Venäjän supertiedottaja varoitti Suomea ”vakavista sotilaallisista ja poliittisista seurauksista”

Ulkoministeriön tiedottaja Maria Zaharova teki varsin selväksi, että Venäjän vaatimus Naton laajenemisen pysäyttämisestä koskee myös Suomea ja Ruotsia.

Maria Zaharova on Venäjän ulkoministeriön virallinen edustaja. Hän muotoilee diplomaattiset viestit maailmalle silloin, kun niitä ei lausu ulkoministeri Sergei Lavrov.

26.12.2021 10:46

Suomen Turussa oli juuri ehditty julistaa joulurauha, kun Venäjän ulkoministeriön supertiedottajana tunnettu Maria Zaharova lähetti Moskovasta oman jouluviestinsä Suomeen.

– On täysin selvää, että Suomen ja Ruotsin liittyminen Natoon… johtaisi vakaviin sotilaallisiin ja poliittisiin seurauksiin, jotka vaatisivat Venäjältä asianmukaisia vastatoimia, Zaharova sanoi uutistoimisto Ria Novostin mukaan Moskovassa. Tiedotustilaisuudesta uutisoitiin Venäjän mediassa jouluaattona pian puolenpäivän jälkeen.

Zaharovan puheenvuoron jälkeen ei tarvitse enää spekuloida, mitä Venäjä tarkoittaa vaatiessaan estämään Naton itälaajentumisen. Vaatimus ei koske ainoastaan Ukrainaa ja muita entisiä neuvostotasavaltoja, vaan myös Suomea ja Ruotsia.

Venäjän näkökulmasta Nato on se, joka yrittää saada Suomen ja Ruotsin jäsenikseen. Zaharovan mukaan ”Nato tekee määrätietoista työtä vetääkseen nämä maat mukaan omien intressiensä ja opportunistisen politiikan piiriin”.

Tästä merkkinä on Zaharovan mukaan muun muassa se, että Suomi ja Ruotsi osallistuvat yhä useammin Naton harjoituksiin ja antavat käyttää myös omaa maaperäänsä tällaisiin tarkoituksiin.

– Tämä ei voi tietenkään olla herättämättä meissä kysymyksiä, Zaharova sanoi.

Zaharovalta lienevät menneet ohi muun muassa tasavallan presidentti Sauli Niinistön viime aikoina pitämät puheenvuorot, joissa Niinistö kertoo Suomen tarkkailevan sitä, pitääkö Nato yhä oviaan auki mahdolliselle jäsenyyden hakemiselle.

Niinistö sanoi näin muun muassa ulkopoliittisen instituutin juhlaseminaarissa syyskuussa, ja hän on sen jälkeen toistanut sanomaansa useissa yhteyksissä. Syyskuinen Niinistön puheenvuoro löytyy tasavallan presidentin virallisilta sivuilta myös englanniksi.

– Naton kumppanimaana Suomi tarkkailee tilanteen kehittymistä tiiviisti ulkopuolelta: missä valossa tulevaisuuden sotilasliitto näkee kumppanuussuhteensa ja pysyykö ovi jäsenyyteen avoimena? Niinistö sanoi puheessaan.

Lue lisää: Naton pääsihteeri Stoltenberg ja presidentti Niinistö pitivät tiedotustilaisuuden – näin he kuvailivat Naton ja Suomen kumppanuutta

Lue lisää: Putin toisti Niinistölle vaatimuksensa Nato-takuista – Kremlin tiedotteen perusteella puhelu oli tiukkaa tekstiä

Zaharovan mukaan Nato on ennen kaikkea aggressiivinen sotilasliitto, ei puolustusliitto.

– Nato on ensisijaisesti sotilaallinen organisaatio eikä se todellakaan aseta puolustusta etusijalle, vaan se harjoittaa nimenomaan aggressiivista toimintaa, Zaharova ilmoitti.

Zaharova oli myös tietävinään, mitä tapahtuu niissä Naton harjoituksissa, joissa myös Suomi ja Ruotsi ovat mukana.

– Skenaarioissa otetaan huomioon muun muassa ydiniskujen toteuttaminen niin kutsuttua vertailukelpoista vastustajaa vastaan. Mutta eiväthän he voi olla tajuamatta, että sellainen ydinisku naapurivaltiota vastaan edellyttäisi naiiviutta, Zaharova sanoi uutistoimisto Tassin mukaan.

Zaharova korosti RT-kanavan mukaan myös, että ”Naton laajenemisen poissulkeminen ja Venäjän turvallisuutta uhkaavien asejärjestelmien sijoittamisen estäminen Venäjän rajojen läheisyyteen” tulevat olemaan päällimmäiset kysymykset, joista Venäjä haluaa keskustella lähiaikoina sekä Yhdysvaltain että Naton kanssa.

Presidentti Vladimir Putin sanoi ennen joulua pitämässään suuressa lehdistötilaisuudessa, että Yhdysvaltain ja Venäjän neuvottelut Venäjän vaatimista turvatakuista käynnistyvät tammikuussa Genevessä.

– Teidän on annettava meille takuut välittömästi, nyt heti, Putin sanoi tiedotustilaisuudessa ääntään korottaen, kun brittitoimittaja oli kysynyt, voiko Putin taata, ettei Venäjä hyökkää Ukrainaan.

Sunnuntaina uutistoimisto Ria Novosti raportoi puolestaan turkkilaislähteisiin vedoten, että Naton pääsihteeri Jens Stoltenberg haluaa kutsua Nato–Venäjä-neuvoston koolle 12. tammikuuta.

Zaharovan puheenvuorossa oli myös yksi myönteiseen muotoon puettu jouluviesti Suomelle ja Ruotsille.

– Me katsomme, että Suomen ja Ruotsin perinteisesti harjoittama politiikka olla kuulumatta sotilasliittoihin on tärkeä vakauden tae Pohjois-Euroopassa, hän muotoili.

Maria Zaharova tunnetaan kärjekkäästä ilmaisutavastaan.

Aiemmin Zaharova reagoi jo Suomen päätökseen ostaa yhdysvaltalaisia F-35-hävittäjiä Hornetien korvaajaksi. Hän sanoi, että ostopäätös ei tullut Venäjälle yllätyksenä.

– Ymmärrämme niin, että kyse on suunnitelmien mukaisesta korvaavasta hankinnasta 90-luvulla ostetuille Horneteille, Zaharova sanoi joulukuun puolivälissä Tassin mukaan.

Zaharovan hävittäjäkommenteista voi tehdä johtopäätöksen, jonka mukaan Venäjä ei ainakaan juuri nyt katso, että niiden osalta kyse olisi ”Venäjää uhkaavien asejärjestelmien sijoittamisesta Venäjän rajojen läheisyyteen”, jota muotoilua Venäjä käyttää nyt ahkerasti vaatiessa turvatakuita Natolta ja Yhdysvalloilta.

– Mitä tulee Suomeen, niin perusasia on Helsingin sitoutuneisuus perinteiseen politiikkaan olla liittymättä sotilasliittoihin, blokkeihin ja niin edelleen. Me pidämme sitä tärkeänä vakauden ja turvallisuuden elementtinä Pohjois-Euroopassa ja kaikkineen Euroopassa, Zaharova korosti hävittäjäkauppaa kommentoidessaan Tassin mukaan.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?