Kommentti: Putinin sota­torvet soivat – se on hunajaa Kiinan korville

Eurooppa ei tajua mikä sitä uhkaa, kirjoittaa erikoistoimittaja Seppo Varjus.

Vladimir Putin ja Xi Jinping ovat nyt luonnollisia liittolaisia länttä vastaan.

15.12.2021 19:47

Kiinalaiset kuulemma kiroavat naapurinsa lausahduksella: ”eläkööt lapsesi mielenkiintoisia aikoja”. Historiaan näet jäävät sotien ja tyrannian ajat, eivät rauhan ja rakentamisen.

Eurooppaa uhkaavat ”mielenkiintoiset ajat”.

Vladimir Putin on keskittänyt Ukrainan rajalle joukkoja tavalla, jota ei ole nähty toisen maailmansodan jälkeen.

Toiveikas mahdollisuus on, että Putin haluaa vain kiristää Ukrainaa ja länttä, jonka Ukraina näkee liittolaisenaan. Pahempi mahdollisuus on, että Putin todella aikoo ratkaista Ukrainan ongelmansa murskaamalla maan.

Tällaisessa maailmassa nyt elämme.

Pandemiakurimuksessa kyyhöttävä Eurooppa ei vieläkään ole oikein tajunnut, mikä sitä uhkaa.

Mutta Pekingissä Kremlin toimia seurataan hyräillen. Mitä enemmän Putin ajautuu vastakkain lännen kanssa, sitä enemmän hän tarvitsee Kiinaa. Ja Kiinakin taas tarvitsee Putinin palveluksia. Kohta niitä voi saada halvalla.

Keskiviikkona Putin ja Kiinan Xi Jinping kävivät etäneuvottelun, jossa he ylistivät maidensa yhteistyötä. Se on vasta alkua.

Lue lisää: Kiinan ja Venäjän suhteet "ennen­näkemättömän korkealla tasolla", arvioivat Putin ja Xi

Yhdysvaltain ratkaiseva siirto kylmässä sodassa oli Maon Kiinan kääntäminen lopullisesti Neuvostoliittoa vastaan. Sen sinetöi Kiinan ja Neuvostoliiton liittolaisen rajasota vuonna 1979.

2010-luvulla vedottiin tuohon politiikkaan, kun ehdotettiin, että Yhdysvallat tekisi saman uudestaan ja lähestyisi Venäjää saadakseen vastapainon nousevalle Kiinalle.

Tämän syksyn jälkeen vaikuttaa kuitenkin mahdottomalta, että Venäjä voisi sukupolveen liittoutua Yhdysvaltain tai muunkaan lännen kanssa. Sen pyytämä hinta olisi liian kova. Se sisältäisi alkajaisiksi Ukrainan ja Naton itäoven sulkemisen ikiajoiksi.

Venäjästä ja Kiinasta on tullut luontevat liittolaiset, joiden armeijat hiovat taitojaan yhdessä.

Yhdysvallat ei lähtisi sotaan Ukrainan puolesta Nato-liittolaisineen. Sen sijaan Venäjää uhataan kaikilla mahdollisilla talouspakotteilla.

Putinin mukaan Venäjän ja Kiinan kauppa on kasvanut kuluvana vuonna 30 prosenttia. Sota Ukrainassa voisi katkaista kaupan lännen kanssa jopa kokonaan, vaikka Keski-Eurooppa tarvitseekin Venäjän kaasua. Kiinan kauppa ei lähellekään kokonaan korvaisi menetystä, mutta olisi ainakin jonkinlainen apu.

Venäjä voi viedä Kiinaan energiaansa, viljaansa ja aseitaan. Kiina taas voisi tarjota sellaista huipputekniikkaa, jota Venäjä ei itse osaa valmistaa.

Venäjän tärkein tarjous on sen sotavoima, ennen kaikkea ydinaseet. Niiden varjon alla myös Kiina voisi järjestellä asioita lähialueillaan tavoilla, jotka eivät miellytä Yhdysvaltoja ja sen liittolaisia. Tosin se lisää kiireellä omaakin ydinarsenaaliaan.

Lue lisää: Niinistö esitti Putinille ”vakavan” huolen Ukrainan tilanteesta – selitti myös Suomen turvallisuus­poliittista linjaa

Vielä sodasta Ukrainassa.

Monet kolpakkostrategit Suomessakin siirtelevät nyt innolla nuppineuloja Euroopan kartalla itään ja länteen. Sota Ukrainassa ei kuitenkin olisi kellekään jännittävä seikkailu.

Täysimittainen sota voisi johtaa päivissä kymmenien tuhansien ukrainalaisten ja venäläisten kuolemaan.

Seuraukset Euroopalle olisivat täysin arvaamattomia. Väkivalta voisi levitä muuallekin kuten Balkanille.

Euroopan pintaan revittäisiin jälleen kertaan arpia, jotka eivät parane.

Siksi olisi välttämätöntä, että Putin ei aloita sotaa.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?