”Meillä on oikeasti toivoa” – nyt puhuu Glasgow’n ilmastokokoukseen matkustava Suomen pääneuvottelija

Toivoa on, mutta aikaikkuna ratkaisevien ilmastotoimien tekemiseksi alkaa mennä umpeen, sanoo pian alkavaan COP26-kokoukseen matkustava Marjo Nummelin.

Ilmasto lämpenee nopeimmin napa-alueilla: jääpeite sulaa, ja meriveden lämpötila nousee. Nälkäinen jääkarhu etsi ravintoa Huippuvuorilla syyskuussa 2021.

30.10.2021 11:30

Ympäristöneuvos Marjo Nummelinilla on näinä viikkoina hurjasti töitä. Hän ottaa Suomen pääneuvottelijana osaa Glasgow’n COP26-ilmastokokoukseen, jossa lähes 200 maailman valtiota yrittää taklata kovaa vauhtia laukkaavaa ilmastonmuutosta.

– Meidän valtuuskunnassamme on noin 40 henkeä. Siitä varsinaista neuvottelutiimiä on 12. Mukana on monia sidosryhmiä, ja nyt valtuuskunnassa on myös tasavallan presidentin seurue, Nummelin kertoo IS:lle kokouksen alla.

Presidentti Sauli Niinistö matkustaa Glasgow’hun maailman johtajien huippukokoukseen, joka pidetään 1.–2. marraskuuta.

COP26:lle on ladattu paljon odotuksia.

– Kyllähän nämä osapuolten kokoukset ovat aina tärkeitä, koska ilmastonmuutos on meidän yhteinen haasteemme. Ainoa tapa ratkaista se on toimia yhteistyössä kaikkien maiden kanssa. Meidän täytyy todella saada edistettyä tätä asiaa yhteisesti, Nummelin sanoo.

Ympäristöneuvos Marjo Nummelin matkustaa COP26-kokoukseen Suomen pääneuvottelijana. Ilmastokokous on Nummelinille kymmenes.

Suomi ei esiinny kokouksessa yksinään.

– Euroopan unioni on tietenkin meidän viitekehikkomme – me neuvottelemme siellä osana EU:ta, Nummelin kertoo.

EU teki poliittisen päätöksen unionin päästövähennystavoitteesta jo viime vuoden lopussa. Jäsenmaat ovat sitoutuneet leikkaamaan vähintään 55 prosenttia ilmastokaasujen päästöistä vuoteen 2030 mennessä, verrattuna vuoden 1990 tasoon. Tämä tavoite on tarkoitus panna toimeen Fit for 55 -lainsäädäntöpaketilla, josta komissio antoi ehdotuksensa heinäkuussa.

Päästövähennystavoite koskee kaikkia jäsenmaita, myös Suomea.

– Tämä on asetettu sitovaksi tavoitteeksi EU:n ympäristölaissa, Nummelin sanoo.

Suomen oma päästövähennystavoite on vielä EU:n tavoitetta kunnianhimoisempi. Hallitusohjelman mukaan Suomen pitäisi saavuttaa hiilineutraalius vuoteen 2035 mennessä.

Lue lisää: Glasgow’n ilmasto­kokous alkaa – kovista odotuksista huolimatta COP26 ei ehkä pääse maaliin saakka, arvioi suomalais­asiantuntija

COP26:ssa on esillä kysymys Pariisin ilmastosopimuksessa vuonna 2015 sovittujen sitoumusten päivittämisestä. Pariisissa sovittiin, että maapallon keskilämpötilan nousu pitäisi saada pysymään selvästi alle kahdessa asteessa. Tavoite on rajata nousu 1,5 asteeseen.

Maapallon keskilämpötila on tuoreiden laskelmien mukaan noussut hieman yli yhden asteen verrattuna esiteolliseen aikaan. Nykyisillä päästövähennyssitoumuksilla maapallo on Nummelinin mukaan ainakin 2,4 asteen nousupolulla, mahdollisesti jopa 2,7 asteen, mikäli sitoumukset eivät muutu ilmastotoimiksi. Näin suuri keskilämpötilan nousu merkitsisi rajuja muutoksia ilmassa, maalla ja meressä – ja suoraan ihmisten elämässä.

Polttava kysymys on tämä: onko meillä toivoa? Saadaanko päästöt riittävän alas, jotta maapallo pysyy alle kahden asteen polulla?

– Kyllä näen, että meillä on oikeasti toivoa, Nummelin arvioi.

– Meillä on kaikki mahdollisuudet päästä sille polulle, vaikka aikaikkuna alkaa mennä umpeen ja on selvää, että lisätoimia tarvitaan nyt nopeasti. Mutta on tässä myös tapahtunut todella paljon. Ilman Pariisin sopimusta näkymä olisi huomattavasti huonompi, ja meitä olisi odottanut potentiaalisesti jopa yli neljän asteen lämpötilan nousu. Jokainen uusi sitoumus on tärkeä.

Hyvää on Nummelinin mukaan myös se, että keinot päästä tavoitteeseen ovat hyvin tiedossa.

– Meidän pitäisi päästä eroon fossiilisista polttoaineista, erityisesti kivihiilestä. Energia- ja liikennesektorilla pitää tehdä toimia. Ratkaisuja on olemassa – kaikki on lopulta kiinni poliittisista päätöksistä, Nummelin pohti.

– Sanoisin vielä, että paljon on muuttunut viime vuosina. Mielestäni yhteiskunta on laajalti ymmärtänyt ilmastohaasteen ja lähtenyt toimimaan. Monet yritykset ja rahoituslaitokset tekevät huomattavan aktiivisesti omia ilmastotoimia ja -tavoitteita. Kansalaiset, erityisesti nuoret, luovat painetta toimiin ja antavat myös toivoa.

Ratkaisuja on olemassa – kaikki on lopulta kiinni poliittisista päätöksistä.

Globaaleihin tavoitteisiin pääsy riippuu suurista talouksista, jotka tupruttavat ilmakehään eniten ilmastokaasuja. Dramaattista u-käännöstä kaikkien niiden asenteissa ei Glasgow’sta ole odotettavissa.

– Glasgow ei ole sellainen kokous, jossa jokainen suuri talous ilmoittaa riittävän korkean päästövähennystavoitteen ja jonka aikana me voisimme sanoa, että olemme puolentoista asteen tavoitteen kannalta juuri oikeassa asennossa, Nummelin pohti.

– Tämä on tärkeä poliittinen tarkastuspiste. Työ jatkuu tästä, ehdottomasti.

Hallitustenvälinen ilmastopaneeli IPCC varoittaa, että aikaikkuna ratkaiseville ilmastotoimille on sulkeutumassa 2020-luvulla. Korjausliike on senkin jälkeen vielä mahdollinen.

– IPCC:n arvioiden mukaan toimia pitäisi tehdä riittävästi tällä kuluvalla vuosikymmenellä. IPCC on myös arvioinut, että todennäköisesti me tulemme väliaikaisesti ylittämään puolentoista asteen tavoitteen, mutta ilmastotoimilla ja hiilinielujen kasvattamisella meidän on mahdollista päästä vielä paremmalle puolelle, Nummelin sanoi.

Suomi ei voi Nummelinin mukaan jäädä sivustakatsojaksi ilmastokriisin ratkaisemisessa – siihen tarvitaan kaikkia maita ja kaikkia yhteiskunnan sektoreita. Asukasta kohti laskettuna Suomen hiilijalanjälki on iso.

– Toki vaurailla mailla, joilla on suurimmat päästöt asukasta kohti, on erityinen velvollisuus toimia suunnannäyttäjinä. Tässä korostaisin erityisesti sitä, että johtajuus ja aktiivinen rooli ilmastokriisin ratkaisemisessa on Suomen oman edun mukaista, Nummelin sanoi.

Ilmastotoimet ja energiamurros vaativat osaamista ja teknologiaa.

– Pariisin sopimus ja käynnissä oleva vähähiilinen kehitys merkitsevät sitä, että näille ratkaisuille on koko ajan kasvavat markkinat maailmanlaajuisesti. Suomessa on paljon yrityksiä ja osaamista. Tämä luo Suomelle todella paljon mahdollisuuksia.

Lue lisää: YK: Ilmastokriisi uhkaa yli sataa miljoonaa äärimmäisessä köyhyydessä elävää ihmistä Afrikassa

Puolentoista asteen tavoite ja ilmastotoimiin sitoutuminen on iso kokonaisuus COP26:ssa. Asialistalla on kahden viikon kokouksessa vielä muutakin. Keskeisiä teemoja ovat etenkin ilmastonmuutokseen sopeutuminen ja riittävän ilmastorahoituksen turvaaminen kehittyville maille.

– Sen lisäksi pöydällä on niin sanotun Pariisin sääntökirjan viimeistely. Se tarkoittaa sopimuksen toimeenpanoon liittyviä yksityiskohtia, joita ei sopimuksessa ole päätetty detaljitasolla. Sopu säännöistä syntyi valtaosin vuonna 2018.

Auki on vielä niin sanottu markkinamekanismi, josta osapuolet ovat neuvotelleet viisi vuotta.

– Se on kaupankäyntiä päästövähennysyksiköillä ja ilmastotoimilla, Nummelin kertoi.

– Kyllä se nähdään isona mahdollisuutena: maat voivat asettaa itselleen korkeampia tavoitteita, jos niihin voi päästä muissa maissa toteutettavilla toimilla.

Markkinamekanismista pitäisi saada selkeä ja toimiva. Asiantuntijoiden mukaan siihen ei saisi jäädä tulkinnanvaraa.

– Erityisen tärkeää on se, että säännöistä saadaan sellaiset, että ne turvaavat Pariisin sopimuksen kunnianhimon. Ja se, ettei kaksoislaskenta ole mahdollista – se, että sekä myyvä maa että ostava maa käyttävät vähennyksiä omiin tavoitteisiinsa, Nummelin sanoi.

Markkinamekanismista sopiminen kuulostaa yksinkertaiselta, mutta se on iso ja hankala kysymys.

– Näyttää vaikealta, mutta uskon, että kaikilla on aidosti halua saavuttaa tässä sopu.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?