Pietari, Venäjä
Mies lännen vastaisen hybridisodankäynnin, tunnuksettomien ”pienten vihreiden miesten”, pehmeiden ja kovien peiteoperaatioiden sekä salakavalan informaatiovaikuttamisen takana.
Tällaisessa maineessa on Venäjän asevoimien komentaja, kenraali Valeri Gerasimov, jonka tasavallan presidentti Sauli Niinistö tapasi keskiviikkona Mäntyniemessä.
Puhutaan jopa ”Gerasimovin doktriinista”, jonka väitetään pitävän sisällään Venäjän nykyisen sodankäyntitavan ja -opin hybridisodankäynteineen.
Kaikesta tästä Gerasimov toki tietääkin ja hän on ollut osittain siihen vaikuttamassa, mutta mitään omaa doktriinia hän ei ole kuitenkaan luonut, sanovat sekä länsimaiset että venäläiset tutkijalähteet.
Tosiasiassa termi ”Gerasimovin doktriini” lähti lentoon jo vuonna 2013 brittitutkija Mark Galeottin artikkelista, jota Galeotti on sittemmin pyytänyt anteeksi useammassakin kirjoituksessaan.
– Olen pahoillani siitä, että tulin luoneeksi ”Gerasimovin doktriinin”. Siinä on yksi ongelma: sitä ei ole olemassa, Galeotti kirjoitti Foreign Policyyn vuonna 2018.
Galeotti kertoo, että termi sai alkunsa, kun hän kommentoi vuonna 2013 omassa blogissaan Gerasimovin pitämää puhetta.
Lukijoita houkutellakseen Galeotti kertoo laittaneensa tuolloin otsikkoon lainausmerkkeihin sanaparin ”Gerasimovin doktriini”, vaikka varsinaisessa artikkelissa hän sen jälkeen todisteli, että sellaista ei ole olemassakaan.
Lennokas otsikko lähti kuitenkin elämään omaa elämäänsä. Lännen yllättänyt Krimin valtaus keväällä 2014 sinetöi lopullisesti sen, että Venäjän nykyisin suosimasta hämäävästä ja aggressiivisesta sodankäyntitavasta ryhdyttiin puhumaan Gerasimovin doktriinina.
Mark Galeotti on arvostettu brittiläinen Venäjän tuntija ja tutkija.
Galeottin mukaan Gerasimov ei ole kuitenkaan sellainen suuri sotateoreetikko kuin doktriini-termi voisi antaa olettaa.
– Gerasimov on palkittu panssarijoukkojen komentaja ja tiukka sekä kyvykäs asevoimien komentaja. Hän ei ole kuitenkaan osoittanut urallaan mitään todisteita siitä, että hän olisi uraauurtava sotateoreetikko tai edes kiinnostunut sotatieteistä. Hän ei todennäköisesti edes kirjoittanut kuuluisaa puhettaan itse, Galeotti kirjoitti Berlin Policy Journaliin 2020.
Gerasimov on taustaltaan panssarisotilas, ja hän on valmistunut Malinovskin panssarijoukkojen akatemiasta Moskovassa erinomaisin arvosanoin 1987. Tämän jälkeen hän jatkoi vielä opintojaan Venäjän asevoimien sotilasakatemiassa 1995-97.
Gerasimovin tausta viittaa siis siihen, että hän on pikemminkin perinteisen sodankäynnin taitaja kuin esimerkiksi psykologisten erikoisoperaatioiden tai uuden sotateknologian tuntija.
Galeottin mukaan Gerasimovin kuuluisaksi muuttunut puhe vuonna 2013 ei ollut myöskään mikään uusi ja mullistava sodankäyntitavan julistus. Kaiken lisäksi Gerasimov kuvaili puheessaan nimenomaan sitä, kuinka Venäjä näkee lännen käyvän hybridisotaa itseään vastaan – eikä päinvastoin.
Puheesta on jäänyt elämään muun muassa seuraava lause, joka sopi sittemmin hyvin kuvaamaan Venäjän aggressiota Ukrainalle kuuluvalla Krimin niemimaalla:
– Sotia ei enää julisteta, ja alettuaan ne eivät noudata totuttua muottia, Gerasimov luonnehti.
Valeri Gerasimov tapasi presidentti Sauli Niinistön myös 2018 Helsingin-vierailullaan.
Krimin laiton valtaus johti siihen, että Euroopan unioni laittoi Gerasimovin yhtenä ensimmäisten venäläisten merkkihenkilöiden joukossa pakotelistalleen.
Gerasimovin kohdalla pakotteista ei ole kuitenkaan toteutunut ainakaan se osuus, että hänen matkansa Eurooppaan olisivat loppuneet.
Yhdysvaltain asevoimien komentaja Mark Milley ja hänen venäläinen kollegansa Valeri Gerasimov tapasivat Königstedtin kartanossa keskiviikkona.
Keskiviikkona Gerasimov saapui Suomeen ja tapasi Vantaalla Königstedtin kartanossa Yhdysvaltain asevoimien komentajan, kenraali Mark Milleyn.
Kesäkuussa 2018 Gerasimov kävi jo niin ikään Helsingissä ja Vantaalla Königstedtin kartanossa. Myös tuolloin hän tapasi Suomessa yhdysvaltalaisen kollegaansa, joka oli silloin kenraali Joseph Dunford.
Vuonna 2018 Yhdysvaltain asevoimien komentajana toimi kenraali Joe Dunford. Hän tapasi Valeri Gerasimovin Helsingissä kesäkuussa 2018 ja miehet puhuivat muun muassa Syyriasta.
Carnegie-säätiö on julkaissut Eugene Rumerin artikkelin, jossa painotetaan niin ikään sitä, että Gerasimovin doktriinia ei ole olemassa.
Rumerin mukaan pitäisi puhua pikemminkin Jevgeni Primakovin doktriinista, sillä edesmenneen ulko- ja pääministerin ajattelu näkyy yhä siinä, kuinka Venäjä asemoi itsensä maailmassa.
Rumerin mukaan Primakovin ajattelusta kumpuavat muun muassa sellaiset Venäjän nykyiset periaatteet kuten Naton laajentumisen vastustaminen, Venäjän etupiirin vaaliminen entisen Neuvostoliiton alueella, Kiinan lähentyminen ja pyrkimys moninapaiseen maailmaan, jota Yhdysvallat ei pystyisi yksin pyörittämään.
Gerasimov tunnetaan Venäjällä liki yhden ilmeen kivikasvoisena sotilaana, joka esiintyy säännöllisesti presidentti Vladimir Putin kanssa yhteisissä tilaisuuksissa.
Vastikään Gerasimov esitteli Putinille Venäjän armeijan uusia kyvykkyyksiä Mulinon harjoitusalueella, kun Venäjä ja Valko-Venäjä järjestivät yhteisen Zapad 2021 -sotaharjoituksen.
Putin on antanut Gerasimoville Venäjän sankarin arvonimen, mikä on korkein mahdollinen kunnia-arvo. Nykyisessä tehtävässään hän on ollut marraskuusta 2012 lähtien.