Valko-Venäjän oppositiohahmolta synkkä ennustus Puolan rajakriisistä: ”Lukashenka tarvitsee konfliktia”

IS tapasi Puolassa Valko-Venäjän entisen varaulkoministerin ja presidenttiehdokkaan Andrei Sannikoun, joka pakeni maasta vuonna 2012 vankilasta vapauduttuaan. Hänen mukaansa Valko-Venäjän presidentille Aljaksandr Lukashenkalle ei tulisi tehdä minkäänlaisia myönnytyksiä.

Andrei Sannikou osallistuu kotimaansa Valko-Venäjän demokratialiikkeen työhön nyt Varsovasta käsin.

15.11.2021 6:28

Radziejowice

Valko-Venäjän opposition nimekkäimpiin demokratia-aktivisteihin kuuluvalla Andrei Sannikoulla on selkeä käsitys siitä, miksi kuukausien ajan Puolan ja Valko-Venäjän rajalla kehkeytynyt kriisi leimahti liekkeihin viime viikon maanantaina. Viikon kuluessa tilanne on kiristynyt rajalla entisestään, ja sunnuntaina Puolan pääministeri Mateusz Morawiecki vaati jo sotilasliitto Natoa ottamaan ”konkreettisia askeleita” kriisin ratkaisemiseksi.

– Kriisi eskaloitui, koska Lukashenkaan ja hänen tekoihinsa ei ole yleisesti ottaen reagoitu kunnolla, Sannikou sanoo.

Toinen syy löytyy Valko-Venäjää itsevaltaisesti 27 vuotta itsevaltaisesti hallinneesta presidentti Aljaksandr Lukashenkasta itsestään.

– Lukashenka on menettämässä otteen maasta sekä taloudellisesti että poliittisesti, mutta vielä enemmän inhimillisestä näkökulmasta. Musertava enemmistö on hylännyt hänet. Hän tarvitsee kontrolliaan. Ja hän tarvitsee konfliktia, Sannikou (joissakin yhteyksissä myös Sannikov) toteaa.

Puola siirsi Valko-Venäjän vastaiselle rajalleen viime viikolla viisinumeroisen määrän sotilaita estääkseen siirtolaisia tulemasta rajan yli.

Andrei Sannikou antoi haastattelun IS:lle Varsovan ulkopuolella sijaitsevassa Radziejowicessa.

IS tapaa Sannikoun Varsovan liepeillä Radziejowicessa hotellissa, jonne tämä on saapunut osallistuakseen videokokoukseen sekä välttääkseen pääkaupungissa käynnissä olevia, ”jokseenkin aggressiiviseksi kääntyviä” itsenäisyyspäivän hulinoita. Hotellin aulan isolla tv-ruudulla äärioikeisto marssii suorassa lähetyksessä Varsovan keskustassa punaisine savusoihtuineen.

Nyt on kuitenkin tarkoitus puhua jännittyneestä tilanteesta, jossa tuhannet siirtolaiset ovat leiriytyneet Valko-Venäjän puolelle rajaa ja yrittävät päästä sen yli. Samaan aikaan parikymmentä tuhatta puolalaista sotilasta, rajavartijaa sekä poliisia yrittää estää heitä tekemästä sitä.

Sannikou muistuttaa, että Lukashenka varoitti vastaavasta jo kuusi vuotta sitten. Tuolloin hän uhkasi lähettää siirtolaisia Euroopan unionin vastaiselle rajalle ”kasvattaakseen painetta”.

– Ja miksiköhän uskon, että luvassa on vielä pahempaa eskalaatiota? Koska kunnollisiin toimiin ei ole vieläkään ryhdytty. Maailma tietää, mitä tapahtui toukokuussa Ryanairin lennolle. Miksi tutkintaa on lykätty, lykätty ja vielä kerran lykätty? En ole kuullut puhetta minkäänlaisista syytteistä, Sannikou sanoo.

Toukokuussa Valko-Venäjä käännytti väkisin Minskiin ilmatilassaan Kreikasta Liettuaan matkalla olleen Ryanairin matkustajakoneen. Koneessa matkustanut oppositioaktivisti Raman Pratasevitsh sekä hänen naisystävänsä vangittiin. YK:n alainen siviili-ilmailuvirasto ICAO ilmoitti viime viikolla, että tapausta koskevan tutkimusraportin julkaisu siirtyy tammikuulle.

– Mitään ei ole tehty. Hän tarvitsee tätä, eikä häntä haittaisi sotakaan, niin epätoivoinen hän on. Hän uhkasi katkaista kaasunsiirron Eurooppaan unohtaen samalla, että hän myi jo kyseisen kaasuputken venäläisille, Gazpromille.

Uhkauksen jälkeen Venäjä ehätti pikaisesti vakuuttamaan kaasutoimitusten luotettavuutta. Rationaalisuutta Lukashenkan päätöksiltä on Sannikoun mukaan turha odottaa.

– Hän on melko kykenemätön siihen. Lukashenkan psykologinen ja henkinen tila on erittäin heikko.

Lukashenka hyötyy Sannikoun mukaan konfliktista, koska silloin myös Venäjä saadaan osalliseksi. Näin hän voi luottaa Venäjän tukevan häntä missä tahansa tilanteessa, kuten nytkin on nähty.

Puolan pääministeri on syyttänyt tilanteen suunnittelusta suoraan Venäjän presidenttiä Vladimir Putinia. Sannikoun mukaan Venäjä on ehdottomasti osallinen ja sen pitäisi kärsiä asiasta sanktioiden muodossa, mutta asia ei ole yksiselitteinen.

– Ilman Lukashenkaa ei olisi tapahtunut Ryanairia, eikä siirtolaisia olisi tullut rajalle. On mahdotonta sanoa, heiluttaako koira häntää vai päinvastoin.

Lukashenka ja Putin kuvattiin yhdessä heidän tavatessaan syyskuussa Moskovassa.

Sannikoun mukaan myös Venäjää tulisi rangaista Puolan ja Valko-Venäjän rajakriisistä pakotteilla, sillä se on siinä osallisena.

Osansa kritiikistä saa EU, joka ilmoitti uusista Valko-Venäjää koskevista pakotteista kesällä. 27:n jäsenmaan yhteinen päätöksenteko on hidasta ja kankeaa.

– He keskustelevat niistä edelleen, tosin eivät sanktioista, vaan porsaanrei’istä. Sanktioissa alettiin jo ottaa mielestäni merkityksellisiä askeleita, mutta sitten se keskeytyi.

Sannikoun mukaan Angela Merkel on ”tunaroimassa” viimeisiä päiviään Saksan liittokanslerina osittain sen vuoksi, että tämä soitti Kremliin ja pyysi Putinia puuttumaan rajakriisiin.

– Se on nöyryyttävää meille. Puhelulla Venäjä kutsuttiin jälleen sekaantumaan Euroopan asioihin ja sotkemaan niitä. Se on myös hyvin vaarallista.

Tilanne ei kehity tunti tunnilta, vaan minuutti minuutilta.

Sannikouta huvittaa ajatus ”hätäkokouksista”, joiden kokoon saaminen vaatii päiviä. Hän sanoo peräänkuuluttaneensa jo yli vuosi sitten EU:ta nimittämään kriisitilanteiden erityislähettilään, joka työskentelisi ympäri vuorokauden esimerkiksi tässä tilanteessa sen sijaan, että jäsenmaiden odotetaan pääsevän sopuun Valko-Venäjää koskevissa erimielisyyksistään.

– On selvää nyt, että Valko-Venäjän tilanne vaatisi sellaista mekanismia. Tilanne ei kehity tunti tunnilta, vaan minuutti minuutilta. Ja se voi vielä räjähtää pahemmaksi.

Tilanteesta ei tulisi Sannikoun mukaan puhua siirtolaiskriisinä tai rajalle leiriytyneistä ihmisistä siirtolaisina, sillä kyse on ”hyvin suunnitellusta, EU:n vastaisesta paramilitaarisesta operaatiosta”, jossa Valko-Venäjä kuljettaa rajalle järjestelmällisesti väkeä kansainvälisiä lakeja rikkoen. Havainnot rajalta kertovat viranomaisten ohjailevan leiriytyjiä sekä antavan näille käskyjä siitä, mitä tulee tehdä.

Kansainvälisellä medialla ei ole ollut juurikaan pääsyä kriisin keskiössä olevan rajan läheisyyteen. Sieltä saapuva kuvamateriaali on ollut pääasiassa Puolan armeijan tai Valko-Venäjän valtion uutistoimiston BelTA:n välittämää.

– Nämä ihmiset eivät tule naapurimaista tai pakene sotaa ja kidutusta. Sellaista tapahtuu Valko-Venäjällä, hän sanoo, päästäen päälle kuivakan naurahduksen.

Rajalta on kantautunut tietoja ihmisoikeusrikkomuksista, joihin sekä Puolan että Valko-Venäjän viranomaisten kerrotaan syyllistyneen. Sannikoun mukaan Puola on kuitenkin toiminut, kuten sen pitää.

– Humanitäärinen kulma ei ole tässä relevantti. Minunkin sydämeni pakahtuu näiden ihmisten vuoksi, mutta me tiedämme, kuka on syyllinen. Ruokaa ja lämpimiä vaatteita ei yksinkertaisesti tarjota ihmisille, jotka pyrkivät hyökkäämään. Se on silkkaa logiikan puutetta.

Hän painottaa, että minkäänlaisia myönnytyksiä Valko-Venäjälle ei tulisi tehdä, eikä rajalla oleville pitäisi antaa mahdollisuutta päästä Puolaan. Muuten tilanne jatkuu ja pahenee entisestään.

Lue lisää: Tutkijalta paljonpuhuva kommentti Putinin osuudesta Valko-Venäjän ja Puolan rajakriisiin: Venäjällä on vain voitettavaa

Sannikoun mukaan lännellä olisi kaikki vaikutusvalta ongelman ratkaisemiseksi, mutta se ei koskaan käytä sitä.

– Kuten tavallista, bisnesintressit ovat etusijalla, tai sitten Venäjä-suhteet. Pahuus on nyt Euroopan unionin rajalla, ja se voitetaan iskemällä suoraan ongelman ytimeen.

–  Hankkiutukaa eroon Lukashenkasta, hän tarkentaa.

Tämä voidaan saada Sannikoun mukaan aikaan paineella, johon sisältyy sekä oikein kohdistettua talouspakotteita sekä opposition tukemista niin, että päämääränä ovat organisoidut, oikeasti merkitykselliset vaalit Valko-Venäjällä. Lukashenkalle on turha saarnata ihmisoikeuksista ja demokratiasta, mutta raha on suora keino, jolla tähän voidaan vaikuttaa.

67-vuotias Sannikou sai Britanniasta turvapaikan vuonna 2012. Sittemmin hän on siirtynyt Varsovaan, jossa osallistuu aktiivisesti kotimaansa demokratialiikkeen toimintaan.

– Oikeastaan kaikki mitä teen, liittyy siihen.

Elokuussa 2020 järjestetyt, vilpillisinä pidetyt presidentinvaalit laukaisivat Valko-Venäjällä laajoja, kuukausia jatkuneita mielenosoituksia. Kuva on otettu Minskissä pari viikkoa vaalien jälkeen.

Valko-Venäjän itsenäistyttyä vuonna 1991 Sannikou työskenteli diplomaattina Sveitsissä ja johti maan delegaatiota aseriisuntaneuvotteluissa, joissa entiset neuvostotasavallat sitoutuivat luopumaan ydinaseistaan. Vuonna 1995 hän nousi Valko-Venäjän varaulkoministerin asemaan.

Syksyllä 1996 Lukashenka hajotti demokraattisesti valitun parlamentin ja järjesti kyseenalaisen kansanäänestyksen, jossa hän sinetöi omaa itsevaltiuttaan muun muassa perustuslakia muuttamalla. Sannikou jätti virkansa protestina äänestystä edeltäneenä päivänä.

– Tiesin, mitä oli tulossa. Näin sen hyvin selvästi. Päätös oli erittäin vaikea. Ei sen vuoksi, että olisin halunnut pysyä virassani. Vaikka rakastin kyllä työtäni, hän muistelee.

Hän kertoo olevansa erityisen ylpeä siitä, mitä ydinaseneuvotteluissa ehdittiin saada aikaan ja sanoo naurahtaen ajatelleensa jo silloin, että saavutuksia saatettaisiin vielä arvostaa myöhemmin. Vuonna 1997 Sannikou oli myös mukana perustamassa Valko-Venäjälle demokratiaa ajavaa Charter ‘97 -järjestöä.

Tiesin, mitä oli tulossa. Näin sen hyvin selvästi.

Sannikou kehuu Valko-Venäjällä olevien oppositioaktivistien rohkeutta ja kertoo seuraavansa hämmästyneenä, kuinka kansa jaksaa ja uskaltaa osoittaa mieltään päivästä toiseen, aina uusia keinoja keksien. Samalla hän kertoo seuranneensa kauhistuneena sitä, kuinka brutaalisti Lukashenkan hallinto heitä kohtelee.

Myös hänellä itsellään on karuja omakohtaisia kokemuksia asiasta.

Vuonna 2010 Sannikou sai opposition ehdokkaana Lukashenkan jälkeen toiseksi suurimman ääniosuuden maan presidentinvaaleissa. Äänestystä seurasi Minskissä tuhansien ihmisten rauhanomainen mielenosoitus, jonka yhteydessä Sannikou puolisoineen pidätettiin väkivaltaisesti ja vietiin KGB:n pahamaineiseen pidätyskeskukseen.

Seuraavana keväänä hänet tuomittiin viideksi vuodeksi vankeuteen mellakaksi väitetyn mielenosoituksen järjestämisestä. Vankilassa häntä pahoinpideltiin, nöyryytettiin ja kidutettiin, ja hänen mukaansa monet tuolloisista menetelmistä ovat edelleen käytössä nyt vangittujen aktivistien kohdalla.

– Heillä on kidutuksesta hyvin vankka kokemus, joka juontuu vähintään Stalinin aikoihin. He käyttävät edelleen samoja keinoja, ja vielä pahempia. Silloin he eivät tosin uskaltaneet hakata meitä selleissä yhtä avoimesti kuin nyt.

Sannikou uskoo vartijoiden olleen todennäköisesti jonkinlaisten huumaavien aineiden vaikutuksen alaisina, sillä he olivat ”todella hulluja”.

– Omien kokemusteni pohjalta vaikuttaa siltä, että heistä tulee aina vaan brutaalimpia. Kun seuraan näitä tapahtumia nyt, muistan sen kaiken uudelleen. Se kaikki palaa taas mieleeni.

Luovuttamista Sannikou ei kuitenkaan missään vaiheessa ajatellut vankeutensa aikana. Hän vertaa demokratialiikettä autoon, jota hän oli aikoinaan käynnistämässä ja joka on päässyt teknisten vaikeuksien ja ajoittaisen polttoainepulan jälkeen nyt täyteen vauhtiin.

Sannikou vapautui huhtikuussa 2012. Armahdusta edelsi Yhdysvaltain kongressiedustajien kansainväliselle jääkiekkoliitolle lähettämä kirje, jossa vaadittiin vuoden 2014 MM-kisojen siirtoa pois Minskistä Sannikoun vangitsemisen perusteella.

Oppositiopoliitikko Andrei Sannikou tuuletti huhtikuussa 2012 vapauduttuaan Minskissä vankilasta armahduksen myötä.

Andrei Sannikou kuvattuna Puolan Radziejowicessa 11. marraskuuta.

– Minun pitäisi olla onnellinen, koska nykyään koko maailma ymmärtää, mistä puhuin jo 20 vuotta sitten: Lukashenka on uhka kaikille. Hän on uhka maailmalle ja koko ihmiskunnalle. Mutta en ole, koska puhuin turhaan. Mihinkään toimiin ei ryhdytty asian estämiseksi, eikä näytetä ryhtyvän nytkään.

– Mutta ehkä jatkan tätä vielä. Itselleni tämä on tärkeää, koska Valko-Venäjän itsenäistyessä tiesin tarkalleen ulkoministeriössä, kuinka se tehtäisiin: kuinka maa käännettäisiin toiseen suuntaan ja siitä tehtäisiin normaali valtio.

Sannikoun mukaan Lukashenka voi pysyä vallassa ainoastaan luomalla Eurooppaan uuden Pohjois-Korean. Jos diktaattori tavalla tai toisella katoaa itse luomansa järjestelmän keskiöstä, Sannikou uskoo sen romahtavan tämän mukana.

– Edes Venäjällä järjestelmä ei pyöri niin paljoa yhden ihmisen ympärillä, hän huomauttaa.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?