Sveitsiläislehti ryöpyttää Suomea romahtaneista Pisa-tuloksista - Ulkomaat - Ilta-Sanomat

Sveitsiläislehti ryöpyttää Suomea: ”Pisa-mestari putoaa huipulta”

Tuoreista tutkimustuloksista heijastuu lehden mukaan yhteiskunnassa lisääntynyt epätasa-arvo.

Vuoden 2018 Pisa-tuloksissa Suomi ylsi seitsemännelle sijalle.

30.12.2021 6:15

Suomen kansallisena ylpeydenaiheena vuosikaudet hehkutettu koulujärjestelmä saa osakseen kylmää kyytiä sveitsiläislehti Tagens-Anzeigerissa aiemmin joulukuussa ilmestyneessä artikkelissa. Suomeksi teksti on otsikoitu muotoon ”Pisa-mestari Suomi putoaa huipulta”, ja maailmalla levinnyttä Suomi-kuvaa luonnehditaan siinä lähes myyttiseksi.

Lehti huomauttaa suomalaisten koulujen hurmanneen globaalin yhteisön viimeksi ripeällä etäopiskelusiirtymällään koronaviruspandemian alussa. Samassa yhteydessä suomalaisten oppilaiden suorituksen tunnustetaan keikkuvan yhä OECD-maiden keskiarvon yläpuolella. Osa koulujärjestelmän piirteistä on lehden mukaan kuitenkin jäänyt vähemmälle huomiolle, esimerkiksi Pisa-tulosten vuodesta 2006 jatkunut lasku.

Sveitsiläislehden mukaan suomalaiset katsovat tasa-arvon kuuluvan omaan DNA:hansa, minkä vuoksi varsinkin koulujen ja oppilaiden tuloserojen kärjistyminen on ollut kansalliselle omakuvalle myrkkyä. Esitetyiksi syiksi mainitaan heikosti pärjäävien oppilaiden maahanmuuttajaedustus sekä tiukka budjettikuri.

– Epätasa-arvo ei kasva Suomessa vain kaiken kaikkiaan. Alkuperä ja sukupuoli määrittävät yhä ilmeisemmin koululaisten menestyksen, lehdessä kirjoitetaan.

Selkeimmin tämän sanotaan ilmenevän oppilaiden suhtautumisessa lukemiseen. Missään muualla jako lukemisesta nauttiviin tyttöihin ja vastahakoisiin poikiin ei ole yhtä räikeä kuin Suomessa.

Ensimmäisessä Pisa-tutkimuksessa suomalaiset olivat lukutaidossa ykkössijalla. Vuoden 2018 tuloksissa Suomi oli enää seitsemäs, vaikka pisteissä mitattuna lukutaito on yhä OECD-maiden parhaimmistoa.

Suomalaisten lukutaito on Pisa-tutkimusten mukaan heikentynyt.

– Suomen tasainen lasku Pisa-tutkimuksissa ei selity sillä, että se ei enää tuota hyviä oppilaita. Parhaat suorittajat ovat siellä kuten ennenkin, mutta samaan aikaan heikosti ja kaikkein heikoimmin pärjäävien oppilaiden ryhmä kasvoi merkittävästi.

Suomalaisten huolta ovat kirjoittajan mukaan vahvistaneet Kansallisen koulutuksen arviointikeskuksen (Karvi) kaksi tämän vuoden selvitystä. Joulukuussa ilmestyneessä raportissa Karvi dokumentoi räikeitä eroja suomalaisten yhdeksäsluokkalaisten matematiikan taidoissa. Parhaiten ja heikoimmin pärjäävien ikätovereiden ero osaamisessa vastasi useita koululuokkia.

–  Käytännössä ero oppilaiden välillä tarkoittaa sitä, että parhaat yhdeksännen luokan oppilaat hallitsevat jo ylioppilaskokeen lyhyen oppimäärän tehtäviä ja heikoimmilla oppilailla on vaikeuksia kuudennen luokan tai jopa kolmannen luokan tasoa vastaavissa tehtävissä, johtava arviointiasiantuntija Jari Metsämuuronen totesi tuolloin Karvin tiedotteessa.

Lue lisää: 9-luokkalaisten matematiikan osaamisessa isoja eroja – yksi syy löytyy nyky­koulujen opetuksesta: ”Ei enää tarvitse osata ulkoa”

Samalla kävi ilmi, että Helsingissä oppilaan käymän koulun merkitys oppimistuloksiin on peräti moninkertaistunut. Aiemmin Suomi erottui edukseen siinä, että kouluvalinnalla ei ollut juuri vaikutusta koululaisten pärjäämiseen.

Vuonna 2016 Suomalaisten Pisa-tulosten heikkenemiseen kiinnitti huomiota amerikkalaislehti Washington Post. Lehdelle haastattelun antanut koulutuksen asiantuntija Pasi Sahlberg syytti tilanteesta resursseja supistaneita päättäjiä.

Suomen sosiaali ja terveys ry (SOSTE) ilmoitti marraskuun lopulla, että suomalaisten nuorten koulutustaso on tippunut OECD-maiden keskiarvon alapuolelle.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?