Afrikan tähti -kohu: Tällaista siirtomaissa oikeasti oli - Ulkomaat - Ilta-Sanomat

Afrikan tähti on kuva menneestä maailmasta – tällainen siirto­maiden aika oli

Kun Afrikan tähti julkaistiin vuonna 1951, siirtomaiden itsenäistyminen oli vasta alkamassa. Asiantuntijoiden mukaan pelistä näkee, että se on aikansa tuote.

21.10. 20:45

Afrikan tähti -peli päätyi rasismikohun keskelle, kun Helsingin yliopiston opiskelijat pukeutuivat opiskelijatapahtumassa pelinappuloiksi, timanteiksi ja rosvoiksi. Saksalainen vaihto-opiskelija kertoi Instagramissa tapahtumasta, jota piti järkyttävänä ja rasistisena.

Kun peli julkaistiin vuonna 1951, maailma oli kovin erilainen.

Kairo, Tanger, Gold Coast, Slave Coast, Dar es Salaam... Osa Afrikan tähden pelilaudassa olevien kaupunkien ja paikkojen nimistä on kadonnut kartalta kokonaan, ja suurin osa sijaitsee eri valtiossa kuin missä ne sijaitsivat pelin ensimmäistä kertaa ilmestyessä.

Lue lisää: Varadekaani Helsingin yliopiston rasismista: "Jos nyt katsoo yli­opiston johtoa, niin kyllähän siellä pääosin valko­ihoista porukkaa on"

Maailma, ja Afrikka, ovat muuttuneet paljon sen jälkeen, kun Afrikan tähti ilmestyi ensimmäisen kerran 70 vuotta sitten.

Eurooppalaiset alkoivat perustaa siirtokuntia, eräänlaisia tukikohtia, Afrikan länsi- ja etelärannikoille, kun merenkulun kehitys mahdollisti pitkät matkat Aasiaan. Kun eurooppalaiset valtiot ottivat kaupan haltuunsa kauppakomppanioilta, siirtokunnista tuli vähitellen siirtomaita.

Vuosina 1884–1885 käydyssä Berliinin konferenssissa luotiin säännöt, joiden mukaan mantereen alueita jaettiin. Vallattavien alueiden edustajia ei kuultu.

Afrikasta vietiin 11 miljoonaa ihmistä orjiksi Amerikoihin eurooppalaisilla aluksilla. Kun orjuus kiellettiin vuonna 1807, Afrikassa oli jo käynnissä kehitys, joka tekisi siirtokunnista siirtomaita.

Eurooppalaisten valta perustui rasismille.

– Siirtomaajärjestelmä oli hyvin eriarvoistava järjestelmä ei pelkästään sotilaallisesti tai poliittisesti vaan myös kulttuurisesti ja taloudellisesti.

Tapa hallita vaihteli: Britannia pyrki hyödyntämään paikallisia valtahierarkioita ja hallitsijoita, Ranska taas pyrki integroimaan siirtomaat osaksi Ranskaa. Ääriesimerkit eurooppalaisten valloittajien julmuudesta nähtiin Saksan Namibiassa ja Belgian kuninkaan Kongossa.

Lue lisää: Ihmisoikeusaktivisti Afrikan tähti -kohusta: ”Miten näin merkittävän asian nimissä voidaan pitää muka hauskaa?”

Afrikan kartta vuonna 1900.

Vuonna 1871 muodostunut Saksan keisarikunta lähti siirtomaakilpaan myöhässä, mutta ehti kuitenkin vallata neljä siirtomaata Länsi- ja Itä-Afrikasta. Saksa menetti siirtomaansa ensimmäisen maailmansodan jälkeen.

Saksan Lounais-Afrikassa, nykyisessä Namibiassa, väkivalta saksalaisia vastustaneita herero- ja namakansoja vastaan oli niin rajua ja laajamittaista, että jopa 80 prosenttia alkuperäiskansoihin kuuluneista kuoli sotilasoperaatiossa tai myöhemmin keskitysleireillä tauteihin, uupumukseen ja nälkään 1900-luvun alussa, BBC kertoo. Leireillä myös tehtiin seksuaalista väkivaltaa ja lääketieteellisiä kokeita.

Saksa tunnusti viime toukokuussa ensimmäistä kertaa kansanmurhan.

Belgian kuningasta Leopold II:sta on puolestaan usein verrattu jopa natsijohtaja Adolf Hitleriin johtuen niistä julmuuksista, joita Leopoldin hallussa olleessa Kongossa todistettiin.

Leopoldin brutaali hallinto nojasi pakkotyöhön kumin, norsunluun ja mineraalien haalimiseksi. Noin 10 miljoonan ihmisen on arvioitu kuolleen Leopoldin hallinnon takia 1800- ja 1900-lukujen taitteessa, BBC kertoo.

Leopold II:n Brysselissä sijaitsevaan patsaaseen maalattiin ranskaksi anteeksipyyntö Black Lives Matter -protestien yhteydessä.

Lue lisää: Somaliasta Suomeen pakolaisena tullut Jama Jama ei ymmärrä Afrikan tähti -keskustelua: ”Ihan älytöntä”

Vaikka Suomella ei siirtomaita ollut, ei Suomi ollut irrallaan siirtomaa-ajasta. Väitöskirjatutkija Essi Huuhka kertoo, että Suomen Lähetysseura aloitti lähetystyön Ambomaalla nykyisen Namibian alueella jo vuonna 1870.

– Aluksi se oli lähinnä sitä, että haluttiin viedä omaa kristillistä sanomaa ja luoda paikallinen seurakunta. Vuosikymmenien varrella se on muuttunut enemmän kohti kehitysyhteistyön suuntaa.

Lähetystyön lisäksi suomalaisten kuvaan Afrikasta vaikuttivat esimerkiksi seikkailukirjallisuus ja poikakirjat, jotka olivat suosittuja vielä 1950-luvulla. Lisäksi tuolloin käännettiin paljon eurooppalaista kirjallisuutta, jolloin toistettiin kolonialistista kieltä ja kuvastoa.

– Se on viimeisiä aikoja, kun siirtomaista puhuttiin vielä eksotisoivasti tai nostalgisoivasti, Särkkä kuvailee.

Valtaosa siirtomaista itsenäistyi 1950- ja 1960-luvuilla.

Lue lisää: Näin Afrikan tähti uudistettiin tänä vuonna – ei enää rosvoja

Walesin prinssi vastaanottaa paikallisia johtajia Kultarannikolla vuonna 1925. Kultarannikko, englanniksi Gold Coast, on yksi niistä Afrikan pelin paikoista, joita ei enää löydy kartalta. Alue itsenäistyi vuonna 1957 ja tunnetaan nykyisin Ghanana.

Huuhka ja Särkkä eivät kuitenkaan lopettaisi Afrikan tähden pelaamista vaan suhtautuvat siihen aikansa tuotteena.

– Se, että ryhdyttäisiin valkaisemaan historiaa, ei mielestäni ole oikea tapa suhtautua kolonialismiin. Sen sijaan peli pitää suhteuttaa omaan aikaansa, Särkkä sanoo.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?