Vihreistä tuli viikonloppuna Suomen ensimmäinen eduskuntapuolue, joka kannattaa kannabiksen laillistamista. Sunnuntaina puoluekokous hyväksyi täpärästi aloitteen, jossa vaaditaan ”kannabiksen kieltolain kumoamista” sekä käytön, hallussapidon, valmistuksen ja myynnin sallimista Suomessa.
Maailmalla kannabista on vapautettu viime vuosina kiihtyvällä tahdilla. Yhdysvalloissa kannabis on edelleen laitonta liittovaltiotasolla, mutta sen on tähän mennessä laillistanut lääkekäytön lisäksi myös viihdekäyttöön kaikkiaan 18 osavaltiota.
Koko valtion tasolla kannabiksen ovat laillistaneet tähän mennessä Uruguay, Kanada ja Meksiko. Lisäksi useissa maissa kannabispolitiikkaa on höllennetty dekriminalisoinnilla eli rangaistavuuden poistamisella.
Kanadassa kannabiksen lääkekäyttö on ollut laillista vuodesta 2001. Syksyllä 2018 Kanada laillisti myös viihdekäytön ensimmäisenä G7-maana sekä toisena valtiona maailmassa Uruguayn jälkeen.
Kanadassa kannabista on laillista kasvattaa, pitää hallussa, hankkia sekä käyttää tiettyjen rajojen puitteissa. Sääntelyssä on eroja osavaltioiden kesken, esimerkiksi ikäraja vaihtelee 18–21:n ikävuoden välillä. Osassa provinsseista kannabiksen myynti tapahtuu julkisen sektorin myymälöissä, kun taas toisissa myynti on ulkoistettu lisenssillä yksityisen sektorin liikkeisiin.
Albertan provinssissa kannabiksen käytön ikäraja on 18 vuotta. Kuva Edmontonista reilun viikon takaa.
Lakimuutoksen läpi ajaneen Justin Trudeaun hallituksen ohjelmassa laillistamisen päämääränä oli etenkin rikosoikeudellisen järjestelmän epäoikeudenmukaisuuden korjaaminen. Kannabikseen liittyvän rikollisuuden seuraukset pitkine tuomioineen ja rekisterimerkintöineen kohdistuivat erityisesti mustaan väestöön sekä alkuperäiskansojen edustajiin, ja osasyynä tähän on pidetty poliisivoimissa vaikuttavaa rakenteellista rasismia.
Luvattu vanhojen kannabista koskevien rikosmerkintöjen kumoaminen on edistynyt hitaasti, mutta New York Timesille alkuvuodesta puhuneen Toronton yliopiston sosiologian professorin Akwasi Owusu-Bempahin mukaan hallituksen lupaus on muutoin pitkälti lunastettu.
Hän kertoi ”voimakkaasti rodullistettujen”, marihuanan hallussapitoon liittyvien pidätysten käytännössä loppuneen. Owusu-Bempahin mukaan rikosoikeudellisen järjestelmän rattaisiin ei päädytä enää entiseen tapaan pelkän kannabiksen vuoksi.
Uusien työpaikkojen syntyminen ja verotulojen kasvattaminen eivät sen sijaan olleet erityisemmin hallituksen tähtäimessä. Odotuksia loivat enemmän sijoittajien visiot loistavista bisnesmahdollisuuksista. Toronton pörssissä tämä näkyi ”vihreänä ryntäyksenä” sekä sijoittajien investointeina muun muassa valtaviin kasvihuoneisiin.
Legendaarisen Kiss-yhtyeen perustajajäsen, liikemiesvaistoistaankin tunnettu Gene Simmons tekee yhteistyötä kanadalaisen lääkekannabisfirma Invictus MD:n kanssa. Simmons kuvattiin asiaan liittyen Torontossa keväällä 2018.
Suurin osa kannabiksen tuottajista raportoi edelleen useiden miljoonien Kanadan dollarien suuruisista tappioista. Lisäksi ongelmana on pidetty sitä, että hallituksen lisenssillä tuotantoa pyörittävät yritykset ovat pitkälti valkoisten omistamia, eivätkä kannabiksen laittomuudesta vuosikymmeniä kärsineet vähemmistöt ole päässeet osallisiksi nyt laillisesta miljarditeollisuudesta.
Viime vuoden lopulla tehdyn arvion mukaan Kanadan kannabisteollisuus toi valtiontaloudelle kuitenkin 14,6 miljardin Kanadan dollarin tulot (9,7 miljardia euroa). Vielä alkuvuodesta 2020 arvio oli reilut kahdeksan miljardia.
Kannabiskaupan siirtyminen rikollisorganisaatioiden käsistä laillisille toimijoille ei niin ikään ole toistaiseksi toteutunut kokonaan. Valtion tilastokeskus Statistics Canada julkaisi kansallisen kannabiskyselynsä tuloksia viimeksi joulukuussa 2020.
Kyselyssä hieman yli puolet kannabiksen käyttäjistä kertoi hankkivansa tuotteensa ainoastaan laillisesta myymälästä tai verkkokaupasta. Muutosta on tapahtunut, sillä edellisen vuoden kyselyssä sama lukema oli 28 prosenttia. Vuonna 2019 yli puolet kertoi vielä tekevänsä ostoksiaan sekä laillista että laitonta väylää pitkin.
New York Timesin mukaan Vancouverin kannabismarkkinat ovat hyvä esimerkki koko maan tilanteesta. Kun laittomia myymälöitä oli kaupungissa ennen laillistamista enimmillään yli 100, niitä on nyt 19. Laillisia myymälöitä on puolestaan 34.
Kannabismyymälän kyltti Edmontonissa.
Laiton markkina näyttää siis kutistuvan hiljalleen, mutta ei vielä kadonneen täysin. Yksi syy on laillisen, verotetun tuotteen korkeampi hinta. Lisäksi lisenssillä kannabista kasvattavia isoja firmoja on syytetty siitä, että ne rynnivät markkinoille kiireellä perehtymättä riittävästi siihen, kuinka tuotteesta saadaan riittävän laadukasta kuluttajan vaatimuksin nähden.
Laittomat myymälät pitävät pintansa usein uskollisen asiakaskuntansa sekä kilpailukykyisten hintojensa vuoksi. Viranomaisten prioriteetteihin laittoman myynnin kitkeminen ei ole kuulunut, sillä myös Kanadaa vaivaa Yhdysvaltojen tavoin opioidikriisi, jota myymälöiden sulkeminen saattaisi pahentaa entisestään.
Myös laiton kasvattaminen on edelleen kannattavaa, mutta samaan aikaan on näkyvissä merkkejä siitä, että rikollisjärjestöt ovat jo suunnanneet katseitaan muualle. Yhdysvaltoihin Kanadasta suuntautuvassa salakuljetuksessa on kasvanut sekä takavarikkojen määrä että kokoluokka.
Viihdekäytön laillistamisen vastustajat olivat huolissaan muun muassa siitä, että lakimuutos saattaisi rohkaista erityisesti teini-ikäisiä kannabiksen käyttöön. Elokuun alussa julkaistun tutkimuksen mukaan laillistaminen ei näytä johtaneen merkittävään kasvuun nuorten kannabiksenkäytössä.
Tutkijoiden mukaan positiivista on se, että myös nuorten kannabikseen liittyvät pidätykset ovat vähentyneet. Sääntely on puolestaan johtanut entistä paremmin kohdistettuun terveysvalistukseen.
Kanadalainen Dasi Menakadasi juhli lokakuussa 2018 kannabiksen laillistamista Vancouverissa sytyttämällä sätkän.
Kanadan lääketieteellinen yhdistys julkaisi puolestaan huhtikuussa Yhdysvalloissa toteutetun tutkimuksen, jonka mukaan viihdekäytön laillistamisella voi olla yhteys pieneen, mutta merkittävään kasvuun kuolemaan johtaneissa moottoriliikenneonnettomuuksissa. Tutkijoiden mukaan Kanadaan suhteutettuna tämä tarkoittaisi 308:aa ylimääräistä liikennekuolemaa vastaavalla aikajaksolla.
Statistics Canadan kyselyn perusteella kannabiksen vaikutuksen alaisena autoilussa on kuitenkin tapahtunut laskua sitten vuoden 2019 niiden keskuudessa, jotka kertoivat käyttäneensä kannabista viimeisen vuoden sisällä.
Ennen laillistamista kanadalaisista noin 20:n prosentin arvioitiin käyttävän kannabista. Kyselyn perusteella arvio näyttää osuneen alakanttiin.
Vastaajista 42 prosenttia luokitteli itsensä kannabiksen kuluttajaksi ja vain 12 prosenttia ilmoitti aloittaneensa käytön laillistamisen jälkeen. Yli puolet käyttäjistä kertoi käyttävänsä kannabista kolme kertaa kuukaudessa tai harvemmin, kun taas 18 prosenttia kertoi käyttävänsä päivittäin.
Vuoden 2019 loppupuolella kannabiksenkäyttäjien määrä kasvoi nopeimmin yli 65-vuotiaiden keskuudessa. Kun esimerkiksi 25–44-vuotiaista 10 prosenttia oli tuolloin uusia käyttäjiä, yli 65-vuotiaista heitä oli 27 prosenttia. Tilastojen mukaan samassa ikäluokassa myös kannabiksen kokeileminen ensi kertaa oli todennäköisintä.
Kanadalaisen talousuutiskanavan BNN Bloombergin mukaan kannabiksen laillistaminen on johtanut käyttöön liittyvän sosiaalisen stigman hälvenemiseen. Asiaa selvittäneessä Dalhousien yliopiston tuoreessa tutkimuksessa mukana ollut tutkija Brian Sterling piti selvänä, että kannabiksen käyttö on yhä hyväksytympää ja samalla sen kulutus lisääntyy.
– Minulle tulokset kertovat siitä, että kanadalaiset ovat hyväksyneet faktana kannabiksen laillisuuden ja nyt he haluavat siitä kätevästi saatavaa. Kaikki tämä hölynpöly, jota tavallaan odotimme laillistamisen myötä, ei ole tapahtunut. Joten siirrytään elämässä eteenpäin ja normalisoidaan se. Mielestäni tämä on se viesti, joka meille välittyy, Sterling sanoi.
