Kommentti: Putin laittoi Applen ja Googlen polvilleen – Venäjän vaaleista tuli suuri sensuurilaboratorio - Ulkomaat - Ilta-Sanomat

Kommentti: Putin laittoi Applen ja Googlen polvilleen – Venäjän vaaleista tuli suuri sensuuri­laboratorio

Venäjän parlamenttivaalien jännitys tiivistyi siihen, kuinka Kreml harjoitteli häiritsemään ja vaientamaan oppositiojohtaja Aleksei Navalnyin tukijoiden viestejä internetissä ja manipuloimaan vaalitulosta sähköisen äänestyksen avulla, erikoistoimittaja Arja Paananen kirjoittaa Pietarista.

Duumanvaalien suurimmat seuraukset saattavat olla sillä, että presidentti Vladimir Putin ja Venäjän viranomaiset onnistuivat pakottamaan kansainvälisiä internetin teknologiayhtiöitä sensuuritoimiin.

20.9. 7:59

Pietari, Venäjä

Kuka erehtyy vielä luulemaan, että duuman niin kutsutuilla vaaleilla ei ole suurtakaan merkitystä Venäjällä?

Tai että vielä sitäkin vähemmän olisi merkitystä vankilassa viruvalla Aleksei Navalnyillä, jonka kannatus on Kremlin propagandan mukaan aivan minimaalinen.

Todellisuudessa molemmilla on valtava merkitys.

Sunnuntaina päättynyt kolmipäiväinen äänestysshow todisti ensinnäkin sen, että Venäjän vallanpitäjien energia kohdistui nimenomaan Navalnyin tukijoiden vaientamiseen ja häiritsemiseen.

Varsinainen vaaliprosessi oli puolestaan vallanpitäjille äärimmäisen tärkeä sen vuoksi, että nyt näyteltiin käytännössä vuoden 2024 presidentinvaalien kenraaliharjoitus.

Vuonna 2024 mikään ei saisi enää mennä pieleen, sillä Venäjän nykyistä valtaeliittiä odottavat silloin heidän oman tulevaisuutensa kannalta kaikkein kohtalokkaimmat vaalit.

Presidentti Vladimir Putinin nykyinen kausi päättyy tuolloin ja Venäjä siirtyy ”kausilaskurinollauksen” jälkeiseen uuteen aikaan.

Toisin sanoen Putin – tai jossain hätätapauksessa hänen valtuuttamansa vallanperijä – olisi saatava valittua tuolloin vakuuttavin menoin presidentiksi. Sen olisi tapahduttava ennen kaikkea ilman minkäänlaisia ikäviä, opposition suunnalta tulevia häiriötekijöitä.

Vaarana on, että nämä duumanvaalit jäävät historiaan hetkenä, josta alkoi Venäjän internetin totaalisensuuri.

Tämä kaikki vaikutti taustalla sunnuntaina päättyneissä vaaleissa. Ja juuri siksi äänestysprosessista tehtiin ennennäkemätön vaaliväärentämisen koelaboratorio, jossa Kreml harjoitteli sähköisiä kykyjään sekä internetin massasensuurin että nettiäänestyksen manipuloinnin saralla.

Kreml ei onnistunut tavoitteissaan vielä täydellisesti, sillä Navalnyin kannattajat saivat yhä älykkään äänestämisen protestiviestejään läpi tehokkaasti monien kanavien kautta.

Kreml onnistui kuitenkin ottamaan jo nyt niskalenkin muutamista kansainvälisistä internetin teknologiayhtiöistä. Ne taipuivat joko poistamaan Navalnyin tukijoiden materiaalia tai estämään venäläisten pääsyn niihin.

Kiristys onnistui, kun Venäjän viranomaiset eivät enää uhanneet palveluntarjoajia pelkästään sakoilla, vaan yritysten Venäjällä olevia työntekijöitä uhattiin vankeustuomioilla.

Painostus tepsi ainakin Appleen, Googleen, YouTubeen ja Telegramiin. Jokainen näistä rajoitti Navalnyin tukijoiden viestien näkyvyyttä omassa palvelussaan.

Kun autoritääriselle järjestelmälle tekee yhden myönnytyksen, se vaatii pian toista.

Vaarana on, että nämä duumanvaalit jäävät historiaan hetkenä, josta alkoi Venäjän internetin totaalisensuuri.

Lue lisää: Navalnyin tukijoiden sensuuri kiihtyy Venäjällä – Telegram, YouTube ja Google Docs taipuivat yksi toisensa jälkeen

Lue lisää: Venäjä jyräsi Applen ja Googlen – Navalnyin tukijoille katkera tappio

Vaalien aikana Venäjän viranomaisten poistovaatimukset kohdistuivat Navalnyin älykkään äänestyksen sovelluksiin, tiedostoihin ja videoihin. Mutta entä jos Venäjän viranomaiset vaativat seuraavaksi teknologiajättejä estämään pääsyn kaikkeen Navalnyin tukijoiden tuottamaan materiaaliin?

Navalnyi kannattajineen on rinnastettu Venäjällä jo oikeuden päätöksellä terroristeihin, joten kaikki häneen liittyvä informaatio olisi helppo julistaa laittomaksi.

Bellingcatin johtaviin tutkijoihin kuuluva Christo Grozev varoitti jo äskettäin Tallinnan Lennart Meri -konferenssissa, että Venäjän viranomaiset tavoittelevat internetin täyshallintaa vuoteen 2024 mennessä.

Mikäli kansainväliset teknologiayhtiöt eivät taivu sensuurivaatimuksiin, Venäjän tekninen osaaminen ”suvereenin internetin” suhteen on Grozevin mukaan pian niin pitkällä, että esimerkiksi tiettyjen palveluntarjoajien nettiliikenteen nopeus pystytään laskemaan kohdistetusti etananvauhdiksi.

Venäjän viranomaisten ei sen jälkeen tarvitsisi välttämättä enää poistattaa tai kieltää oppositiomateriaaleja. Ainoastaan niiden saatavuus voitaisiin tehdä niin hankalaksi, että vallanpitäjien vahingollisena pitämä tieto ei enää leviäisi laajalle.

Venäjän vaaleissa on käytössä läpinäkyvät uurnat, joiden on määrä auttaa myös vaalien läpinäkyvyyteen.

Näissä vaaleissa oli käytössä ensi kertaa laajasti sähköinen äänestäminen, josta tulee valtavirtaa vuoden 2024 presidentinvaaleissa.

Venäjän sähköisen äänestysjärjestelmän valvonta on ulkopuolisille liki mahdotonta.

Aiemmat epäilykset nettiäänestyksen peukaloinnista saivat vauhtia jo sunnuntai-iltana, kun sen osalta ei julkaistukaan tuloksia luvatusti heti vaalihuoneistojen sulkeutumisen jälkeen. Moskovan osalta sähköäänien outo tulosviive jatkui vielä maanantaiaamunakin.

Venäjän sähköisen äänestysjärjestelmän valvonta on ulkopuolisille liki mahdotonta. Tuloksia voidaan tarkistaa myöhemmin tilastomenetelmin, mutta vaalijuna on silloin mennyt aikaa sitten jo ohi.

Novaja gazeta uutisoi nyt esimerkiksi Itä-Ukrainan Donbassin asukkaiden henkilötiedoilla tehdyistä netin valeäänestyksistä Venäjän valtiollisen Gosuslugi-portaalin kautta. Todistusaineistona on video, jossa väärentäjät esittelevät, kuinka he äänestävät kyseisten ihmisten puolesta Yhtenäinen Venäjä -puoluetta.

Ensi kertaa sähköisesti äänesti myös Putin, jonka kerrotaan viettäneen vielä vaaliviikonlopun koronakaranteenissa.

Putinin nettiäänestyksestä jää muistiin yksi yksityiskohta, jonka merkitystä emme vielä tiedä. Kreml joutui selittämään, miksi Putinin rannekello näytti hänen äänestäneen netissä jo syyskuun 10. päivänä, vaikka todellisuudessa äänestyksen piti tapahtua vasta 17. syyskuuta.

– Presidentti ei aseta kelloonsa päivämäärää. Hän ei kiinnitä siihen huomiota, hän ei käytä sitä, Putinin lehdistösihteeri Dmitri Peskov selitti päivämääräsotkua.

Lue lisää: Putin äänesti netissä – rannekellosta syntyi kohu: Miksi äänestyspäivä näyttää olleen jo viikko sitten?

Mikäli joskus myöhemmin paljastuisi, että Putin äänesti jo ennen vaalien alkua ja syyllistyi siten itse vaalivilppiin, video kellotauluineen jäisi historiaan Kremlin aiempien propagandamokien joukkoon.

Mutta ehkä päivämäärät eivät todellakaan merkitse Putinille mitään kellossa?

Putinhan mittaa aikaa lähinnä vuosissa. Nyt on menossa vasta 21. vallassaolovuosi, ja vielä 15 vuotta pitäisi näillä näkymin Kremlissä istua.

Artikkeliin liittyviä aiheita

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?