Maastossa nähtiin tunnuksettomia asemiehiä ja pakolaisryhmä katosi kuin tuhka tuuleen – Valko-Venäjän rajalla tapahtuu nyt asioita, jotka hämmentävät Latviassa - Ulkomaat - Ilta-Sanomat

Maastossa nähtiin tunnuksettomia asemiehiä ja pakolaisryhmä katosi kuin tuhka tuuleen – Valko-Venäjän rajalla tapahtuu nyt asioita, jotka hämmentävät Latviassa

Rajalle leiriytyneiden siirtolaisten äkillinen katoaminen sekä pian alkava Venäjän ja Valko-Venäjän suursotaharjoitus hämmentävät latvialaisia.

Latvialaiset jakoivat ruokaa siirtolaisille Latvian-Valko-Venäjän rajalla ennen ryhmän katoamista.

8.9. 6:45

Riika

Latvian ja Valko-Venäjän rajalla aloittaa tänään toimintansa Suomen rajavartiolaitoksen partio. Suomi osallistuu Euroopan raja- ja merivartioviraston Frontexin koordinoimiin raja­turvallisuusoperaatioihin Latvian lisäksi myös Liettuassa. Latviassa Frontexilla on tällä hetkellä yhdeksän rajavartijaa ja kuusi ajoneuvoa.

– Kahden hengen partio ajoneuvoineen aloittaa noin kuukauden pituisen urakkansa keskiviikkona. Edellinen partio palasi Suomeen kolmisen viikkoa sitten, Pietari Vuorensola Rajavartiolaitoksen esikunnasta vahvistaa IS:lle.

Viime viikolla huomiota herättivät Latvian viranomaisten esittämät tiedot, joiden mukaan Valko-Venäjä on lähettänyt maiden rajalle tunnuksettomia joukkoja. Asemiesten kerrottiin myös jakavan ampumasektoreita rajalla. Latvian pääministerin Krisjanis Karinsin mukaan ilmapiiri Latvian-Valko-Venäjän rajalla on jännittynyt, mutta suoraa sodanuhkaa ei ole.

– Olemme havainneet heidän läsnäolonsa, mutta koska heillä ei ole univormuissaan tunnuksia, emme tiedä mihin yksiköihin he kuuluvat, Latvian rajavartioston Daugapilsin alueen päällikkö majuri Pavels Rogozins vahvisti IS:lle.

Venäjän läntisen sotilaspiirin suuri sotaharjoitus Zapad 2021 alkaa perjantaina. Osa siitä tapahtuu Valko-Venäjällä ja valkovenäläisten sotilaiden kanssa.

– Tilanne rajalla on nyt vakaa. Emme usko, että sotaharjoitus lisää painetta rajallemme, mutta olemme valmiita. Meillä on riittävästi voimavaroja yllättäviin tilanteisiin, hän vakuuttaa.

Myös Puolan ja Valko-Venäjän rajalle on tullut viime aikoina siirtolaisia.

Puola on jo ehtinyt ilmaista huolensa mahdollisista ”provokaatioista” sota­harjoituksen aikana. Latvia on siirtolaisten saapumisen takia vahvistanut raja­valvontaansa lähettämällä rajavartioston tueksi poliiseja ja armeijan joukkoja. Silminnäkijöiden mukaan paikalla on paljon myös armeijan erikoisjoukkojen sotilaita.

Lue lisää: Valko-Venäjän masinoimat pakolaiset aiheuttavat painetta nyt myös Latvian ja Puolan rajoilla – Haavisto näkee tilanteen "äärimmäisen huolestuttavana"

Naapurien sotaharjoitusten lisäksi huolta ja ihmetystä ovat Latviassa aiheuttaneet Valko-Venäjältä pyrkineet maahantulijat. Valko-Venäjän ja Latvian rajalla majaansa pitänyt 83 siirtolaisen ryhmä katosi jokin aika sitten kuin tuhka tuuleen.

– Rajavartiostosta kerrottiin, ettei ruokaa ja vaatteita tarvitse tuoda, koska rajalla ei ole enää ketään, Egils Grasmanis, avustusjärjestö Gribu Palidzaet Begliemin johtaja kertoi IS:lle Riiassa.

Latvialaiset jakamassa ruokaa Valko-Venäjän vastaiselle rajalleen saapuneille ihmisille.

Outoa asiassa on se, että katoaminen tapahtui vain päivää ennen kuin YK:n pakolaisjärjestö UNHCR:n delegaation oli määrä saapua tutustumaan siirtolaisten kohteluun rajalla. Latvian television tutkivan journalismin ohjelma uskoo maan viranomaisten houkutelleen pääasiassa irakilaisista koostuneen ryhmän ensin Latvian puolelle ja palauttaneen heidät sitten Valko-Venäjän puolelle muualla – pois UNHCR:n silmistä.

Todisteinaan Latvian televisio on esittänyt Valko-Venäjän rajavartioston kuvaaman videon sekä yhden siirtolaisen tapahtumasta kuvaaman klipin. Latvian sisäministeriö kiistää väitteet.

– Muutamat siirtolaiset ovat yrittäneet tulla rajan yli useita kertoja. Emme tiedä missä he nyt ovat. Ehkä rajalinjalla tai sitten jossain muualla, Rogozins pyöritteli.

Liettuaan, Puolaan ja Latviaan on tämän vuoden aikana pyrkinyt Valko-Venäjän kautta tuhansia siirtolaisia. Vaikka Liettua on ollut Valko-Venäjän presidentin Aljaksandr Lukashenkan epäillyn hybridioperaation pääkohde, on Latviakin saanut osansa. Liettuan ja Puolan tavoin se on julistanut rajalleen hätätilan, jonka mukaan muualla kuin virallisilla rajanylityspaikoilla rajan ylittävät turvapaikanhakijat voidaan työntää takaisin Valko-Venäjälle.

Hätätilan julistamisella maat haluavat viestittää Valko-Venäjälle ja laittomasti maahan pyrkijöille, että EU- maat eivät hyväksy laittomia rajanylityksiä.

Puolassa kasattiin esteitä Valko-Venäjän rajalle.

Reilun kolmen viikon aikana Latvia on käännyttänyt rajaltaan takaisin lähes 900 laittomasti maahan pyrkinyttä. Laittomasti rajan ylittäneitä on otettu kiinni lähes 400. Terveydellisistä syistä maahan on päästetty 25 ihmistä saamaan hoitoa. Hätätilan takia raja on tällä erää turvallisuussyistä suljettu niin avustusjärjestöiltä kuin toimittajiltakin.

Rogozinsin mukaan laittomasti maahan pyrkiviä siirtolaisia käännytetään takaisin kymmeniä päivittäin. Latvialla on Valko-Venäjän vastaista rajaa 170 kilometriä, josta osa on järviä ja jokia. Rakennustyöt 37 kilometriä pitkän väliaikaisen piikkilanka-aidan rakentamiseksi rajalle alkavat lähiaikoina ja valmista pitäisi olla kahden kuukauden kuluttua.

– Selvitämme parhaillaan paikkoja, minne piikkilanka-aitaa kannattaa pystyttää, Rogozins tarkentaa.

Tarina Latvian rajan kadonneista siirtolaisista kertoo osaltaan EU:n kiristyneestä maahanmuuttopolitiikasta. Latvian, Liettuan ja Puolan osakseen saama kritiikki on ollut vaimeaa. Avustusjärjestöt sekä Euroopan Ihmisoikeustuomioistuin EIT ovat arvostelleet Puolan ja Latvian haluttomuutta tarjota rajoilleen juuttuneille ihmisille humanitaarista apua.

Kymmenet Irakin kurdit ja afgaanit hakivat taannoin EIT:lta apua päästääkseen joko Puolaan tai Latviaan. Parin viikon takaisessa päätöksessään EIT vaati Puolaa ja Latviaa antamaan rajalle juuttuneille humanitaarista apua, mutta ei määrännyt niitä päästämään siirtolaisia maahan.

Siirtolaisia saapui rajan yli Valko-Venäjältä Latviaan elokuussa.

Tiukentuneen linjan kiteyttivät EU:n sisäministerit viime viikolla Afganistanin tapahtumien tilanteesta antamassaan julkilausumassa. EU pyrkii auttamaan Afganistanin pakolaisia ennen kaikkea tukemalla taloudellisesti lähialueen maita, jotka majoittavat liikkeelle lähteneitä afgaaneja.

Samaan aikaan EU sulkee omia ulkorajojaan turvapaikanhakijoilta, joiden laajamittainen saapuminen unionin rajoille pyritään estämään. Ministerit sitoutuivat torjumaan myös järjestettyä laitonta maahanmuuttoa.

Kylmenevät kelit ja syksyn sateet ovat huono uutinen rajalla värjötteleville siirtolaisille ja heidän perheilleen. Lämpimälle ruualle ja vaatteille olisi nyt tarvetta siellä jossain. Latvian rajalla majailevien määristä ei viranomaisilla ole tietoa. Grasmanisin mukaan Latviaan pyrkijät koostuvat pääasiassa irakilaisista. Joukossa on myös afgaaneja ja joitakin pohjoisafrikkalaisia. Kun karu tilanne on selvinnyt, jotkut ovat alkaneet pyrkiä takaisin Minskiin.

– On hyvin todennäköistä, että heitä tuupitaan nyt edestakaisin Valko-Venäjän ja Latvian välillä. Monet heistä haluaisivat palata, mutta valkovenäläiset eivät päästä, Grasmanis huokaa.

Egils Grasmanis

Valko-Venäjä kiistää EU:n syytökset hybridioperaatiosta, joiden mukaan se järjestelisi turvapaikanhakijoita EU:hun naapurimaidensa kautta. Kiinnijääneet siirtolaiset ovat kuitenkin kertoneet, että heidän saattajinaan Valko-Venäjällä toimivat aseistetut miehet. Matkoja Latviaan mainostetaan avoimesti sosiaalisessa mediassa, ja tulijat päästetään Valko-Venäjälle turistiviisumilla.

Lentoja Minskiin on muun muassa Istanbulista ja Bagdadista. Matkasta voi joutua maksamaan jopa 15 000 dollaria. EU:hun pyrkijät ovat otollista riistaa salakuljettajien erilaisille vedätyksille.

– Rajalla tapaamani turvapaikanhakijat kertoivat, että Minskin lentokentällä heiltä oli vaadittu 90 dollaria pelkästään siitä, että heidät oli päästetty ulos koneesta. Muutaman tunnin bussimatkasta rajalle oli laskutettu vielä 800–900 dollaria, hän sanoo.

Toimistossaan Riian keskustassa istuva Grasmanis sanoo tuntevansa olonsa voimattomaksi. Eivätkä Latvian siirtolaisvastaiset mielialat helpota asiaa.

– Jouduimme jokin aika sitten sulkemaan sosiaalisen median tilimme vihapuheen takia, hän kertoo.

Siirtolaisvastaisuus tuntuukin olevan aihe, joka nyt yhdistää usein erimielisiä latvian- ja venäjänkielisiä väestöryhmiä. Näin siitäkin huolimatta, vaikka Latvian, Liettuan ja Puolan sijasta siirtolaisten kohteina näyttäisivät olevan Saksa ja muut EU-maat.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?