Viime viikkoina uutisointi Lähi-idästä on käynyt jälleen kiivaana, kun ääriliike Taleban on vallannut hurjalla vauhdilla hallituksen hallussa olleita alueita Afganistanissa.
Viimeaikaisten levottomuuksien syynä pidetään Yhdysvaltain tuoreen presidentin Joe Bidenin päätöstä lopettaa pitkittynyt sotilasoperaatio Afganistanissa ja vetää Yhdysvaltain sekä sotilasliitto Naton joukot pois maasta. Vetäytyminen aloitettiin toukokuussa ja viimeisten joukkojen on määrä kotiutua elokuun loppuun mennessä. Alun perin määräajaksi asetettiin symbolisesti 11. syyskuuta, jolloin koko konflikti sai alkunsa 20 vuotta sitten.
Yhdysvaltain ja Naton asevoimat ovat olleet ennemmän tai vähemmän läsnä Afganistanissa lähes 20 vuoden ajan. Keväällä presidentti Joe Biden teki päätöksen joukkojen lopullisesta vetäytymisestä.
Biden perusteli päätöstä sillä, että lähes kaksi vuosikymmentä kestäneen operaation tavoitteet on saavutettu. Bidenin mukaan Yhdysvallat onnistui siinä, minkä takia maa alunperin lähti Afganistaniin: terroristijärjestö al-Qaidan kyky tehdä iskuja on kutistunut ja järjestön entinen johtaja Osama bin Laden tapettiin vuonna 2011.
Päätöstä on kritisoinut muun muassa Yhdysvaltain entinen presidentti George W. Bush, joka alun perin päätti joukkojen lähettämisestä Afganistaniin vuonna 2001 WTC-iskujen jälkeen. Bushin mukaan joukkojen vetäminen on virhe, joka jättää siviilit äärijärjestö Talebanin armoille.
Nyt vaikuttaa siltä, että Bushin näkemys on käymässä toteen. Pian sen jälkeen, kun vetäytyminen alkoi, Taleban aktivoitui Afganistanissa.
Taleban on sunnalainen ääriliike, joka hallitsi suurta osaa Afganistanista vuosina 1996–2001. Hallitsemalleen alueelle liike antoi nimeksi Afganistanin islamilainen emiraatti, jonka tunnustivat lailliseksi ainoastaan Yhdistyneet arabiemiirikunnat, Pakistan ja Saudi-Arabia. Lukuisat syytökset ihmisoikeusloukkauksista estivät Taleban-hallintoa saamasta Yhdistyneiden kansakuntien tunnustuksen.
Talebanin valtaannousu tapahtui maan ollessa sekasortoisessa tilassa 1990-luvun alkupuolella, kun Neuvostoliiton tukema hallitus romahti sisällissodan seurauksena. Talebanin valtakaudella Afganistan oli maailman ainoa maa, jossa oli käytössä islamilainen sharia-laki. Liike tulkitsi äärimmäisen ankarasti ja konservatiivisesti, ja erityisesti naisten asema oli Talebanien hallinnon alaisuudessa poikkeuksellisen surkea.
Taleban on tällä hetkellä vahvempi kuin 20 vuoteen. Vuonna 2001 pahvikyltti Yhdysvaltain joukkojen etulinjassa muistutti, että talebanin joukkoihin voi törmätä missä tahansa.
Taleban muun muassa toteutti julkisia teloituksia murhista ja uskottomuudesta tuomituille ja amputoi raajoja varkailta. Naisten oli pukeuduttava koko vartalon kasvoineen peittäviin burkiin ja miesten oli kasvatettava tuuhea parta. Sääntöjen rikkomisesta rangaistiin. Muun muassa televisio, musiikki ja elokuvat kiellettiin, ja yli 10-vuotiaat tytöt eivät saaneet käydä koulua.
Syyskuun 11. päivän terrori-iskujen jälkeen Yhdysvallat syytti Talebania osalliseksi iskuihin ja uskoi näiden suojelevan iskuista päävastuussa ollutta Osama Bin Ladenia. Kuukauden kuluessa Yhdysvallat oli katkaissut kaiken tukensa Afganistanilta ja käynnistänyt sotatoimet Talebanin ajamiseksi pois vallasta.
Parin kuukauden kuluttua Taleban oli kukistunut ja vetäytynyt pois Afganistanin pääkaupungista Kabulista. YK:n turvallisuusneuvosto jäädytti yksimielisesti Talebanhallinnon, al-Qaidan ja Osama Bin Ladenin varat tammikuussa 2002 ja julisti asevientikiellon alueelle.
Joulukuussa 2001 Afganistanin pääkaupunkiin perustettiin Yhdyvaltain suurlähetystö. Yhdysvaltain joukot kukistivat Talebanin muutamassa kuukaudessa syyskuun 11. päivän terrori-iskujen jälkeen.
Taisteluja jatkettiin vielä vuonna 2002 ja Talebanin joukoissa taistelleita vangittiin ja vietiin kuulusteltaviksi pahamaineiselle Guantanamo Bayn vankileirille Kuubaan. Talebanit ovat aktivoituneet 2000-luvun edetessä useita kertoja, mutta Natojoukkojen läsnäolo ja täsmäiskut ovat hillinneet niiden nousua. Osama Bin Laden kuoli vuonna 2011 Yhdysvaltain laivaston erikoisjoukkojen iskussa Pakistanissa.
Vuonna 2013 toiveet rauhanneuvotteluista heräsivät, kun Taleban ilmoitti suunnittelevansa toimiston avaamista Qatariin. Osapuolten välinen epäluottamus pysyi kuitenkin vahvana, joten väkivaltaisuudet jatkuivat ja haaveet rauhansopimuksesta kuopattiin.
Vuonna 2014 Nato lopetti presidentti Barack Obaman määräyksestä sotilastoimet Afganistanissa ja veti tuhansia sotilaita pois maasta. Jäljelle jäi osastoja, joiden tehtävä oli kouluttaa ja tukea Afganistanin omia joukkoja taistelussa Talebania vastaan. Päävastuu sodasta luovutettiin Afganistanin turvallisuusjoukoille.
Rauhaa Talebanin ja Afganistanin hallituksen välillä on yritetty solmia lukuisia kertoja. Kuvassa talebanit luovuttavat aseensa saapuessaan rauhanneuvotteluihin Heratin maakunnassa kesäkuussa 2021.
Nyt, kun lähes kaikki Yhdysvaltain ja Naton joukot ovat vetäytyneet maasta, on Taleban kasvanut vahvemmaksi kuin koskaan vuoden 2001 jälkeen. Taleban on kasvattanut valtaansa vauhdilla, ja viimeisen viikon aikana se on vallannut Afganistanin 34 maakunnan pääkaupungeista 12. Suurista kaupungeista Afganistanin hallituksen hallussa on enää pääkaupunki Kabul. BBC:n selvityksen mukaan maasta ainakin puolet on tällä hetkellä Talebanien hallinnassa.
Presidentti Biden sanoi tällä viikolla, ettei kadu päätöstään vetää joukot maasta. Hän kehotti Afganistanin johtajia yhdistämään voimansa ja taistelemaan maansa puolesta. Biden vakuutti Yhdysvaltojen pitävän lupauksensa ja antavansa Afganistanille ilmatukea, maksavansa hallituksen sotilaiden palkkoja ja toimittavansa armeijalle ruokaa sekä varusteita.
Biden on sanonut uskovansa, että Afganistanin hallitus pystyy torjumaan Talebanin yritykset kaapata valta pääkaupungissa Kabulissa. Amerikkalaiset tiedustelulähteet ovat kuitenkin jo sitä mieltä, että Kabul voisi luhistua jopa 90 päivän sisällä siitä kun amerikkalaiset joukot poistuvat maasta. Tuhannet ihmiset ovat paenneet talebaneja Kabuliin muualta Afganistanista.
Vuonna 2014 Yhdysvallat veti presidentti Barack Obaman päätöksellä joukkojaan pois Afganistanista ja päävastuu sodasta luovutettiin Afganistanin armeijalle.
Uutistoimisto AFP:n tietojen mukaan Afganistanin hallitus tarjoutui tällä viikolla jakamaan vallan Talebanin kanssa. Lähteen mukaan hallitus toimitti ehdotuksensa neuvottelujen välittäjänä toimivalle Qatarille. Ehtona vallanjakosopimukselle on väkivaltaisuuksien lopettaminen.
Ulkopoliittisen instituutin vieraileva johtava asiantuntija Olli Ruohomäki arvioi torstaina STT:lle, että Afganistanissa on käynnissä eräänlainen lopun alku.
Taleban on vallannut kaupunkeja etenkin maan pohjoisosassa, mikä on sikäli yllättävää, että se ei ole perinteisesti mitään Talebanin ydinaluetta. Liikkeen vahvinta tukialuetta ovat Kandaharin ja Helmandin maakunnat eteläisessä Afganistanissa lähellä Pakistanin rajaa.
– Taleban pyrkii pohjoisessa ennaltaehkäisevään toimintaan, se ei halua mitään Pohjoisen liiton kaltaista toimijaa, Ruohomäki sanoo viitaten Talebanin päävastustajaan 1990-luvun sisällissodassa.
Presidentti Ashraf Ghani vieraili keskiviikkona pohjoisen tärkeimmässä kaupungissa Mazar-i-Sharifissa valamassa uskoa hallituksen joukkoihin. Kaupungin menetys kaataisi käytännössä koko Pohjois-Afganistanin Talebanin syliin.
Yhdysvaltojen joukot ovat hillinneet Talebanin nousua Afganistanissa lähes koko 2000-luvun ajan.
Menetykset sodassa ovat olleet merkittäviä niin taloudellisesti tarkasteltuna kuin ihmishenkinäkin.
Yhdysvaltalaisen Brownin yliopiston selvityksen mukaan Afganistanissa on vuosien 2001–2021 aikanna kuollut noin 69 000 Afganistanin hallituksen taistelijaa ja noin 51 000 siviiliä. Talibaneja on kuollut niin ikään noin 51 000 ja Naton joukkoja noin 3 500, josta noin kaksi kolmasosaa on ollut yhdysvaltalaisia.
Naapurimaa Pakistanissa paikallisen armeijan ja poliisin edustajia on samalla ajanjaksolla kuollut yli 9 000, siviilejä yli 24 000 ja talebaneja 33 000.
Brownin yliopisto on selvittänyt myös Afganistanin sodan taloudellisia kustannuksia. Sen arvion mukaan Yhdysvallat oli käyttänyt Afganistanin sotaan noin 978 miljardia dollaria (noin 832 miljardia euroa) vuoteen 2020 mennessä. Summassa on huomioitu sekä sotilaalliset kulut että jälleenrakennuskustannukset.
Lähteet: BBC, IS-arkisto.
