Tegnell arvioi, miksi Ruotsin korona­tilanne on nyt niin hyvä – näkee ”uskomattoman hyvässä” nyky­rokotteessa yhden heikkouden

Anders Tegnell nostaa esiin nykyrokotteilla haettavaan laumasuojaan liittyvän heikkouden.

Ruotsin kansanterveysviraston valtionepidemiologi Anders Tegnell pitää Ruotsin nykyistä koronatilannetta ”yllättävän stabiilina”.

18.11.2021 22:23

Ruotsin kansanterveysviraston valtionepidemiologi Anders Tegnell pitää Ruotsin nykyistä koronatilannetta ”yllättävän stabiilina”.

Tartunnat eivät viimeisten viikkojen aikana ole lähteneet jyrkkään kasvuun kuten muualla Euroopassa, eivätkä sairaalapaikat ole täyttymässä. Vain noin seitsemän prosenttia tehohoidon potilaista on sairaalassa koronaan liittyvistä syistä. Se on Tegnellin mukaan alhaisin taso pitkään aikaan.

– Ruotsissa ei tapahdu paljoakaan. Se on mielenkiintoista, koska muissa maissa tapahtuu niin paljon, Tegnell sanoi Tukholmassa.

Suomalaiset politiikan toimittajat tapasivat Tegnellin Ruotsin kansanterveyslaitoksella.

Saksassa koronaluvut nousivat torstaina uuteen ennätykseen. Koronatilanne on maassa pahempi kuin kertaakaan pandemian aikana. Saksan Robert Koch -instituutin johtaja Lothar Wieler sanoi maan olevan ”hätätilassa”.

Suomessa THL raportoi torstaina 1 259 koronatartuntaa. Luku on esimerkiksi STT:n uutisseurannan korkein päiväkohtainen luku koko koronapandemian ajalta.

Mistä ero Ruotsin ja monien Euroopan maiden välillä johtuu?

– Jos katsotaan kaikkia koronan aaltoja, Ruotsissa ne ovat nostaneet päätään melko myöhäisessä vaiheessa. Aiemmin se oli kolmisen viikkoa. Nyt olemme 5–6 viikkoa perässä. Minulla ei ole tähän hyvää selitystä. Rokotekattavuus on melko sama. Virukselle immuunien tilanne on Ruotsissa todennäköisesti sama kuin Belgiassa. Ehkä Ruotsissa on enemmän hyväksyntää välimatkojen pitämiselle.

Ruotsin on katsottu nojanneen kriisin alussa vahvasti laumasuoja-ajatteluun ja Tegnelliä on pidetty ajattelun pääarkkitehtinä. Sillä on ollut kova hinta koronakuolemissa, mutta näkyykö laumasuoja jollain tavalla nyt Ruotsin koronaluvuissa.

– Laumaimmuniteetti on perusta, minkä tahansa vastaavan viruksen kontrolloimiseen. Tietenkin siitä pitää puhua. Sitä me nyt yritämme saavuttaa rokotuksilla. Valitettavasti nykyrokote ei ole kovin nokkela immuniteetin saavuttamisessa, koska se ei estä ihmisiä saamasta tautia ja tartuttamasta muita. Se estää ihmisiä tulemasta vakavasti sairaaksi. Se on uskomattoman hyvä ja auttaa sairaalajärjestelmää. Mutta se ei estä kovin tehokkaasti tautia. Se estää taudin leviämistä tiettyyn rajaan asti, mutta ei riittävästi taudin kontrolloimiseen vaadittavaan tasoon yltämiseksi eli laumaimmuniteettiin. Ruotsin laumaimmuniteetti on arviolta varmaan samalla tasolla kuin Belgian ja Hollannin.

Tegnellin mukaan koronan kuriin saamiseksi kolmansien koronarokotteiden antamistahtia tulee Euroopassa kiristää.

– Euroopalla on paljon rokotteita. Kaikilla mailla taitaa olla yli tarvittavan rokotteita. Kyse on rokotusten tahdin kiristämisestä erityisesti ikääntyneiden kohdalla. Heistä niin moni kuin vain on mahdollista pitää saada rokotettua kolmannella annoksella. Tutkimustulosten mukaan kolmas annos antaa erittäin hyvän suojan.

Ruotsi on vasta nyt päättänyt ottaa käyttöön oman koronapassinsa suurissa yleisötapahtumissa joulukuun alusta. Sen nimi tulee tosin olemaan rokotepassi. Siihen turvautumista tässä vaiheessa epidemiaa Tegnell perustelee varsin kliinisesti.

– Tauti leviää edelleen rokottamattomien keskuudessa. Tähtäimenä on aina ollut yrittää pitää heidät erillään rokotetuista sekä heidän että rokotettujen suojaksi. Emme ole päässeet siinä riittävän pitkälle. Tämä tulee olemaa jälleen yksi keino pitää nämä väestöryhmät erillään ja toivottavasti samalla voimme houkuttaa lisää ihmisiä ottamaan rokotteet.

Tegnellin mukaan koronapassi ei ole ollut maissa kuten Itävalta ja Belgia tai jossain määrin Suomi mikään ”suuri menestys”. Niissä on silti nähty nopeasti nousevia tartuntapiikkejä. Tegnell painottaa koronapandemian osoittaneen, ettei mikään keino yksinään ratkaise maailmaa kohdannutta vaikeaa yhtälöä.

– Rokotteet eivät ratkaise sitä, rokotepassit eivät ratkaise sitä, kasvomaskit tai lockdownit eivät ratkaise sitä. Meidän on löydettävä sopiva kokonaisuus toimia. Se on ainoa keino saada tauti kontrolliin.

Kuinka kauan meidän on elettävä tämän viruksen kanssa?

– Ikuisesti. Tämänkaltaisista viruksista on erittäin vaikea päästä kokonaan eroon.

Meitä rokotetaan siis vuodesta toiseen?

– Mitä todennäköisemmin. Ei ehkä kaikkia, mahdollisesti vain riskiryhmiä tai lapsia. Rokotteiden kehitys näyttää sen.

Ruotsin katukuvassa ihmisillä ei näy maskeja juuri lainkaan, eikä niiden käyttö ole muutenkaan ollut laajaa kuten Suomessa. Tukholmalaisessa arjessa etäisyyksien pitäminen ei myöskään näy millään tavalla. Tegnell ei edelleenkään lämpiä maskeille hokkuspokkuskeinona koronan suitsimisessa.

Miksi Ruotsissa on katsottu, että niitä ei tarvita?

– Koska tieteellinen data on horjuvaa. Monet ovat tästä samaa mieltä. Meillä on entistä enemmän dataa siitä, että maskeilla on vaikutusta, mutta se ei ole kovin suurta. Se on hyvin tilannesidonnaista. Etäisyyden pitäminen on tehokkaampaa. Meillä on ollut maskisuosituksia lyhyitä aikoja, kun tautia oli paljon liikkeellä. Joukkoliikenteessä on vaikeaa pitää etäisyyksiä. Muualla emme ole niitä käyttäneet, eikä sillä ole näyttänyt olevan kovin suurta merkitystä.

Tegnellin mukaan maiden erilaisissa kannoissa on kyse tieteellisten tutkimusten erilaisesta tulkinnasta ja tarpeesta saada keinoja epidemian hillitsemiseksi.

– Jos ihmiset oikeasti pitävät etäisyyksiä, tekevät töitä kotoa ja pysyvät kotona oireisina, ne voivat toimina olla jo riittäviä käyrän madaltamiseen. Mutta jos niitä on vaikea saada toimimaan, voi keinoja joutua täydentämään esimerkiksi maskeilla.

Tegnell painottaa, että Ruotsissa on ollut rajoituksia käytössä. Yhtä järeitä ne eivät ole olleet kuin monissa muissa maissa Suomi mukaan lukien.

– Mutta pitää katsoa niiden vaikuttavuutta. Ero ei ole ollut niin suuri, kun olen puhunut suomalaiskollegoiden kanssa.

Tegnell nostaa esiin esimerkiksi muiden flunssien ja hengitystieinfektioiden määrän katoamisen samalla tavalla niin Suomessa kuin Ruotsissakin etäisyyden pitämisen seurauksena.

– Se näyttää, että myös vapaaehtoisilla rajoituksilla on paljon vaikutusta yhdessä lailla säädettyjen rajoitusten kanssa. Meillä lait eivät oikein soveltuneet käytettäväksi tällaisessa tilanteessa. Välillä piti sulkea liian paljon ja välillä suljettiin liian vähän.

Tegnellin mukaan ruotsalaista noin 90–95 prosenttia on hyvin tai erittäin valmis ottamaan rokotteet. Tehdyn tutkimuksen valossa maassa on Tegnellin mukaan vähän rokotekriittisyyttä. Ehdottoman kielteisesti rokotteeseen suhtautui kyselyssä Tegnellin mukaan vain muutama prosentti.

– Rokotteita vastaustavien ryhmä on hyvin pieni. Asiasta tietenkin käydään laajalti keskustelua sosiaalisessa mediassa. Ongelma on pienempi kuin Suomessa. Moniin muihin maihin verrattuna meillä molemmilla menee tässä suhteessa erittäin hyvin.

Tegnell ei halunnut lähteä ruotimaan Suomen koronastrategiaa, koska jokainen maa vastaa omastaan.

– Olen varma, että vielä istumme näistä asioista keskustelemaan. Varmasti jokainen maa teki jotakin väärin ja oikein. Minusta olisi ollut hyvä, että olisimme Pohjoismaina voineen istua pohtimaan teknisemmällä tasolla, miten olisimme voineet vasta kriisiin yhtenäisemmällä tavalla.

Tegnell pysyy myös aiemmin lausumissaan sanoissa, että Suomi on ollut eurooppalaisessa katsannossa poikkeuksellinen koronanhoidossa.

– Suomi, Norja ja tietyssä määrin Tanska ovat olleet poikkeuksellisia koronan hoidossa EU:ssa. Ruotsin on enemmän keskikastia.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?