Neuvostoliiton lakkauttamisesta tulee kuluneeksi 30 vuotta Tapaninpäivänä. Mihail Gorbatshov ja Boris Jeltsin ovat nykyisin Venäjän propagandan halveksimia. Vladimir Putinin mukaan Neuvostoliitto oli itse asiassa ”historiallinen Venäjä” – ja sitä Putin yrittää nyt palauttaa.

Putinin mielestä Neuvostoliitto oli yhtä kuin ”historiallinen Venäjä” – Kremlin tv-propaganda paljastaa hyytävät haaveet Baltiaa ja Eurooppaa kohtaan

Presidentti Vladimir Putin on kehittänyt uuden tulkinnan Neuvostoliitosta ja ”historiallisesta Venäjästä”, jotka olivat hänen mukaansa käytännössä yksi ja sama asia. Kremlin tv-propagandassa haikaillaan nyt jopa sitä, että Venäjän olisi pitänyt jättää Neuvostoliiton sotilastukikohtia Saksaan ja Puolaan.


18.12.2021 12:24

Jos Venäjän presidentti Vladimir Putin voisi perua jonkin historiallisen tapahtuman, hän tietäisi heti, mikä se olisi. Vuoden 2018 presidentinvaalien alla hän antoi kysymykseen jo yksiselitteisen vastauksen:

– Se olisi Neuvostoliiton hajoaminen, Putin tykitti.

Putinilta muistetaan hyvin myös hänen vuonna 2005 pitämänsä puhe, jossa hän määritteli Neuvostoliiton hajoamisen 1900-luvun suurimmaksi geopoliittiseksi katastrofiksi.

Nyt Putin on kehittänyt kaiken lisäksi uuden selitystavan, jolla hän määrittelee Neuvostoliiton hajoamisen. Se kuuluu näin:

– Mitä lopulta oli Neuvostoliiton hajoaminen? Se tarkoitti Neuvostoliitoksi kutsutun historiallisen Venäjän hajoamista, Putin lausahti vastikään Venäjän 1-television mammuttimaisessa propagandadokumentissa nimeltä ”Venäjä. Lähihistoria”.

Vladimir Putin piti puheen ulkomaisille suurlähettiläille Kremlissä 1. joulukuuta. Hän esitti tuolloin ensi kertaa julkisesti vaatimuksensa Naton laajenemiskiellosta ja Venäjän kirjallisista turvatakuista.

Siinä se tuli. Eli toisin sanoen, jos ja kun Putin suunnittelee nyt sotatoimien aloittamista Ukrainaa vastaan, hän ei ole propagandaselityksen mukaan suinkaan palauttamassa Neuvostoliittoa, vaan hän on ainoastaan jälleenyhdistämässä vanhaa historiallista Venäjää.

Räikeän valikoivista historiantulkinnoistaan jo aiemminkin tunnettu Putin haluaa selittää asian omille kansalaisilleen näin, sillä hän tietää, etteivät läheskään kaikki venäläiset haluaisi Neuvostoliiton palauttamista missään muodossa.

Mihail Gorbatsovia arvostettiin ja arvostetaan yhä lännessä. Venäjän valtiollisessa propagandassa häntä haukutaan nykyisin karkeasti.

Putin käytti tätä samaa selitystä vanhojen venäläisten maiden palauttamisesta osittain jo silloin, kun hän perusteli Krimin valtausta vuonna 2014. Nyt hänen tulkintansa on kuitenkin entistäkin laajempi: Neuvostoliitto kaikkineen ja ”historiallinen Venäjä” ovat hänen tuoreimmissa propagandapuheissaan ikään kuin yksi ja sama asia.

Neuvostoliiton hajoamisesta tulee joulukuussa kuluneeksi tasan 30 vuotta, kun maan tarina päättyi lopullisesti presidentti Mihail Gorbatshovin eroamiseen joulupäivänä vuonna 1991. Tapaninpäivänä Neuvostoliitto lakkasi olemasta virallisesti.

Putinille hajoamisen muistovuosi onkin kuin haaste hänelle itselleen. Pystyykö hän tekemään edes jotain peruakseen kaiken?

Näyttää vahvasti siltä, että sitä Putin ainakin yrittää ja se näkyy parhaillaan kahdella tavalla: sotilaallisena uhitteluna Ukrainalle ja kovasanaisena turvatakuiden vaatimisena läntiseltä puolustusliitto Natolta.

Nykyinen Ukraina on kokonaisuudessaan ja täydellisesti neuvostoaikakauden synnyttämä lapsi. Me tiedämme ja muistamme, että se muodostui merkittävältä osaltaan historiallisen Venäjän kustannuksella.

Putin julkaisi viime kesänä jo laajan Ukrainaa käsittelevän ”manifestin”, jossa hän vähätteli Ukrainan olemassaoloa itsenäisenä valtiona. Kirjoituksessaan Putin julisti myös venäläisten rakkautta ukrainalaisiin, jotka ovat hänen mukaansa itse asiassa yhtä ja samaa kansaa venäläisten kanssa.

Ukrainassa kirjoitus tulkittiin Putinin todellisten aikeiden paljastajaksi siinä mielessä, että hänelle ei enää riitä Krim eikä Itä-Ukraina, vaan hän havittelee koko Ukrainaa Venäjän yhteyteen.

– Nykyinen Ukraina on kokonaisuudessaan ja täydellisesti neuvostoaikakauden synnyttämä lapsi. Me tiedämme ja muistamme, että se muodostui merkittävältä osaltaan historiallisen Venäjän kustannuksella.

– Mutta vuonna 1991 nämä alueet – ja ennen kaikkea ihmiset, jotka siellä asuivat – joutuivat hetkessä rajojen taakse. Heidät revittiin irti historiallisesta Synnyinmaastaan, Putin vuodatti kirjoituksessaan.

Eikä Kreml olisi Kreml, ellei se yhdistäisi tähän tarinaan vielä vanhaa selitysmallia Venäjästä vapauttajana – eli siitä, että Venäjän velvollisuutena on suojella uhan ja sorron alla olevia ihmisiä Ukrainassa.

– Näemme hyvin, että se mitä Donbassissa nyt tapahtuu, muistuttaa erittäin paljon kansanmurhaa, Putin ilmoitti vastikään Venäjän ihmisoikeusneuvoston kokouksessa.

Putin ei ole oman näkemyksensä mukaan palauttamassa Neuvostoliittoa, vaan hän on ainoastaan jälleenyhdistämässä vanhaa historiallista Venäjää.

Neuvostoliiton viimeinen johtaja Mihail Gorbatshov on yhä elossa, vaikkakin sairaalloinen. Keväällä hän täytti 90 vuotta.

On turha luulla, että Gorbatshovia kiiteltäisiin nykyisin Venäjän valtamediassa esimerkiksi siitä, että hänen ansiostaan miljoonat ihmiset vapautuivat sortokoneistosta nimeltä Neuvostoliitto. Venäjän valtionpropaganda hyökkää sen sijaan Gorbatshovia vastaan kuin hän olisi maanpetturi tai vähintäänkin suurta halveksuntaa ansaitseva epähenkilö.

Mihail ja hänen vaimonsa Raisa Gorbatshov tapasivat Itä-Saksan johtajan Erich Honeckerin Itä-Berliinissä lokakuussa 1989. Marraskuussa 1989 Berliinin muuri kaatui ja Itä-Saksa romahti.

Sen sijaan Neuvostoliittoa Venäjän valtionmedia muistelee haikeasti, aivan kuin se olisi ollut kansojen onnela. Kremlin ykköspropagandistina pidetty Dmitri Kiseljov haikaili Neuvostoliittoa muun muassa näillä sanoin viikko sitten Vesti Nedeli -ohjelmassaan.

– Neuvostoliitto oli hämmästyttävä ilmiö ihmiskunnan historiassa. Se oli impulssivaltio, kokeellinen valtio, superidea. Kaikki se päättyi Gorbatshoviin, Kiseljov suri.

Dmitri Kiseljovia pidetään Kremlin ykköspropagandistina. Kuvakaappaus Kiseljovin videolta, jossa hän haaveili siitä, että Venäjän olisi pitänyt jättää Neuvostoliiton sotilastukikohtia Saksaan ja Puolaan.

Seuraavaksi Kiseljov ryhtyi perustelemaan, mitä kaikkea Gorbatshovin olisi pitänyt tehdä toisin.

Listauksesta voi päätellä, mitä myös Putinin mielestä olisi pitänyt tehdä toisin, sillä Kiseljovin viikoittaiset propagandavyörytykset eivät ole hänen omasta päästään tulleita aivoituksia. Ne heijastelevat suoraan Kremlin strategisia tavoitteita.

Se oli impulssivaltio, kokeellinen valtio, superidea. Kaikki se päättyi Gorbatshoviin.

Kiseljovin mielestä Neuvostoliitto ja sen perillinen Venäjä olisivat voineet asettaa Euroopalle ”mitä tahansa punaisia linjoja” siinä vaiheessa, kun neuvostojoukot vetäytyivät Euroopasta.

– Me olisimme voineet asettaa mitä tahansa punaisia linjoja ja vaatia kirjallista dokumenttia vastineeksi joukkojen vetämiselle Itä-Saksasta ja tuellemme Saksojen yhdistymiselle. Olisimmeko voineet pitää edes yhden sotilastukikohdan siellä? Olisimme, ja me olisimme sen saaneet pitää.

– Entä tukikohdan Puolassa? Kyllä, Puolassa myös, Kiseljov lateli ohjelmansa venäläiskatsojille.

– Olisimmeko voineet vaatia kirjallisia takuita siitä, että Nato ei laajene itään? Kyllä olisimme. Me olisimme saaneet sellaisen dokumentin, hän jatkoi.

Boris Jeltsiniä syytetään Venäjän valtiomediassa nyt muun muassa siitä, että hän ei ryypiskelynsä lomassa tajunnut vaatia Krimiä Venäjälle jo Neuvostoliiton hajotessa.

Kiseljovin mielestä toinen petturi oli Boris Jeltsin, joka yhdessä Ukrainan ja Valko-Venäjän silloisten johtajien kanssa solmi joulukuun alussa 1991 sopimuksen IVY-maiden perustamisesta ja hajotti siten jo faktisesti Neuvostoliiton.

Kiseljovn mukaan Jeltsin lähinnä vain ryypiskeli eikä hän ymmärtänyt silloin edes vaatia Krimiä Venäjälle. Kiseljovin mukaan Ukraina olisi tuolloin tietenkin suostunut.

Kiseljovin puheista käy myös ilmi, että Ukraina ei ole ainoa, jota kohtaan Kremlillä ja Putinilla on omasta mielestään vielä oikeutettuja vaatimuksia. Seuraavana listalla tulevat Baltian maat – ja siinä samalla Suomen Nato-liittoutumattomuuden säilyminen.

– Olisimmeko voineet vaatia venäläisille arvostettua asemaa Baltian maihin? Kyllä olisimme. Ja olisimme sen saaneet.

– Me olisimme voineet asettaa ehdon, että Baltian maat Suomen mallin mukaan eivät liity Natoon, vaan säilyttävät neutraalin statuksen. Ja kaikki olisivat siihen silloin suostuneet.

Fakta

Neuvostoliitto romahti ja lakkasi olemasta vuonna 1991

Neuvostoliiton presidentti Mihail Gorbatshov ja Venäjän presidentti Boris Jeltsin elokuussa 1991.

  • Elokuun vallankaappausyritys 19.–21.8.1991: Gennadi Janajevin johtama vanhoillinen juntta julisti Mihail Gorbatshovin sairaaksi ja yritti kaapata vallan. Juntan tarkoituksena oli pelastaa Neuvostoliitto, mutta he tulivat kiihdyttäneeksi sen kaatumista.

  • IVY-valtioiden liiton perustaminen 8.12.1991: Venäjän presidentti Boris Jeltsin, Ukrainan presidentti Leonid Kravtshuk ja Valko-Venäjän presidentti Stanislav Shushkevitsh julistivat Itsenäisten valtioiden yhteisön perustetuksi kolmen slaavimaan kokouksessa Belovezhan metsässä. Samalla he julistivat Neuvostoliiton lakkautettavaksi.

  • Mihail Gorbatshovin ero 25.12.1991: Gorbatshov suostui lopulta eroamaan Neuvostoliiton presidentin tehtävistä joulupäivänä.

  • Neuvostoliiton kuolema 26.12.1991: Tapaninpäivänä Neuvostoliitto lakkasi virallisesti olemasta.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?