Suomalaistutkija nosti esiin La Palman tulivuorenpurkauksesta uhkakuvan, jolla voisi olla katastrofaaliset seuraukset - Ulkomaat - Ilta-Sanomat

Suomalaistutkija nosti esiin La Palman tulivuoren­purkauksesta uhkakuvan, jolla voisi olla katastrofaaliset seuraukset

Kanarialla parhaillaan purkautuvan tulivuoren historia on kiltti, mutta tulivuoreen ei ole luottamista.

19.9. 23:25

Kanariansaariin kuuluvalla La Palmalla sunnuntaina purkautumisen aloittaneen tulivuoren historia on melko harmiton, mutta sen varaan ei voi tuudittautua.

– Kun tulivuori alkaa liikehtiä, sitä on vaikea ennakoida, tulivuoritutkija yli-intendentti Arto Luttinen Helsingin yliopiston luonnontieteellisestä keskusmuseosta muistuttaa.

Lue lisää: Suora lähetys: Laavasuihkut syöksyvät tulivuoren uumenista Kanarialla, yli tuhat evakuoidaan – IS seuraa

Uhkaavin, joskaan ei todennäköinen, näkymä koskee saarella sijaitsevan tulivuoren vyörymistä mereen.

– Romahdusvaara koskee kaikkia tulivuoria, Luttinen sanoo.

Jos tulivuori tai osa tulivuoren ympärille syntynyttä saarta vyöryisi purkauksen vuoksi mereen, maanvyörymä voisi nostattaa tuhoa kylvävän hyökyaallon eli tsunamin.

Meressä sijaitsevien tulivuorten suuret maanvyörymät ovat hyvin harvinaisia, mutta ei niitä voi täysin sulkea pois. La Palmalla on jälkiä muinaisen tulivuorenpurkauksen yhteydessä tapahtuneesta maanvyörymästä

La Palman tulivuoren laavan juoksevuus näkyy kuvassa. Se ehkäisee räjähdysmäisen purkauksen syntymistä.

Se iskisi Atlantin itärannikolle, Karibialle, Meksikonlahdelle ja tiheästi asutetulle Yhdysvaltain itärannikolle, Väli-ja Etelä-Amerikkaan. Arvioiden mukaan tuho voisi olla merkittävä.

– Meressä sijaitsevien tulivuorten suuret maanvyörymät ovat hyvin harvinaisia, mutta ei niitä voi täysin sulkea pois. La Palmalla on jälkiä muinaisen tulivuorenpurkauksen yhteydessä tapahtuneesta maanvyörymästä, Luttinen sanoo.

Jos purkaukseen liittyvä maanvyörymään uhka jätetään huomiotta, La Palman tulivuoren purkaukset ovat olleet rauhallisia. La Palman tulivuori on purkautunut keskimäärin 50–100 vuoden välein. Edellinen aktiivinen jakso osui vuoteen 1971. Vakavilta seuraamuksilta vältyttiin.

– Tulivuoren purkaushistorialla on hyvä ennustearvo, Luttinen sanoo.

Laavaa syöksyi illalla korkealle ilmaan.

Tulivuorten purkauksien voimaa mitataan ilmaan sinkoutuvan aineksen määrää kuvaavalla asteikolla 0–8, jossa yhden yksikön lisäys tarkoittaa purkausmäärän kymmenkertaistumista. Suurta tuhoa kylvävien purkausten voima on asteikossa luokkaa 5–8.

Esimerkiksi Indonesiassa 1883 ja 1991 tapahtuneiden Krakataun ja Pinatubon voima oli asteikolla luokkaa 6.

– La Palman purkaukset ovat tyypillisesti olleet luokkaa kaksi. Se on hyvin kiltti tulivuori, Luttinen sanoo.

La Palman rauhallisuuteen on kaksi pääsyytä. Ensinnäkin tulivuoren laava on koostumukseltaan basaniittia, joka alkalisena kivisulana on hyvin juoksevaa. La Palman tulivuoren laavan sisältämät kaasut pääsevät poistumaan sulasta kiviaineksesta.

– Se näkyy hyvin tulivuoresta otetuissa kuvissa. Laava roiskuu korkealle ohuina vanoina, Luttinen sanoo.

Lue lisää: Dramaattiset kuvat tulivuorenpurkauksesta La Palmalla – ilmaan ryöpsähtää tulipunaisena hehkuvaa laavaa

Suurta tuhoa kylvävissä tulivuorenpurkauksissa laavalla on korkea piipitoisuus.

Pii tekee laavasta jäykkäliikkeistä ja edesauttaa sen jähmettymistä tulpaksi purkauskanavaan. Silloin tulivuori voi räjähtää, kuten Pinatubon purkauksessa kävi vuonna 1991.

Toinen rauhallisuutta lupaava syy liittyy laavan kaasukoostumukseen. La Palman tulivuoren laava sisältää vähän kaasuja ja ne pääsevät poistumaan sulasta kiviaineksesta.

Kolmas syy liittyy La Palman tulivuoren sijaintiin.

– La Palman tulivuoren laava tulee hyvin syvältä, sen alkuperä voi ulottua 60–100 kilometrin syvyyteen. Laava on hyvin lämmintä, noin 1 000 asteista ja siksi juoksevaa, Luttinen sanoo.

Korkea lämpötila on tyypillistä La Palman tapaisille tulivuorille, jotka sijaitsevat niin sanotun kuuman pisteen päällä. Niiden magmasäiliö saa lämpöä hyvin syvältä maapallon sisältä ja laava on juoksevaa.

Sen sijaan mannerlaattojen törmäysvyöhykkeellä sijaitsevien tulivuorten räjähdysherkkyys on korkea.

Ne saavat laavatäydennystä mannerlaatan alle tunkeutuvasta merenpohjasta, mikä tekee törmäysvyöhykkeellä syntyvästä laavasta piipitoista ja siten jäykkäliikkeistä.

Räjähdysherkistä, näyttävästi purkautuvista tulivuorista tavattava piipitoinen, koostumukseltaan vulkaanista granitiittia muistuttava ryoliitti voi olla niin jähmeää, että se nousee tulivuoresta yhtenä tappina ylös.

Lisäksi manneraattojen tunkeutuminen litosfääriin laskee laavan lämpötilaa, mikä sekin tekee törmäysvyöhykkeellä toimivien tulivuorien laavasta jähmeäliikkeistä.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?