Näin Venäjällä reagoitiin Niinistön ja Marinin Nato-lausuntoihin: ”Uhka Pietarille” ja ”Pelkkää puhetta” - Ulkomaat - Ilta-Sanomat

Ensimmäiset reaktiot Niinistön ja Marinin Nato-lausumiin Venäjältä: ”Uhka Pietarille” ja ”Pelkkiä puheita”

Venäjän median haastattelemat asiantuntijat ovat eri mieltä siitä, puhuuko Suomen johto vakavissaan Nato-jäsenyyden hakemisen mahdollisuudesta.

2.1. 22:19

Venäjän media uutisoi viikonloppuna näyttävästi ensin presidentti Sauli Niinistön uudenvuodenpuheen ja sen jälkeen myös pääministeri Sanna Marinin (sd) uudenvuodentervehdyksen keskeisimmät Nato-viestit.

Sekä Niinistöä että Marinia oli siteerattu venäläisiin perusuutisiin pääosin tarkasti ja asialliseen sävyyn. Molemmilta lainattiin lausumia siitä, että Suomi pitää yllä mahdollisuuttaan hakea Nato-jäsenyyttä.

Venäjän ylimmän johdon virallisia reaktioita lausuntoihin ei ehtinyt tulla vielä sunnuntai-iltana, mutta mediassa oli sen sijaan jo muutamia tutkija- ja asiantuntijakommentteja.

Lue lisää: Pääkirjoitus: Niinistön tyrmäys Putinin ”ukaaseille” meni Venäjällä laajasti läpi – tavallisille venäläisille välittyi tärkeä viesti

Lue lisää: Pääministeri Marin ottaa uudenvuoden viestissään kantaa Suomen Nato-keskusteluun: ”Meidän on syytä vaalia tätä valinnanvapautta”

Kremlin-mielinen Vzglajd-lehti oli haastatellut Nikolai Mezhevitshia, joka esiteltiin Baltian maihin ja Itämeren alueeseen erikoistuneena tutkijana. Hän johtaa Baltstudies/Rapi-nimellä kulkevaa tutkijoiden yhteenliittymää.

– Suomalaisten lausumien sävy on muuttunut viimeisen vuoden aikana epävakaaksi, kuten oli myös päätös ostaa hävittäjäpommittajia, jotka pystyvät tekemään ydiniskuja koko Venäjän luoteisosaan, Mezhevitsh muotoili lehdelle.

Mezhevitshin mukaan Suomen johdon Nato-lausunnot voivat olla ”Brysselin, Lontoon ja Washingtonin pyynnöstä” esitettyjä heittoja, joilla testataan Venäjän reaktioita. Toinen mahdollisuus hänen mukaansa on, että Venäjän sotilaallinen huomio yritetään nyt vetää pois etelästä pohjoisemmaksi.

– Tämä voi tarkoittaa uhkaa Pietarille. Tällainen retoriikka palauttaa Moskovan mieliin erittäin vaikean tilanteen vuodelta 1939, mutta uudenlaisessa geopoliittisessa yhteydessä, Mezhevitsh sanoi lehdelle.

Mezhevitshin mukaan Venäjän on nyt vahvistettava Itämeren laivastoaan, olipa Suomen liittymisuhka Natoon sitten todellinen tai ei.

– Suomi on liukumaisillaan samanlaiseen venäläisvastaiseen retoriikkaan, joka on tyypillistä naapurimaa Ruotsille, hän tulkitsi.

Venäjän Kansainvälisten asioiden neuvoston (Russiancouncil/RSMD) ohjelmajohtaja Ivan Timofejev ilmoitti puolestaan valtiolliselle uutistoimisto Ria Novostille, että Niinistön ja Marinin lausumat Nato-jäsenyyden mahdollisuudesta ovat lähinnä puhetta.

– Tämä on toistaiseksi vain retoriikkaa eikä tämä ole uutta. En usko, että tätä kannattaa ottaa vakavasti.

– Tätä keskustelua liittymisestä Natoon on käyty Suomen sisällä jo kauan, sitä oli jo ennen Ukrainan kriisiä. Mitään radikaalia tarvetta Nato-jäsenyydelle ei Suomella ole, Timofejev sanoi.

Lue lisää: Pääkirjoitus: Niinistön tyrmäys Putinin ”ukaaseille” meni Venäjällä laajasti läpi – tavallisille venäläisille välittyi tärkeä viesti

Marinin Nato-kommentti nousi venäjänkielisillä uutissivuilla esille vasta sunnuntaina, mitä ilmeisimmin siksi, että suuri osa venäläistoimittajista on viettänyt uudenvuoden vapaitaan. Marinin siteeraamiseen herättiin siten vasta sen jälkeen, kun Niinistön uudenvuodenpuhe oli saanut ensin laajaa julkisuutta.

Marin korosti uudenvuodentervehdyksessään Niinistön tapaan sitä, että Suomi voi halutessaan hakea Nato-jäsenyyttä.

– Pidämme yllä myös mahdollisuuden hakea Nato-jäsenyyttä. Meidän on syytä vaalia tätä valinnanvapautta ja pitää se todellisena, sillä se koskee jokaisen maan oikeutta päättää omista turvallisuusratkaisuistaan. Pidämme liikkumatilastamme vahvasti kiinni, Marin viestitti 31. joulukuuta.

Artikkeliin liittyviä aiheita

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?