Itämerelle. Useiden maiden puolustusvoimien kerrotaan seuranneen venäläisalusten liikkeitä.
”Ruotsissa ymmärretään paremmin kuin Suomessa, että viestintä itsessään on toimintaa”, toteaa Charly Salonius-Pasternak.
Charly Salonius-Pasternak kertoo Venäjän kommentoineen alusten siirron liittyvän ”kehittyvään turvallisuuspoliittiseen tilanteeseen”, eivätkä ne ole osa normaalia harjoittelua. Sotalaivojen saapumisen voi myös kytkeä Ukrainan tilanteeseen.
– Jos sitaatin tulkitsee oikein, niin hehän (Venäjä) suoraan sanovat, että näin on, toteaa Salonius-Pasternak, mutta ei pidä liikehdintää yleisellä tasolla epänormaalina.
– Ei se nyt ole jokapäiväistäkään.
Lue lisää: Ruotsi nosti sotilaallista valmiutta Ukrainan ja Venäjän kiristyneiden välien vuoksi
Gotlannin keskeinen strateginen asema Itämerellä on korostunut Venäjän vallattua Krimin 2014. Ottamalla Gotlannin voisi Venäjä tehokkaasti sulkea Naton pois Itämereltä, jolloin Baltian maat jäisivät pulaan.
– Mielestäni mikään saari missään ei voisi olla tärkeämpi, kommentoi Yhdysvaltain Euroopan-joukkojen komentaja Ben Hodges Gotlannin merkitystä 2017.
Ruotsalaissotilaat komennettiin partioimaan Gotlannissa.
Ruotsi ajoi puolustusvoimansa alas vuosituhannen alussa kun muun muassa Gotlannin rykmentti lakkautettiin 2005. Myös yleinen asevelvollisuus jäädytettiin 2010.
Ukrainan sodan alettua havahtui Ruotsin hallitus turvallisuuspolitiikan muuttumiseen ja päätti 2015 palauttaa sotilaat Gotlantiin 10 vuoden tauon jälkeen. Gotlannin rykmentti perustettiin uudelleen 2018.
Kaikki täytyi aloittaa nollasta, sillä kasarmeja myöten rykmentin tiloista oli luovuttu. Vain varikollinen panssariajoneuvoja oli varastossa. Osa rykmentin kantahenkilökunnasta oli jo siirtynyt töihin siviilipuolelle ja heitä jouduttiin houkuttelemaan takaisin.
Nimellisesti Gotlannissa on nyt rykmentti, mutta käytännössä enimmillään noin 400 sotilasta, eli vajaan puolen pataljoonan verran. Varusmiehiä on tällä hetkellä 40 ja toiveissa on lisätä määrää lähivuosina 100–200 asevelvolliseen.
