Mika Aaltolan Näkökulma: Geopoliittinen peli kovenee Suomen naapurustossa - Ulkomaat - Ilta-Sanomat

Mika Aaltolan kolumni: Geopoliittinen peli kovenee Suomen naapurustossa

Tilanne Valko-Venäjän Puolan rajalla on nyt holtiton, kirjoittaa Mika Aaltola.

13.11. 8:00

Tulevaisuus on luotaamatonta, mutta juuri nyt sen etiäisiä on havaittavissa esimerkiksi Puolan rajalla, Ukrainassa, energian hintojen kohoamisessa ja ylipäätään tilanteiden tempojen kiihtyessä. Voimme alitulkita aikamme oirehtimista, jolloin vaarana on tulla tulla yllätetyksi. Voimme myös ylitulkita merkkejä. Esimerkiksi Venäjän laajamittaiset sotaharjoitukset tulkitaan helposti sotilaallisen operaation käynnistämisenä, vaikka niiden päämääränä olisikin vain herättää pelkoa ja kunnioitusta, jota tarkoitusta tukee meidän ylitulkintamme. Valko-Venäjän kova peli rajoillaan liittyy yksinvaltaisen hallinnon haluun säilyttää asemansa, mutta se on myös osa laajempaa haastetta, jonka olennainen osa on Valko-Venäjän tosiasiallinen liittäminen yhä tiiviimmäksi osaksi laajentuvaa Venäjää.

Ammoisista ajoista lähtien on konflikteissa on käytetty kierrepalloja. Aikalaiskäsite, ’hybridi’, liitetään usein Venäjään ja sen perimmäisten keinojen sekä tavoitteiden hämäryyteen. On hyvä kuitenkin huomata, ettei suurvallat eivät ole minkään hybridikehikkomme vankeja. Kysymys on perimmiltään strategisesta valtakamppailusta ja sen ikiaikaisista nikseistä.

Puolan poliisin julkaisema kuva Puolan ja Valko-Venäjän rajalta Kuznican lähistöltä 10. marraskuuta.

Osaksi kiistellään lainmukaisuudesta sekä moraalisesta paremmuudesta. On tietenkin niin, että moraalipelissä Valko-Venäjän korruptoituneen presidentin on vaikea voittaa. Ihmisten altistaminen kylmyyteen rajaseudulla on strategisesti suunniteltu operaatio. Tuhansia ihmisiä on tuotu Minskiin ja viety sieltä organisoiduissa aalloissa Latvian, Liettuan ja Puolan rajoille.

Toisaalta pidämme itseämme eurooppalaisina moraalisesti korkean tason toimijoina. Ihmisten jättäminen talven armoille tulee ahdistamaan tilanteen pitkittyessä sekä naisten ja lasten ahdingon kasvaessa. Fakta kuitenkin on, että Eurooppa on jo pitkään evännyt ihmisiltä turvallisen pääsyn rajoilleen. Se maksaa Turkille miljardeja ihmisvirtojen pitämiseksi kurissa. Sama lähestymistapa on käytössä Euroopan eteläisessä naapurustossa. Rajalle pääsy on vaikeaa ja usein kuolettavan vaarallista. Olemme tietyssä mielessä trumpilaisempia kuin Trump itse, vaikka puheissamme on vahva liberaali kaiku. Julkilausutun ja todellisuuden välillä on syvä ristiriita. Jos Puolan rajalla on todella käynnissä vain hybridioperaatio, tämän ristiriidan alleviivaaminen on kenties yksi sen strategisia päämääriä.

Paljon peräänkuulutettu sääntöperäisyys on viime aikoina ollut kovin olosuhdesidonnaista. Koronapandemia vaati nopeaa ja tehokasta toimintaa. Erilaiset poikkeuslait ja hätätilat astuivat voimaan eri puolilla Eurooppaa. Rajoja tosiasiallisesti suljettiin muiden maiden kansalaisilta. Perusoikeuksiin puututtiin ja sopimuksia jäädytettiin, koska se oli välttämätöntä. Mikään kansainvälinen sopimus ei velvoita mahdottomaan.

Ihmisten jättäminen talven armoille tulee ahdistamaan tilanteen pitkittyessä sekä naisten ja lasten ahdingon kasvaessa. Fakta kuitenkin on, että Eurooppa on jo pitkään evännyt ihmisiltä turvallisen pääsyn rajoilleen.

Valtioiden oikeus itsemääräämiseen, eheyteen, vakauteen ja itsepuolustukseen on kansainvälisen oikeuden keskeisiä lähtökohtia. Puola on vedonnut aseellisen konfliktin mahdollisuuteen estäessään maahanpääsyn. Kansainvälisen oikeuden näkökulmasta asia on kimurantimpi kuin yleisesti myönnetään. Euroopan ihmisoikeussopimuksessa todetaan esimerkiksi seuraavasti: ”Sodan tai muun yleisen hätätilan aikana, joka uhkaa kansakunnan elämää, korkeat sopimuspuolet voivat ryhtyä toimiin, jotka merkitsevät poikkeamista niiden tämän yleissopimuksen mukaisista velvoitteista, siinä laajuudessa kuin tilanne välttämättä vaatii edellyttäen kuitenkin, etteivät tällaiset toimet ole ristiriidassa valtion muiden kansainvälisen oikeuden mukaisten velvoitteiden kanssa.” Wienin yleissopimus (sopimus kansainvälisistä sopimuksista) pitää sisällään poikkeaman, jonka mukaan kansainväliset sopimukset voivat tulla soveltamattomiksi, koska olosuhteet ovat muuttuneet olennaisesti. Säännöistä poikkeamisiin on kuitenkin tarkasti määrätyt perusteet ja sen täytyy olla viimekätistä ja välttämätöntä. Sopimuspoikkeamat ovat osa sääntöperäistä järjestelmäämme.

Valko-Venäjän valtiollisesti suunniteltuun ihmisvirtaan liittyy naapurimaiden näkökulmasta ennakoimattomuus ja hallitsemattomuus. On helppo kuvitella, että kaikki maahantulijat eivät tässä tapauksessa ole vain kaukaisia kärsiviä toisia, vaan osa organisoitua konfliktitoimintaa. Mukana saattaa hyvinkin olla tiedustelutoimijoita, rikollisia elementtejä ja mahdollisia terroristisia toimijoita. Valko-Venäjän presidentti on uhannut Eurooppaa ei ainoastaan ihmisvirroilla vaan myös huumevirroilla, mikä kuvastaa tilanteen holtittomuutta.

Puolalaisia sotilaita Valko-Venäjän rajalla Kuznican lähistöllä Puolan puolustusministeriön 11. marraskuuta julkaisemassa kuvassa.

Tilanne ei suinkaan rajoitu maahanmuuttopoliittiseen varautumiseen tai kiistelyyn. Kierteeseen liittyy huolestuttavia alueellisen epävakauden piirteitä. Alue, jossa kyyninen operaatio tapahtuu, on osa pitkäaikaista strategista huolenaihetta, Suwalkin käytävää. Tämä Puolan ja Liettuan alue erottaa Valko-Venäjän sekä Venäjän Kaliningradista, joka on Venäjän läntisin osa. Tämän alueen kontrolli on Natolle ja EU:lle oleellista, koska se takaa maayhteyden Baltiaan. Alueen valitseva tilanne saattaa olla järkkymässä Valko-Venäjän menettäessä itsenäisyyttään ja Venäjän joukkojen lisääntyessä Suwalkin käytävän kummassakin päässä. Muutos korostaa erityisesti Puolan, mutta myös Saksan, strategista turvattomuutta. Pelko vallitsevan olotilan muutoksesta ei rajoitu tähän vaan myös Ukrainan sota on edelleen käynnissä. Venäjän presidentti Putin on todennut Ukrainan kasvavan puolustuskyvyn olevan uhka Venäjälle. Koko suuri käytävä Itämereltä Mustallemerelle ja sieltä Jäämerelle on yhä levottomampi.

Kovat ja rajut keinot ovat yleistymässä.

Suomella on oma lehmä ojassa. Nyt, jos koskaan, tarvitaan EU:n yhtenäisyyttä mutta myös Helsingin henkeä, aktiivisia diplomaattisia konsultaatioita, jotta tilanne pysyisi hallittavana ja oma asema proaktiivisena. Laajamittaisen konfliktin mahdollisuus seuraavan kymmenen vuoden kuluessa ei ole enää poissuljettavissa, tai erittäin epätodennäköinen. Kovat ja rajut keinot ovat yleistymässä. Tilanteen vakauttaminen edellyttää kovaa työtä, mutta myös varautumista pärjäämiseen eri konfliktipoluilla.

Kirjoittaja on Ulkopoliittisen instituutin johtaja.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?