Yleisesikuntaupseeri Jukka Savolainen johtaa Euroopan hybridiosaamiskeskuksessa verkostoa nimeltä Haavoittuvuudet ja resilienssi.
Savolainen on se suorasanainen upseeri, joka on totuttu näkemään viime aikoina muun muassa Ylen ajankohtaisohjelmissa kertomassa näkemyksiään Valko-Venäjän masinoimasta siirtolaisvirrasta Puolan, Liettuan ja Latvian rajoille.
Savolaisen näkemys tiivistettynä on, että hyvää tarkoittavien kansainvälisten ihmisoikeussopimusten käyttö vihamieliseen valtiolliseen hybridivaikuttamiseen pitäisi pystyä jollain tavalla estämään. Nykytilanne mahdollistaa nimittäin myös sen, että aivan aidosti hädänalaisia ihmisiä käytetään moninkertaisesti hyväksi.
HybridCoE aikoo käynnistää vuodenvaihteessa laajan selvityksen, jossa käydään läpi kaikki mahdolliset kansainväliset sopimukset, Euroopan unionin perussopimukset ja lait, joista voi olla apua nykyisen poikkeustilanteen tulkinnassa.
Puolalaissotilaita ja siirtolaisia Valko-Venäjän ja Puolan rajalla 18. marraskuuta.
Savolaisen mukaan selvitys on tarpeen myös siksi, että Aljaksandr Lukashenkan harjoittama siirtolaisten ohjailu jää maailmassa tuskin viimeiseksi kerraksi, kun tällaista uudenlaista hybridivaikuttamisen asetta käytetään.
– Suomi ei ole tilannut meiltä tätä selvitystä emmekä tee tätä Suomelle, vaan kaikille jäsenvaltioillemme Euroopasta aina Atlantin yli.
– Kun selvitys valmistuu, niin sitä saavat kaikki jäsenvaltiot hyödyntää, sillä tämä on juuri sitä hybridivaikuttamista, johon voi tulla meidän kauttamme laajempi näkökulma, Savolainen perustelee.
Hybridiosaamiskeskuksen jäseniä ovat Suomen lisäksi muun muassa kaikki nyt Valko-Venäjän siirtolaisvirran kohteeksi joutuneet Euroopan maat eli Puola, Liettua ja Latvia.
Lisäksi jäseniä ovat muun muassa kaikki Pohjoismaat, Viro, Ranska, Saksa, Espanja, Turkki, Yhdysvallat ja Kanada. Yhteensä jäsenmaita on 31. Keskus tekee lisäksi tiivistä yhteistyötä EU:n ulkosuhdehallinnon ja Naton edustajien kanssa.
Turvapaikanhakijoiden kohtelun peruspilarina pidetään YK:n Geneven pakolaissopimusta, jossa on määritelty myös ehdoton palautuskielto.
– Kun sopimus laadittiin 1951 ja sitä täydennettiin 1967, maailma oli hyvin erilainen kuin nyt. Voi siis ainakin kysyä, riittääkö se enää yksinään perustaksi kaikkiin tilanteisiin. Varsinkin kun kansainvälisessä oikeudessa on myös muita yleisesti tunnustettuja periaatteita ja sopimuksia, joiden välillä on kaiken lisäksi keskinäisiä jännitteitä, Savolainen sanoo.
Hybridiosaamiskeskus aikoo selvittää myös Valko-Venäjän oikeudellisen aseman ja sen, voiko Aljaksandr Lukashenkan hallintoa saada jotenkin vastuuseen toiminnastaan.
– Voisi esimerkiksi kysyä, eikö Valko-Venäjällä ole ensisijainen vastuu näistä kolmansien maiden ihmisistä, joille se on antanut viisumin tai ottanut heidät maaperälleen?
Valko-Venäjän itsevaltainen johtaja Aljaksandr Lukashenka hallintonsa kokouksessa Minskissä 16. marraskuuta.
Kolmantena kohtana HybridCoE aikoo selvittää, onko kansainvälisen oikeuden näkökulmasta mahdollista keskeyttää tilapäisesti joidenkin sopimusten noudattaminen osittain tai kokonaan, mikäli esimerkiksi valtion kansallinen turvallisuus on vakavasti uhattuna.
– Alustavien keskustelujen perusteella on jo selvää, että mikä tahansa suvereeni valtio voi ilmoittaa, ettei se enää noudata jotain sopimusta, johon se on liittynyt. Mutta länsimaat eivät tietenkään sitä mielellään tee eivätkä varsinkaan ihmisoikeusasioissa.
– Olisiko tilapäinen keskeyttäminen kuitenkin jossakin tilanteessa perusteltavissa myös kansainvälisen oikeuden kannalta? Nythän meillä lännessä on lähdetty siitä ihmisoikeusjuristien käsityksestä, että YK:n pakolaissopimus on täysin sitova eikä sen noudattamisesta voi luopua missään tilanteessa.
Savolainen korostaa, että hän ei itse tiedä vielä vastauksia näihin kysymyksiin.
– Minä en ole edes juristi, joten en voi lähteä antamaan mitään tulkintoja, hän korostaa.
– Mutta me keskuksessa voimme tehdä sen, että vahdimme nyt, että tämä selvitys tulee tehtyä kunnolla parhaiden asiantuntijoiden toimesta ja kaikki eri oikeudelliset näkökulmat huomioon ottaen.
