Kommentti: Minskistä pääsisi kätevästi Suomen itärajalle Matkaselän asemalle – tähän kaikkeen meidän pitäisi varautua

Itärajaa tutkimalla on helppo keksiä kohteita, joiden kautta seuraava siirtolaisyllätys voisi kohdistua Suomea vastaan, Arja Paananen kirjoittaa.

Tammikuussa 2016 Venäjältä tultiin Suomeen polkupyörillä. Kuvassa on turvapaikanhakijoiden jättämiä polkupyöriä Sallan raja-asemalla.

21.11.2021 9:14

Me suomalaiset olemme perinteisesti hyvin realistisia ja rauhallisia. Emme ylireagoi, kun joku yrittää saada meidät ylireagoimaan.

Tähän sisältyy myös varjopuolensa. Meiltä puuttuu mielikuvitusta ja rohkeutta miettiä, millaisia vaikuttamiskeinoja meitä vastaan saatetaan käyttää.

Kun Venäjä valtasi Krimin ja käynnisti sotaoperaatiot Itä-Ukrainassa 2014, Suomi ryhtyi vasta silloin päivittämään lakejaan, jotka koskevat vaikkapa tunnuksettomia sotilaita, asevelvollisuutta ja tiedustelua. Georgian sota vuonna 2008 ei ollut meille vielä tarpeeksi kova herätys.

Onneksi tuli nyt torkkusoitto Minskistä.

Kun Valko-Venäjä käyttää nyt laajamittaisesti ”siirtolaisasetta” Eurooppaa vastaan, suomalaispoliitikot joutuvat vihdoin ottamaan vakavasti mahdollisuuden, että sama temppu kohdistuisi meihinkin Venäjän maaperän kautta.

Talven 2015–2016 polkupyöräralli itärajan pohjoisilla rajanylityspaikoilla Venäjältä Suomeen ei ollut meille vielä tarpeeksi kova herätys. Onneksi tuli nyt torkkusoitto Minskistä.

Turvapaikanhakijoiden jättämiä polkupyöriä Sallan raja-asemalla talvella 2016.

Lähiviikot ratkaisevat, mihin suuntaan Valko-Venäjän siirtolaisvirta kääntyy. Irak on jo hakenut satoja kansalaisiaan kotiin Minskistä, ja Puolan rajalle nousseista leireistä väki on kadonnut.

Kukaan ei tiedä tarkkaan, kuinka paljon Valko-Venäjä ehti haalia maaperälleen ”turvapaikkaturisteja” ennen syöttölentoliikenteen tyrehtymistä, missä he kaikki ovat ja minne he yrittävät nyt suunnata.

Lukashenkan oma valtaeliitti ei ole mielissään siitä, että Minskin katukuva on ryhtynyt muistuttamaan itämaista hollitupaa.

Aljaksandr Lukashenkan omissakin intresseissä lienee ajaa alas siirtolaisvirtaa.

Haluttu sokkivaikutus on jo saavutettu. Lukashenkan oma valtaeliitti ei ole myöskään mielissään siitä, että Minskin katukuva on ryhtynyt muistuttamaan itämaista hollitupaa.

Siirtolaisvirtaa Valko-Venäjän ja Puolan rajalla.

Oman kansan ärsyttämisen pelko oli taustalla myös talvella 2015–2016, kun Venäjän presidentti Vladimir Putin salli turvapaikanhakijavirran pohjoisesta Norjaan ja Suomeen. Kaukana korvessa ihmisvirta oli helppo järjestää niin, että siitä ei aiheutunut häiriötä vaikkapa Viipurin asukkaille.

Jos Lukashenka haluaisi suunnata siirtolaisia seuraavaksi vaikkapa Viroon tai Suomeen, hän tarvitsisi siihen Putinin suostumuksen. Ei todennäköistä, mutta ei poissuljettuakaan.

Karttaa katsomalla on helppo keksiä uusia tapoja, joilla voisi ohjata suuria ihmisvirtoja Suomen rajalle.

Lue lisää: 31 jäsenmaan hybridi­keskus Helsingissä tarttuu Valko-Venäjän siirtolais­kikkailuun: ”Kaikki sopimukset ja lait selvitetään nyt”

Lue lisää: Tällainen on Suomen itäraja: vaatimaton piikkilanka-aita ei pysäytä ketään

Yksi siirtymismahdollisuus olisi Minskin–Pietarin–Sortavalan–Petroskoin rautatieyhteys. Matkaselän rautatieasema olisi reitillä aivan itärajan tuntumassa. Junalippu koko matkalle maksaisi noin 50 euroa.

Matkaselästä veisi pikkutie aivan lähelle rajan metsiä. Värtsilään ja siitä Suomen puolelle Niiralaan johtava rautatien pohja soveltuisi kävellen vaeltamiseen. Minskistä pääsisi junalla helposti myös Kostamukseen rajan tuntumaan.

Venäjän ja Valko-Venäjän valtioliitto takaisi puolestaan sen, että mikäli siirtolaisten papereita ei erityisesti haluttaisi tarkistaa Venäjän puolella ennen Suomen rajaa, se voitaisiin jättää myös tekemättä.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?