Kolme päivää, jotka vapauttivat Viron – näin tapahtumat etenivät 30 vuotta sitten

Epäonnistunut vallankaappaus Moskovassa avasi Virolle 30 vuotta sitten tien uuteen itsenäisyyteen.

Viron uudelleen itsenäistymisestä on kulunut 30 vuotta.

20.8.2021 6:33

Neuvostoliiton ote Virosta ja Baltian maista alkoi kirvota 1980-luvun lopulla.

Irtautumisen hetki koitti 30 vuotta sitten elokuussa 1991, kun Moskovassa tapahtui epäonnistunut vallankaappaus.

Viron itsenäistymiseen huipentunut muutoksen vyöry oli lähtenyt liikkeelle kuusi vuotta aikaisemmin. Sen lähtölaukauksena pidetään uudistusmielisen Mihail Gorbatshovin nousua Neuvostoliiton johtoon 1985.

Mielenosoitus Tallinnassa 20.8.1991.

Gorbatshov oli valmis antamaan entisille neuvostotasavalloille aikaisempaa enemmän vapauksia.

Kyse oli lähinnä taloudellisesta vapaudesta. Sen sivutuotteena Baltian maissa heräsi unelma valtiollisen itsenäisyyden palauttamisesta. Neuvostomiehityksen aikana piiloon painettu kansallistunne alkoi nousta.

Yli sata vuotta vanha laulujuhlaperinne oli kehityksen suoja. Sen turvassa itsenäisyysaate kasvoi kansaliikkeeksi ilman, että Neuvostoliitto saattoi siihen puuttua.

Viron lippuja liehui laulujuhlilla myös 1988.

Vuoden 1987 laulujuhlat jäivät historiaan Viron uudelleenitsenäistymiskehityksen keskeisenä virstanpylväänä. Ensi kertaa vuosikymmeniin julkisissa tilaisuuksissa nähtiin satamäärin Viron lippuja. Se oli ennenkuulumatonta Neuvosto-Virossa.

Seuraavana keväänä 1988 Virossa joukko politiikan ja talouden vaikuttajia perusti Kansanrintama-liikkeen. Uudistukset liittyivät aluksi taloudellisen vapauteen. Pian ne alkoivat muuttua vaatimukseksi itsenäisyydestä.

Helmikuussa 1990 kansallispäivän viettoon osallistui joukoittain ihmisiä.

1990 Neuvostoliitto jo natisi liitoksissaan. Venäjän neuvostotasavallan presidentiksi julistautunut Boris Jeltsin antoi tukensa balttien itsenäistymiselle. Se nakersi Neuvostoliittoa sisältäpäin.

Mihail Gorbatshov oli valmis antamaan entisille neuvostotasavalloille aikaisempaa enemmän vapauksia. Myös Venäjän neuvostotasavallan presidentiksi julistautunut Boris Jeltsin antoi tukensa balttien itsenäistymiselle.

Neuvostoliitto aloitti 1991 tammikuussa viimeisen yrityksen Baltian pitämiseksi kiinni. Siinä turvauduttiin panssareihin. Vilnan tv-tornin juurella taisteltiin, Latviassa neuvostojoukot valtasivat sisäministeriön.

Venäjä ajoi Neuvostoliiton perustuslain muuttamista, joka olisi romuttanut kommunistisen puolueen aseman. Murenevaan valtaansa takertuneet kommunistit aloittivat vallankaappauksen 19. elokuuta 1991. Vanhoillinen varapresidentti Gennadi Janajev ilmoitti palauttavansa järjestyksen.

Maailma pidätti hengitystään, mihin suuntaan supervallan vallankumous kehittyy. Ei vähiten Viro, jonka johto oli samaan aikaan ulkomailla.

Viron pääministeri Edgar Savisaar kiirehti Tukholmasta Helsinkiin. Hän tapasi Helsingin Mariankadulla Tuglas-seuran tiloissa ulkoministeri Lennart Meren. Meri oli Suomessa paljastamassa Suomen-poikien eli jatkosotaan osallistuneiden virolaisten vapaaehtoisten muistomerkkiä.

Lennart Meri Helsingissä Tuglas-seuran tiloissa 19.8.1991.

He seurasivat televisiosta, kun Moskova lähetti keveitä panssareita Tallinaan estämään maan itsenäistymistä.

Virolaiset eivät voineet puolustautua. Verenvuodatukselta vältyttiin, kun pääosin asevelvollisista koostuvat joukot eivät suunnanneet aseitaan virolaisia vastaan.

Elokuun 19. päivän yönä itsenäisyysliikkeen turvallisuuspäällikkö Andrus Öövel pyysi virolaisia turvaamaan Tallinnan tv- ja radiotalon kuorma-autoilla. Toompean mäelle rakennettiin panssariesteitä.

Suoraa tilannekuvaa maailmalle lähettävän tv-tornin pitäminen virolaisten hallussa oli keskeinen tavoite. Ihmismuuri suojasi tv-tornia, eivätkä neuvostojoukot uskaltaneet vuodattaa aseettomien siviilien verta.

Tallinnan televisiotornin edessä on tornin puolustajien muistomerkki.

Savisaar ja Meri sopivat, että Meri jäi Helsinkiin siltä varalta, että Neuvostoliitto kukistaisi itsenäisyyshankkeen. Savisaar palasi 19.8. Tukholmasta Helsingin kautta pienellä veneellä Tallinnaan.

Kansa oli kaduilla. Virossa olleet neuvostojoukot eivät juuri puuttuneet tilanteeseen. Moskovassa tilanne oli sekava.

Virolaiset kremnologit osasivat lukea Moskovasta kantautuvista hajatiedoista, että todellista vaaraa neuvostojoukkojen iskusta ei ole.

20. elokuuta Neuvosto-Eestin korkein neuvosto käsitteli itsenäisyysjulistuksen julistamisesta. Vihdoin illalla kello 23.02 elokuun 20. päivänä suorassa tv-lähetyksessä neuvosto julisti päätöksen: Viro julistettiin itsenäiseksi.

Laululavalla juhlittiin itsenäisyyttä syyskuussa 1991.

Se tapahtui niin odottamatta, että virallinen Suomi ei pysynyt perässä. Pelättiin hajoavan Neuvostoliiton mahdollista reaktiota.

Notkea historiantulkinta tarjosi Suomelle ulospääsyn jo hieman kiusallista näyttäneestä vitkuttelusta. Suomi katsoi, että itsenäisyyden tunnustamista ei enää tarvittu, koska Suomi oli tunnustanut Viron itsenäisyyden 1920.

Viron itsenäisyyden tunnustivat heti torstaina 22. elokuuta Islanti ja Liettua, ja parin päivän päästä myös Venäjä.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?