Kreml teki selväksi kantansa Suomen Nato-jäsenyyteen - Ulkomaat - Ilta-Sanomat

Kreml teki selväksi kantansa Suomen Nato-jäsenyyteen – Putinin tiedottaja vastasi Venäjän median kysymykseen

Presidentti Vladimir Putinin lehdistösihteeri Dmitri Peskov sai keskiviikkona vastattavakseen venäläismedian kysymyksen, huolestuttaako Venäjää Suomen mahdollinen liittyminen Natoon.

Yhdysvaltain apulaisulkoministeri Victoria Nuland korosti tiistaina Yhdysvaltain olevan valmis keskustelemaan ”koska tahansa” Suomen Nato-jäsenyydestä. Nulandin puheiden innoittamana Venäjän media kysyi asiasta Dmitri Peskovilta.

12.1. 18:49

Suomen potentiaalinen Nato-jäsenyys on ollut keskiviikkona useissa otsikoissa Venäjällä.

Teema nousi alkujaan esille, kun Venäjän media siteerasi Yhdysvaltain apulaisulkoministerin Victoria Nulandin vakuutusta siitä, että Yhdysvallat on ollut jo pitkään valmis keskustelemaan ”koska tahansa” Suomen ja Ruotsin mahdollisesta liittymisestä puolustusliitto Naton jäseniksi.

Nulandin puheiden innoittamana Venäjän media kysyi presidentti Vladimir Putinin lehdistösihteeriltä Dmitri Peskovilta, huolettaako Venäjää Suomen mahdollinen liittyminen Natoon.

– Ilman muuta, mikä tahansa Naton laajeneminen huolestuttaa Venäjää, Peskov vastasi.

Peskovin mukaan Nato on luotu vastakkainasettelua varten, ja juuri siihen kiteytyy sen muodostama uhka Venäjälle.

– Tämä liitto on mietitty ja suunniteltu sillä tavoin. Se on luotu sillä tavoin, ja sillä tavoin se jatkaa olemassaoloaan. Tämä on aivan ilmiselvä fakta, joten sen mekanismin laajentaminen on meille uhka, Peskov perusteli uutistoimisto Ria Novostin mukaan.

Lue lisää: Lupasiko Yhdysvallat vuonna 1990, että Nato ei laajene? Näin Venäjä tulkitsee kohtalokkaita sanoja väärin: ”Ei tuumaakaan”

Victoria Nuland on Yhdysvaltain hallinnon veteraanidiplomaatti, joka on tällä hetkellä yksi ulkoministeriön apulaisulkoministereistä. Nuland sanoi tiistaina, että Yhdysvallat on valmis keskustelemaan ”koska tahansa” Suomen ja Ruotsin kanssa maiden mahdollisesta Nato-jäsenyydestä.

– Olen ollut mukana viidessä hallinnon kokoonpanossa, ja koko sen ajan me olemme sanoneet Suomelle ja Ruotsille: ”Minä hetkenä tahansa, kun te olette valmiit keskustelemaan teidän jäsenyydestänne, me olemme valmiit keskustelemaan”, Nuland sanoi tiedotustilaisuudessa, kun häneltä kysyttiin, olisiko Yhdysvallat valmis tukemaan Suomen ja Ruotsin mahdollista Nato-jäsenyyttä.

Nulandin mukaan Suomi ja Ruotsi joutuisivat jäsenyyttä hakiessaan arvioitavaksi ”Naton korkeiden standardien” mukaisesti, yhtä lailla kuten mikä tahansa muu puolustusliittoon haluava uusi jäsenmaa.

– Tietenkin ne (Suomi ja Ruotsi) ovat olleet jo pitkään vakiintuneita ja vakaita demokratioita. Niinpä tämä keskustelu tulisi olemaan hieman erilainen kuin se olisi sellaisten maiden kanssa, jotka ovat siirtymässä kohti demokratiaa ja joilla on ongelmia korruption, talousuudistusten sekä demokratian vakauden kanssa, Nuland muotoili mainitsematta mitään muita maita nimeltä.

Lue lisää: Stoltenberg: Natolla ja Venäjällä suuria eri­mielisyyksiä – viittasi myös Niinistön uuden­vuoden­puheeseen

Peskovin kommenttia ”minkä tahansa laajentumisen muodostamasta uhasta” voi pitää Kremlin selvennyksenä pohdinnoille siitä, mitä Venäjä tarkoittaa puhuessaan Naton itälaajentuminen pysäyttämisestä. Toisin sanoen Nato-laajentumisen vastustus ei koske Venäjän puheissa ainoastaan neuvostotasavaltoja, vaan myös esimerkiksi Suomea.

Maanantaina Venäjän varaulkoministeri Sergei Rjabkov sanoi puolestaan Genevessä, että Venäjän ehdoton vaatimus on, että Ukraina ja Georgia ”eivät koskaan” saa liittyä Naton jäseniksi.

Rjabkovin mukaan Venäjä haluaa ensi tilassa, että Nato peruu Ukrainalle ja Georgialle vuonna 2008 antamansa lupauksen, jonka mukaan mailla on tulevaisuudessa mahdollisuus liittyä Natoon. Lupauksen peruminen pitäisi Rjabkovin mukaan tehdä virallisesti viimeistään kesäkuussa, kun Nato kokoontuu Madridin huippukokoukseensa.

Lue lisää: Pääkirjoitus: Venäjä paljasti Nato-korttinsa – Moskovan ”ehdoton ei” koskee Ukrainaa ja Georgiaa

Lue lisää: Venäjän super­tiedottaja varoitti Suomea ”vakavista sotilaallisista ja poliittisista seurauksista” – tätä se voisi tarkoittaa

Rjabkovin ja Yhdysvaltain apulaisulkoministerin Wendy Shermanin maanantaisista keskusteluista ei ole tullut sen sijaan ainakaan julkiseen tietoon, että Venäjä olisi silloin vaatinut Suomen ja Ruotsin jäsenyyden estämistä valtiot nimeltä mainiten.

Venäjän ulkoministeriön tiedottaja Maria Zaharova teki sen sijaan jo ennen joulua selväksi, että Venäjä ei katsoisi hyvällä Suomen ja Ruotsin mahdollista Nato-jäsenyyttä.

Artikkelia muokattu 12.1. klo 20.48. Selvennetty lausetta, jossa kerrotaan Naton muodostamasta uhasta Venäjälle Peskovin mukaan.

Lue lisää: Lupasiko Yhdysvallat vuonna 1990, että Nato ei laajene? Näin Venäjä tulkitsee kohtalokkaita sanoja väärin: ”Ei tuumaakaan”

Lue lisää: Stoltenberg: Natolla ja Venäjällä suuria eri­mielisyyksiä – viittasi myös Niinistön uuden­vuoden­puheeseen

Lue lisää: Upin johtaja: Venäjä ei ole saanut lännen kanssa neuvottelu­yhteyttä uhka­vaatimuksilleen

Artikkeliin liittyviä aiheita

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?