Kommentti: Biden hakee voimaa Kiinaa vastaan – mutta onko se vain varjonyrkkeilyä?

Valmistaudutaanko Kiinaa vastaan väärään sotaan? kysyy erikoistoimittaja Seppo Varjus.

Australian pääministeri Scott Morrison, Yhdysvaltain presidentti Joe Biden ja Britannian pääministeri Boris Johnson ilmoittivat uusista toimista, jotka hermostuttavat Kiinaa.

16.9.2021 12:54

Idän vesiltä, Aasiasta, kuuluu sotalaivojen jyly.

Länsi kokoaa voimaa Kiinaa vastaan. Tai ainakin englantia puhuva länsi.

Sitä johtaa Yhdysvaltain presidentti Joe Biden. Keskiviikkona hän piti videokonferenssin Australian pääministerin Scott Morrisonin ja Britannian pääministerin Boris Johnsonin kanssa. Ilmoitettiin, että maat aloittavat yhteistyön ydinkäyttöisten sukellusveneiden rakentamiseksi Australialle.

BBC:n mukaan tämä on vain yksi osa nimellä Aukus tunnetusta sopimuspaketista. Yhteistyötä tehdään myös tekoälyn sekä kvantti- ja kyberteknologioiden kehittämisessä.

Kiina kehittää samoja asioita tyrmäävällä vauhdilla. Tulevaisuudessa ne mullistavat sodankäynnin ja muutkin teollisuuden alat.

Sopimusmaista vain Australia sijaitsee lähellä Etelä-Kiinan merta, jossa Peking havittelee ylivaltaa. Yhdysvallat on Tyynenmeren suurvalta, jolla on kasvava vastus suuren veden toisella puolella. Britannialle siteet Intian valtameren ja Tyynen meren alueelle ovat enää lähinnä historiallisia. Se haluaa kuitenkin näyttää yhä olevansa jonkinlainen maailman mahti.

Ideologinen vastakkainasettelu on selvä. Autoritaarista Kiinaa johtaa yksi puolue. Se ei salli toisin ajattelua ja kurittaa vähemmistöjään.

Loistavan talouskasvun vuoksi Kiinan malli kuitenkin houkuttaa monia, tietysti etunenässä diktaattoreita. On myös paljon etnisesti jakautuneita maita, joissa länsimaisten demokratiamallien kopiointi on osoittautunut hyvin hankalaksi.

Kiinan markkinarakoa laventaa se, että sillä ei ole vanhan siirtomaavallan mainehaittaa. Kiina on jo valloittanut tehokkaasti Aasian ja Afrikan taloudet ja yrittää otetta Euroopastakin.

Toisen maailmansodan aikana Australiaa oikeasti uhattiin pohjoisesta käsin, kun Japani eteni sen lähivesille. Tarvittiin verta, hikeä ja Yhdysvaltain merijalkaväkeä.

Historian valossa Australian varustautuminen on luonnollista. Esikuntien karttaharjoitukset eivät lopu koskaan.

Kiinan maailmanvalloitus on kuitenkin erilaista kuin Japanin viime vuosisadalla. Se ei ota maita haltuunsa vaan käy niiden kanssa kauppaa, mikä on huomattavasti kustannustehokkaampaa.

Etelä-Kiinan meren hallinnassa on kyse kaupan turvaamisesta. Sen kautta kulkevat järjettömän kokoiset kauppalaivastot kuljettavat Kiinan tuotteita maailmalle ja tuovat raaka-aineita Kiinaan. Kiina rakentaa tukikohtiaan saarille ja nyppylöille lupaa kysymättä. Tämä voi johtaa paikalliseen sapelinkalisteluun.

Merkittävän sodan vaaran aiheuttaa Taiwanin kysymys. Kiina uhkaa hyökätä saarelle, jos se julistautuu virallisestikin itsenäiseksi. Jos Yhdysvallat liittolaisineen tulee avuksi, seuraa suursota, jollaista tällä vuosisadalla ei ole nähty.

Sadat tuhannet ihmiset voisivat menehtyä hetkessä. Ydinsota uhkaisi. Maailmantalous romahtaisi. Siksi kukaan ei tällaista sotaa halua.

Tai melkein kukaan. Tuoreen paljastuksen mukaan Yhdysvaltain asevoimien ylin komentaja Mark Milley soitti viime talvena rauhoittelevia puheluita kiinalaiselle kenraalille Li Zuochengille. Hän ilmeisesti vakuutteli, että väistyvän presidentti Donald Trumpin uhosta huolimatta tämän ei annettaisi käynnistää sotaa.

Trump väistyi, mutta yhdysvaltalaisia yhdistävä suuri huoli on yhä, että Kiina syrjäyttää sen johtavana maailmanmahtina. Presidentti Joe Biden perusteli tällä joukkojen vetämistä Afganistanista. Kaikkialle Yhdysvaltain sotamahtikaan ei venyt.

Biden toimii Trumpia varovaisemmin. Hän haluaa vahvan läntisen liiton Kiinaa vastaan.

Australian sukellusveneet osoittavat kuinka hankalaa sellaisen luominen on. Australialla oli Ranskan kanssa sopimus sukellusveneiden hankkimisesta. Se revittiin nyt.

Sotilasyhteistyössä on kyse myös suurista rahoista. Ranska ei ole mielissään.

Tällainen ei välttämättä auta vakuuttamaan EU-Eurooppaa siitä, että sen pitää uhrata taloudellisia etujaan Kiinan kurissa pitämiseksi.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?