Afganistanissa palvelleet suomalaiset seuraavat Talebanin voitto­kulkua surullisina ja turhautuneina – ”Olen nähnyt, mitä he tekevät lapsille”

IS:n tavoittamat kriisinhallintaveteraanit ovat pahoillaan erityisesti Afganistanin tyttöjen ja naisten puolesta.

Suomalaisen kriisinhallintajoukon tukikohta Mazar-i-Sharifissa oli Camp Northern Lights. Kuvassa suomalaissotilaat tyhjentävät aseensa patruunoista tukikohdan portilla vuonna 2011.

11.8.2021 21:47

Ääriliike Talebanin eteneminen suomalaisten entisellä toimialueella Afganistanin pohjoisosassa on ollut nopeaa.

– Olen seurannut tiiviisti, mitä ruotsalais-suomalaisen PRT:n entisellä alueella tapahtuu, kertoi yleisesikuntamajuri Mika Mäenpää keskiviikkona IS:lle.

Kirjainlyhenne PRT tulee sanoista Provincial Reconstruction Team. Käytännössä se tarkoitti Afganistanin kriisinhallintaoperaation aikana monikansallista osastoa, joka tuki maakunnan hallintoa ja vastasi osaltaan alueen turvallisuudesta.

Mika Mäenpää palveli Afganistanissa tiedusteluryhmän johtajana vuosina 2007-2008. Nykyisin hän työskentelee Karjalan prikaatissa Vekaranjärvellä.

MäenpääN palveluspaikka oli Aybak, joka sijaitsee Mazar-i-Sharifin ja Kabulin välisen valtatien varrella Pohjois-Afganistanissa.

Aybak ja useat muut lähiseudun alueet ovat lyhyessä ajassa kaatuneet Talebanin haltuun. Hyökkäys näytti keskiviikkona lähestyvän Mazaria useista suunnista, Mäenpää kertoi. Kaupungissa on yli puoli miljoonaa asukasta.

Tulitikkutalo lähtee nyt sortumaan Afganistanin pohjoisosista, ellei keskushallinto saa heitettyä sinne reservejä muualta maasta.

– Päällimmäisenä on pettynyt ja harmistunut olo, Mäenpää kuvaili tuntemuksiaan IS:lle.

– Siellä on tehty länsimaisten armeijoiden toimesta 19–20 vuotta duunia. Hallintoahan sinne nimenomaan lähdettiin rakentamaan ja tukemaan. Myöhemmässä vaiheessa koulutettiin myös asevoimia ja poliisia, Mäenpää sanoi.

– Nyt näyttää siltä, että nimenomaan se hallinto siellä romahtaa eikä kykene toimimaan. Kyllähän se tuntuu ikävältä ja harmilliselta. Vähän sama kuin olisit ollut rakentamassa kesämökkiä, josta pitää sitten jostakin syystä luopua.

Suomalaisten työ Afganistanissa ei Mäenpään mukaan ole ollut turhaa, vaikka vaivoin rakennettu hallinto näyttääkin hajoavan.

– Eihän se sitä osaamista poista, jota ammattisotilas tai reserviläinen saa vaativasta kriisinhallintatehtävästä. Lisäksi kriisinhallintaveteraanien yhteisö on tiivis. Eiväthän nämä yhteydet katoa. Ennemminkin tunne on turhauttava kuin että työ olisi ollut turhaa. Korostaisin tätä eroa.

Mäenpää epäilee, että Talebanin mahdollinen voitto tuo kärsimystä Afganistanin kansalle. Hyvä kehitys erityisesti tyttöjen ja naisten aseman parantamiseksi voi kääntyä nopeasti taaksepäin.

– Hienointa oli erityisesti se, että tytöt pääsivät kouluun, Mäenpää muisteli palvelusaikaansa.

– Se oli niin iso edistysaskel.

Myös naisten mahdollisuudet käydä työssä heikkenevät, jos Taleban pääsee valtaan:

– Onhan se huonoa, että jos esimerkiksi maassa, jossa on pula lääkäreistä, ei lääkäriksi kouluttautunut nainen pääse työskentelemään, Mäenpää pohti.

Mäenpää ei osaa arvioida, kuinka kauan Kabulin hallinto kestää. Moskovan tukema presidentti Najibullahin hallinto kesti noin kaksi ja puoli vuotta sen jälkeen, kun Neuvostoliitto veti miehitysjoukkonsa Afganistanista vuonna 1989.

– Käykö kaikki nyt nopeammin, en tiedä, Mäenpää sanoi.

Afganistanissa 2010-luvulla palvellut suomalaisupseeri kertoi keskiviikkona IS:lle olevansa surullinen.

– Ihan tosissamme teimme hommaa. Yritimme auttaa, neuvoa, kouluttaa ja opastaa. Kaikki oli hyvällä mallilla, sanoi nimettömänä pysyttelevä evp-sotilas. Hän mentoroi Afganistanissa kenraalia, jolla oli komennossaan armeijakunta.

Puolustusliitto Naton johtama Resolute Support -operaatio luovutti päävastuun Afganistanin turvallisuudesta virallisesti maan asevoimille ja poliisille joulukuussa 2014. Viimeiset Yhdysvaltain joukot poistuivat tämän vuoden heinäkuun alussa. Heti sen jälkeen Taleban kiihdytti hyökkäyksiään keskushallintoa vastaan.

– En tiedä sitten, tapahtuiko vastuunvaihto ja lähtö sittenkin liian nopeasti. Kaikkihan tiesivät, että sieltä lähdetään jossakin vaiheessa, sanoi puolitoista vuotta Afganistanissa palvellut suomalaisupseeri.

– Silloin, kun minä lähdin pois, kaikki näytti hyvältä.

Olen nähnyt, mitä he tekevät lapsille, jos nämä eivät usko heitä. Ne ovat aivan hirveitä temppuja.

Suomalaisupseerin mentoroiman afgaanikomentajan sotilaat olivat hyvin varustettuja ja koulutettuja, ja he osasivat toimia sodassa. Suomalaisen on vaikea ymmärtää, mitä viime vuosina on tapahtunut.

– Alaspäin mentiin yllättävän nopeasti, hän sanoi.

– Fiilikset ovat surumieliset afgaanikansan puolesta, koska Taleban – tai ketä ne sitten ovatkaan – ei sinne mitään hyvää tuo. Olen nähnyt, mitä he tekevät lapsille, jos nämä eivät usko heitä. Ne ovat aivan hirveitä temppuja, suomalaisupseeri kertoi.

Näistä tempuista lievimpiä ovat suomalaisupseerin mukaan tyttökoulujen kaivojen myrkyttäminen ja tyttöjen pääsyn estäminen kouluun. Tällainen toiminta todennäköisesti lisääntyy Afganistanissa, varsinkin jos keskushallinto menettää Kabulin.

– Surullista, suomalaisupseeri sanoi.

Kokenut upseeri ei syyttäisi uhkaavasta romahduksesta pelkästään sotilaita. Hän pitää siviilihallintoa vähintään yhtä syyllisenä tuhoisaan kehitykseen.

– Siviilipuolen olisi pitänyt tulla sotilaiden rinnalle ja kehittää samalla hallintoa, mutta näin ei tapahtunut. Siellä oli mukana suuria valtioita, joilla oli oma agendansa, upseeri pohti.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?