Venäjän vaalit: Suomesta annetut äänet menevät Tatarstaniin - Ulkomaat - Ilta-Sanomat

Venäläisten äänet Suomesta menevät Tatarstaniin – ”Älkää etsikö siitä mitään logiikkaa”

Kun Suomessa asuvat venäläiset äänestävät Venäjän duumanvaaleissa, heidän on löydettävä itselleen mieluisat ehdokkaat Tatarstanin tasavallasta Almetjevskin vaalipiiristä numero 30.

Yhtenäinen Venäjä -puolueen ykköskasvo näissä duumanvaaleissa on puolustusministeri Sergei Shoigu.

18.9. 13:07

Mitä tekemistä Suomessa asuvilla venäläisillä on Volgan varrella sijaitsevan Tatarstanin tasavallan ja sinne muodostetun Almetjevskin vaalipiirin numero 30 kanssa?

Todennäköisesti ei juuri mitään reaalielämässä, mutta sieltä heidän on joka tapauksessa etsittävä omat mieluisat ehdokkaansa Venäjän duumanvaaleissa nyt viikonloppuna.

Syynä tähän on vuodelta 2015 oleva Venäjän vaalilaki, joka määrittelee yksityiskohtaisesti sen, kuinka maan vaalipiirit muodostetaan ja kuinka ulkomailla asuvien venäläisten äänet jyvitetään vaalipiireittäin.

Vaalipiirijako oli käytössä jo edellisissä duumanvaaleissa vuonna 2016. Tuolloin Vetshernjaja Kazan -uutissivuston toimittaja ihmetteli paikalliselle vaalivirkailijalle, miksi heidän tasavallassaan sijaitsevaan Almetjevskin vaalipiiriin numero 30 on sijoitettu venäläisäänestäjiä sekä Suomesta että Itävallasta ja Unkarista.

– Älkää etsikö siitä mitään logiikkaa, Tatarstanin keskusvaalilautakunnan varajohtaja Valentina Kamenkova vastasi tuolloin.

Kamenkovan mukaan kyseessä on satunnainen systeemi, jolla eri maissa asuvat venäläiset on jaettu eri vaalipiireihin.

Se kuitenkin tiedetään, että esimerkiksi Almetjevskin vaalipiirin numero 30 kohdalla ulkomailla asuvien venäläisten osuus äänestäjistä on reilut 6,5 prosenttia.

Kun Venäjän vaalilakia tarkastelee, vaalipiirien jaossa näyttää olevan kuitenkin jokin logiikka ainakin äänestäjien määrän suhteen.

Esimerkiksi Saksassa tai Yhdysvalloissa asuvia venäläisiä on sijoitettu äänestäjiksi Pietarissa, Leningradin alueella, Moskovassa ja Moskovan alueella sijaitseviin useisiin eri vaalipiireihin. Näin on tehty mitä ilmeisimmin siksi, että ”ulkomaalaisvaikutus” ei nousisi missään yksittäisessä vaalipiirissä liian korkeaksi.

Venäläiset kansalaisaktivistit pyörittävät internetissä sivustoa nimeltä Äänestä ulkomailla eli Voteabroad. Sivustolta löytyy interaktiivinen maailmankartta, josta selviää, minne kyseisessä maailmankolkassa annetut äänet todellisuudessa menevät. Niinpä esimerkiksi Chilen Santiagossa äänestetään Nizhni Novgorodin alueen ehdokkaista ja Pariisissa äänestetään siperialaisen Tomskin alueen ehdokkaista.

Tatneft on Tatarstanissa KHL-jääkiekon suuri sponsori.

Venäjän Suomen-suurlähetystön julkaisemasta nettitiedotteesta käy ilmi, että suurin osa Suomessa asuvista venäläisistä voi käydä äänestämässä sunnuntaina 19. syyskuuta joko Venäjän suurlähetystössä tai konsulaateissa. Hanhikiven ydinvoimalan työmaalla on sen sijaan äänestetty jo perjantaina.

Almetjevskin vaalipiiri numero 30 muodostuu seuraavista Tatarstanin hallintopiireistä: Aznakajevski, Almetjevski, Bavilinski, Bugulminski, Leninogorski, Musljumovski, Sarmanovski ja Jutazinski.

Vaalipiirissä rekisteröinnin on saanut yhteensä yhdeksän eri ehdokasta, joista yksi eniten saanut pääsee läpi duumaan. Kyse on niin kutsutusta yhden mandaatin vaalipiiristä, jollaisia Venäjällä on yhteensä 225.

Yhtenäisen Venäjän ehdokkaana suomenvenäläisten äänestettäväksi on tarjolla Tatneft-öljy-yhtiön varapääjohtaja Azat Jagafarov. Vaikka Almetjevskin vaalipiiri kuulostaa suomalaisen korviin varsin tuntemattomalta, venäläisille se on tärkeä vaalipiiri: Almetjevskin kaupungissa sijaitsee Venäjän viidenneksi suurimman öljy-yhtiön eli Tatneftin pääkonttori.

Oppositiojohtaja Aleksei Navalnyin kannattajien suosittelema vastaehdokas Tatneftin Jagafaroville on Venäjän kommunistisen KPRF-puolueen Aleksei Semenihin. Vaalipiirissä on päässyt ehdolle myös demokratiamielisen Jabloko-puolueen edustaja Andrei Lukin.

Suomessa asuvat venäläiset saavat myös toisen vaalilipun, jolla he voivat valita, minkä puolueen asettamaa ehdokaslistaa he kannattavat. Venäjän duuman 450 jäsenestä puolet eli 225 henkilöä määräytyy puolueiden suhteellisen kannatuksen perusteella puoluelistoilta, jossa heidät on asetettu ennakkoon tiettyyn järjestykseen.

Esimerkiksi Yhtenäinen Venäjä -puolueen puoluelistan kärkiviisikolla ei pitäisi olla mitään epäilystä siitä, että he kaikki pääsevät duumaan, mikäli he haluavat lunastamansa paikan käyttää. Presidentti Vladimir Putinin valtapuolueen ykkösnimi on näissä vaaleissa puolustusministeri Sergei Shoigu, kakkosena tulee ulkoministeri Sergei Lavrov, kolmosena Venäjän kuuluisimmaksi koronalääkäriksi noussut Sergei Protsenko, neljäntenä Lahjakkuus ja menestys -säätiön johtaja Jelena Shmeljova ja viidentenä presidentin lapsiasiavaltuutettu Anna Kuznetsova.

Duumanvaaleissa on ensi kertaa laajasti käytössä myös nettiäänestys, johon pitää ilmoittautua etukäteen. Jos Suomessa oleskelee venäläisiä, jotka ovat kirjoilla seuraavilla alueilla, he saavat äänestää netissä oman alueensa ehdokkaita: Moskova ja Sevastopol sekä Kurskin, Murmanskin, Nizhni Novgorodin, Rostovin ja Jaroslavlin alueet.

Vaikka Tatarstan on valikoitu mahdollisesti täysin sattumalta suomenvenäläisten äänestysalueeksi, Tatarstanilla on silti kiinnekohtia Suomeen.

Suomessa asuva tataarivähemmistö on tunnetusti aktiivista, ja he pitävät tiiviisti yhteyksiä Tatarstaniin. Tosin heistä vain osalla on Venäjän kansalaisuus tai kaksoiskansalaisuus ja siten mahdollisuus äänestää Venäjän vaaleissa.

Tatneft-öljy-yhtiön yksi entinen johtaja Vladimir Lavushtshenko hankki vuonna 2015 omistukseensa talon Lappeenrannasta Saimaan rannalta. Tatarstanilaisissa KHL-jääkiekkojoukkueissa on puolestaan pelannut vuosien saatossa useita suomalaisia niin Ak Bars Kazanin kuin Neftehimik Nizhnekamskin riveissä.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?