Onko tässä yksi syy Venäjän aseiden­kalisteluun? Ukrainan tiedustelu­palvelujen härski suunnitelma Wagner-sotilaiden sieppaamiseksi paljastui

Ukrainan sotilastiedustelu yritti viime vuonna siepata venäläiselle Wagner-yhtiölle työskennelleitä palkkasotilaita. Operaatio päättyi paljastumiseen ja skandaaliin.

22.11.2021 19:47

Ukrainan tiedustelupalvelut laativat viime vuonna uskaliaan suunnitelman venäläisten palkkasotilaiden sieppaamiseksi ja muiluttamiseksi Ukrainaan tuomiolle heidän epäillystä osallistumisestaan Ukrainan sotaan.

Hanke epäonnistui viime hetkellä kun pahamaineisen Wagner-yhtiön soturit pidätettiinkin välietapillaan Valko-Venäjällä ja palautettiin lopulta Venäjälle.

Yllä olevalla videolla Valko-Venäjän viime vuonna julkaisemaa kuvaa venäläisistä palkkasotilaista, joiden tehtävän todellista laatua ei vielä tuolloin tiedetty.

Kuva tapahtumista on tarkentunut pikku hiljaa, ja viime viikolla Bellingcatin tutkivat toimittajat julkistivat laajan haastatteluihin ja muihin todisteisiin perustuvan raportin hiuksia nostattavasta suunnitelmasta.

Samaan aikaan sotilaallinen vastakkainasettelu on kiristynyt, kun Venäjä on keskittänyt taisteluosastojaan Ukrainan rajan tuntumaan.

Aseiden kalistelu on herättänyt jälleen pelkoja, että Venäjä suunnittelisi jonkinlaista operaatiota Itä-Ukrainassa. Yhdysvallat on ilmaissut vakavan huolensa Venäjän tarkoitusperistä.

Venäläisjoukot osallistuivat yhteiseen sotaharjoitukseen Valko-Venäjän kanssa syyskuussa. Sittemmin Venäjä on lisännyt joukkojaan Ukrainan rajoilla ja sillä arvioidaan olevan jopa satatuhatta miestä alueella.

Viikonloppuna Ukrainan sotilastiedustelun päällikkö Kyrylo Budanov väitti Military Timesin haastattelussa jopa, että Venäjä suunnittelee hyökkäystä Ukrainaan tammikuun lopussa tai helmikuun alussa 2022.

Budanov kommentoi myös, että Venäjä käyttää hyväkseen ”Wagnergateksi” nimettyä sieppaussuunnitelmaa, jonka avulla se yrittää lietsoa Ukrainan hallituksen vastaisia mielialoja ennen hyökkäystä.

Ansa sotilaille

Budanov jätti mainitsematta sen, että Wagner-palkkasotilaisiin kohdistuneesta operaatiosta julki tulleiden tietojen mukaan kyseessä oli ukrainalaisten tiedusteluelinten poikkeuksellisen härski hanke.

Vastuussa siitä olivat tiedustelupalvelu SBU sekä Budanovin edustama sotilastiedustelu GUR.

Toteutuessaan operaatio olisi takuuvarmasti saanut aikaan rajun vastareaktion Venäjältä. Ei ole poissuljettua sekään, että Venäjän viimeaikaiset joukkojen keskitykset Ukrainaa vastaan olisivat jonkinlainen reaktio Wagner-operaatiolle.

Venäjä on kiistänyt hyökkäyssuunnitelmat Ukrainaan ja antanut ymmärtää, että sen toiminta omien rajojensa suojaamiseksi on vastaus länsimaiden sotilasapuun Ukrainalle.

Ukrainan Wagner-operaatio alkoi paljastua heinäkuussa 2020, kun Valko-Venäjä ilmoitti yllättäen pidättäneensä 33 venäläistä palkkasoturia Minskissä. Maa syytti heitä ensin salaisesta operaatiosta Valko-Venäjää vastaan, mutta taipui myöhemmin lähettämään miehet takaisin Venäjälle.

Pahamaineisen Wagner-palkkasoturiyhtiön on perustanut presidentti Vladimir Putinin lähipiiriin kuuluva Jevgeni Prigozhin (kuvassa vasemmalla). Wagner-sotilaista on liikkunut runsaasti tietoja maailman eri kriisipesäkkeissä, joissa Venäjällä on intressejä, mutta joihin se ei ole halunnut lähettää suoraan omia joukkoja.

Wagner-soturit eivät kuitenkaan olleet Valko-Venäjällä kuin läpikulkumatkalla. Ja koko heidän matkansa oli suuri huijaus, kuten Bellingcatin viimeviikkoisesta laajasta selvityksestä käy ilmi.

Ukrainan SBU ja GUR olivat nimittäin laatineet monimutkaisen suunnitelman ja onnistuneet tekemään palkkasotilaille tekaistun toimeksiannon tehtävästä Venezuelassa.

Lue lisää: Wagnerin palkkasotilaat saivat niskaansa amerikkalaisten tilaaman ilmatuen ja seurasi verilöyly – näin toimii yhtiö, joka hoitaa Venäjän likaisia operaatioita ulkomailla

SBU:n ja GUR:n tähtäimessä olivat nimenomaan miehet, joiden ne olivat selvittäneet toimineen aiemmin Itä-Ukrainan sodassa. Ne olivat onnistuneet jäljittämään kymmeniä henkilöitä, joita vastaan laadittiin salassa pidätyssuunnitelma.

Sieppaus ilmasta

33 sotilaan Wagner-ryhmän oli määrä suunnata ”tehtäväänsä” Minskin kautta, koska koronasulku esti lennot Venäjältä. Tämä palveli ukrainalaisten suunnitelmaa loistavasti.

Operaation uhkarohkein vaihe oli suunniteltu Ukrainan ilmatilaan.

Wagner-soturit lentäisivät Minskistä Istanbuliin lennolla, joka kulkisi 28 minuuttia Ukrainan yllä. Tuossa ajassa tiedustelupalvelut olisivat tekaisseet pommiuhan lennolle, joka olisi pakotettu tekemään hätälaskun Ukrainaan, jossa Wagner-sotilaat olisi pidätetty.

Kyseessä olisi siis ollut samanlainen muilutus, jolla Valko-Venäjän on epäilty pidättäneen maan oppositiohahmon Raman Pratasevitshin viime toukokuussa. Tämä oli lennolla Ateenasta Vilnaan, kun kone sai pommiuhan takia laskeutumiskäskyn Valko-Venäjän yllä. Minskissä Pratasevitsh otettiin kiinni.

Ukrainan Wagner-muilutus meni kuitenkin mönkään syystä, jota ei täysin tunneta.

Bellingcatin lähteiden mukaan operaation oli määrä tapahtua 25. heinäkuuta, mutta mukaan kuvaan astuivat ukrainalaispoliitikot.

Useiden lähteiden mukaan presidentti Volodymyr Zelenskyi oli tietoinen hankkeesta ja hänen neuvonantajansa Andriy Jermak pyysi tiedusteluelimiä lykkäämään operaatiota. Syynä oli Itä-Ukrainaan neuvoteltu tulitauko, jonka oli määrä astua voimaan 27. heinäkuuta eikä sitä haluttu kaataa alkuunsa.

Wagner-sotureiden lento siirrettiin lähteväksi 30. heinäkuuta, mutta kaksi päivää sitä ennen Valko-Venäjän tiedustelu puuttui tapahtumiin.

Valko-Venäjä julkaisi kesällä 2020 kuvaa venäläisten palkkasotilaiden kovaotteisesta pidätyksestä.

Todennäköisin selitys kiinnijäännille on, että Valko-Venäjä oli jostain saanut vihiä Minskin ulkopuolelle terveyshoitolaan majoitetuista palkkasotureista, jotka käyttäytyivät erikoisesti, kun he eivät esimerkiksi tilanneet lainkaan alkoholia.

Valko-Venäjä pidätti heidät epäiltyinä aikeista sekaantua Valko-Venäjän tuleviin presidentinvaaleihin, jotka olivat tuolloin arka paikka presidentti Aljaksadr Lukashenkalle.

Ukraina yritti vielä saada miehet luovutetuiksi heistä valmisteltujen pidätysmääräysten nojalla. Lopulta se joutui kuitenkin katsomaan sivusta, kun hankkeen todellinen luonne alkoi paljastua sekä Venäjälle että Valko-Venäjälle, ja Ukrainan tiedusteluelinten pitkä työ valui hukkaan.

Wagnergate

Operaatiosta on pikkuhiljaa kasvanut yhä isompi ongelma Ukrainan vallanpitäjille, ja se hiertää muutenkin jääkylmiä suhteita Venäjään.

Tapaus on viranomaisten syynissä Ukrainassa. Tutkinnassa ja julkisessa keskustelussa on monta ulottuvuutta.

Vähemmälle huomiolle on jäänyt se, oliko Ukrainan tiedusteluelinten toiminta jopa lainvastaista. Sen sijaan päähuomio on kiinnittynyt siihen, että ukrainalaisviranomaiset ovat mahdollisesti puhuneet toistuvasti palturia jälkiselvittelyn aikana.

Operaation todellinen luonne alkoi selvitä jo pian tapahtumien jälkeen, mutta Ukrainan hallinto kiisti kaiken viime kesään asti. Silloin Zelenskyi myönsi peiteoperaation olemassaolon, mutta kutsui sitä ”ulkomaiden” järjestämäksi.

Presidentti Volodymyr Zelenskyi ja hänen neuvonantajansa Andriy Jermak osallistuivat Ukrainan vuoden 2014 kansannousun vuosipäivän muistotilaisuuteen Kiovassa sunnuntaina.

Lisäksi huomio on Ukrainassa kohdistunut siihen, vuotiko joku tiedon operaatiosta ja edesauttoi näin sen kariutumista. Epäilyt ovat suuntautuneet jopa maan ylimpään johtoon, joka mitä ilmeisimmin teki päätöksen viivytyksestä, vaikka se onkin kiistetty.

– Oman analyysini ja kokemukseni pohjalta sanon, että epäonnistuminen johtui hallituksen henkilöistä, jotka mielestäni vuotivat tiedot viholliselle, latasi GUR:n entinen operaatiopäällikkö Vasily Burba haastattelussa viime viikolla.

Burba kuuluu henkilöihin, jotka ovat saaneet potkut operaation takia Ukrainan tiedusteluelimistä. Hän toimi myös yhtenä Bellingcatin keskeisenä lähteenä.

Nyt tapauksesta on tullut kiistelyn kohde, jossa Venäjä syyttää Ukrainaa pyrkimyksestä lietsoa konfliktia maiden välille saadakseen sitä kautta lisää tukea länneltä Venäjää vastaan.

Ukraina puolestaan väittää Venäjän yrittävän käyttää tapausta hyväkseen samalla tavalla konfliktin lietsomiseen.

Kuvaa Valko-Venäjän ja Venäjän Zapad 2021 -harjoituksesta syyskuulta.

Samaan aikaan Minskin rauhansopimus maiden välillä on pahasti jäissä, ja erityisesti Venäjän on arveltu pyrkivän rakentamaan painetta, jotta toinen osapuoli taipuisi myönnytyksiin.

Viime viikolla Yhdysvallat ilmaisi jälleen tukensa Ukrainalle Venäjän joukkojen liikehdinnän vuoksi.

– Emme tiedä, mitä Putin aikoo, mutta olemme valppaina. Kehotan Venäjää olemaan läpinäkyvämpi aikeistaan Minskin sopimuksen toteuttamiseksi. Tukemme Ukrainan alueelliselle koskemattomuudelle on järkkymätön, puolustusministeri Lloyd Austin sanoi.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?