”Kosto on todennäköinen”: Iranin ja Israelin välinen varjosota on kuumentunut viime aikoina – tästä on kyse - Ulkomaat - Ilta-Sanomat

”Kosto on toden­näköinen”: Iranin ja Israelin välinen varjo­sota on kuumentunut viime aikoina – tästä on kyse

Iran ja Israel ovat käyneet julistamatonta sijaissotaa toisiaan vastaan jo vuosia. Viime aikoina merellä tapahtuneet iskut ovat kiristäneet maiden välejä entisestään.

Israel ja Iran käyvät varjosotaa monella eri rintamalla.

5.8. 7:30

Israelin ja sen arkkivihollisen Iranin käymä julistamaton sijaissota tai ”varjosota” on kuumentunut viime aikoina.

Tuorein käänne maiden välillä tapahtui heinäkuun lopulla, kun israelilaisen miljardöörin omistama Mercer Street -niminen öljytankkeri joutui lennokki-iskun kohteeksi Omanin edustalla. Hyökkäyksessä kuoli kaksi tankkerin miehistön jäsentä. Alus oli matkalla Arabiemiraatteihin.

Yhdysvallat ja sen liittolaiset ovat syyttäneet iskusta Irania, mutta Iran on kiistänyt syytökset.

– Isku Mercer Street -alukselle oli siinä mielessä eskalaatio, että siinä tuli kaksi kuolonuhria. Aikaisemmissa laivoihin tai merenkulkuun kohdistuneissa iskuissa vahingot ovat pääasiallisesti olleet aineellisia, kertoo Iranin ulkopolitiikkaa seuraava Ulkopoliittisen instituutin tutkija Mariette Hägglund.

– Mercer Streetille tehdyn iskun jälkeen tilanne on tiukentunut.

Tällä viikolla lisäksi aseistetut hyökkääjät kaappasivat Omaninlahdella Panaman lipun alla seilaavan Asphalt Princess -nimisen laivan, joka kuuluu dubailaiselle yhtiölle. Iskusta epäillään Iranin vallankumouskaartia (IRGC). Iranin vallankumouskaarti on väittänyt tietoja perättömiksi ja verukkeeksi, jolla ulkovallat voivat perustella vihamielisiä toimia Irania kohtaan.

Erikoiseksi tiistaina tehdyn iskun tekee se, että samaan aikaan, kun sieppaus tapahtui, MarineTraffic.com-sivuston mukaan kuusi muuta samalla alueella liikkunutta säiliölaivaa ilmoittivat automaattiseen kulunvalvontajärjestelmään, etteivät laivat olleet ”komennossa”. Washington Post kertoo tämän tarkoittavan tyypillisesti sitä, että laivan sähköt ovat poikki eikä laivaa voi enää ohjata.

Israelilaisomisteinen Mercer Street -öljytankkeri joutui lennokki-iskun kohteeksi 30. heinäkuuta.

Joidenkin asiantuntijoiden mukaan jännitteet Iranin ja Israelin välillä voimistuivat vuonna 2018, kun Yhdysvallat ilmoitti irtisanoutuvansa Iranin ydinasesopimuksesta presidentti Donald Trumpin epäiltyä Iranin kiertävän sitä. Asiasta on kuitenkin eri näkemyksiä, Hägglund huomauttaa.

Iran sopi vuonna 2015 maailman johtavien ydinasevaltojen kanssa, ettei se hanki ydinasetta. Vastapalvelukseksi Britannia, Ranska, Kiina, Venäjä ja Yhdysvallat sitoutuivat helpottamaan talouspakotteita, jotka Irania vastaan oli asetettu.

Kun Yhdysvallat irtisanoutui sopimuksesta, se ilmoitti palauttavansa kaikki Iranin-vastaiset pakotteet, jotka oli vuoden 2015 jälkeen purettu, ja myös lisäsi pakotteiden määrää huomattavasti.

Israelin pääministeri Benjamin Netanjahu esitti YK:n yleiskokouksessa vuonna 2018 väitteitä Iranin salaisesta hankkeesta rakentaa ydinase. Iran kiisti syytökset.

Iranin ja Israelin välisen konfliktin juuret ovat kuitenkin paljon ydinasesopimusta syvemmällä.

Merkittävänä käänteenä maiden välillä pidetään Iranin vallankumousta vuonna 1979, jolloin Iranin vallasta syrjäytettiin shaahi Mohammad Resa Pahlavi ja valtaan nousi ajatollah Ruhollah Khomeini. Iranista, joka oli siihen saakka ollut monarkia, tuli islamilainen teokratia.

Iranin näkemyksen mukaan Israelin sionistinen hallinto on miehittäjä ja muslimien sortaja, ja Iran kokee Yhdysvaltojen, Israelin ja Saudi-Arabian liittolaisuuden uhkana olemassaololleen. Israel puolestaan kokee Iranin suurena turvallisuusuhkana muun muassa Iranin ydinase- ja ohjusohjelmien takia ja siksi, että Iran on Syyrian tärkeä liittolainen.

Ulkopoliittisen instituutin tutkija Mariette Hägglund seuraa Iranin ulkopolitiikkaa.

Iranin ja Israelin välinen, vuosia jatkunut varjosota voidaan jaotella eri rintamiin, joilla sitä käydään, vaikkakin rintamat myös limittyvät toisiinsa monella tavalla. Hägglund jaottelisi rintamat kuuteen kategoriaan:

1. Ydinasekysymys ja ohjusohjelma

Israel on vastustanut Iranin ydinasesopua kaiken aikaa.

– Israel vastustaa Iranin ydinsopua ja on vuosien varrella koko ajan sanonut sitä, että Iran pyrkii saamaan ydinaseen. Se on Israelin näkökulmasta strateginen uhka tai peräti uhka Israelin olemassaololle, Hägglund sanoo.

– Israel on sitä mieltä, että Iran on uhka, ja ydinsopimus ei sitä lievennä, vaan pikemminkin mahdollistaa Iranin Israelille vaarallisen strategian.

Israelia pidetään Lähi-idän ainoana ydinasevaltiona, vaikka maa ei olekaan virallisesti sellaiseksi tunnustautunut. Iranille Israelin todennäköinen ydinase on niin ikään turvallisuusuhka.

Israel on lisäksi huolissaan myös Iranin ohjusohjelmasta, sillä Iranilla on tiettävästi Lähi-idän suurin ohjusvarasto. Suurin osa Iranin ohjusvoimista koostuu lyhyen- tai keskipitkänmatkan ohjuksista, mutta mukana on myös 2 000 kilometrin etäisyydelle kantavia ohjuksia, joilla olisi mahdollista kantaa ydinkärkiä.

Israelin pääministeri Benjamin Netanjahu puhui YK:n yleiskokouksessa syyskuussa 2012. Kuvassa hän osoittaa punaista viivaa, jonka hän piirsi Iranin ydinohjelmaa edustavaan pommin kuvaan.

2. Aluepolitiikka

Aluepolitiikassa varjosota näkyy siten, että Iran on aseistanut ja tukenut rahallisesti puolisotilaallisia järjestöjä muun muassa Syyriassa, Irakissa, Jemenissä, Gazassa ja Libanonissa. Esimerkiksi Libanonissa Iran tukee Hizbollahia, joka on Israelin pitkäaikainen vihollinen, ja Gazassa Iran on antanut tukea Hamasille.

– Iran on alueella aika yksin, koska sillä ei ole Syyrian lisäksi oikeastaan valtiotason liittolaisia. Tuki ei-valtiollisille toimijoille on oleellinen osa Iranin sotilaallista ja ulkopoliittista strategiaa, mikä on ollut Israelille iso ongelma, Hägglund sanoo.

– Iranin tukemat ryhmät ovat iskeneet Israelia vastaan eri konflikteissa, ja Israel puolestaan on tehnyt ilmaiskuja näitä ryhmiä vastaan.

Ohjuskysymys liittyy myös aluepolitiikkaan, sillä Iran voi antaa ohjuksia tai raketteja tukemilleen ei-valtiollisille toimijoille, jotka voivat käyttää niitä Israelia vastaan.

3. Iskut merellä

Viimeisen parin vuoden aikana sekä Iranin että Israelin alukset ovat toistuvasti joutuneet iskujen kohteeksi merellä. Tyypillistä iskuille on ollut se, että maat syyttelevät iskuista toisiaan, mutta kumpikaan ei myönnä olevansa niiden takana. Iskuja on tehty muun muassa drooneilla ja miinoilla.

– Se, että sotaa käydään niin, että maat pystyvät kieltämään oman osuutensa, on tässä konfliktissa hyvin tyypillistä. Taistelutantereena ei useimmiten ole oma maaperä, vaan konflikti näkyy muissa maissa. Se mahdollistaa konfliktin pysymisen epäsuorana.

4. Salamurhat ja muut iskut

Toisaalta salamurhia ja muita iskuja on tehty myös Iranin sisällä. Esimerkiksi vuonna 2020 iranilainen ydinvoimatutkija Mohsen Fakhrizadeh murhattiin, ja Iran osoitti syyttävän sormen Israelia kohtaan vihjaten sen toteuttaneen salamurhan presidentti Trumpin suostumuksella.

Lisäksi iskuja on vuosien varrella tehty kaukana Lähi-idästä. 1990-luvulla Argentiinassa ja vuonna 2012 Bulgariassa tehtiin iskuja, joista on syytetty Hizbollahia ja Irania.

5. Kyberiskut

Sekä Iran että Israel käyvät varjosotaa myös kyberhyökkäysten avulla.

Iranin Natanzin ydinlaitoksessa on esimerkiksi tapahtunut räjähdyksiä, tulipaloja ja sähkökatkoja viime ja tänä vuonna, ja Iranin atomienergiajärjestö on pitänyt iskuja terroristisina. Iskuja on epäilty Israelin sabotaasioperaatioiksi ja kyberhyökkäyksiksi.

Yksi tunnetuimmista Iranin ja Israelin kybersodankäynnin ilmentymistä on Stuxnet-haittaohjelma, jolla Yhdysvallat ja Israel iskivät Iranin ydinohjelmaan vuonna 2007. Haittaohjelma oli suunniteltu nimenomaan Iranin ydinohjelman häirintään, ja se ujutettiin uraaninrikastamoon Natanzissa. Se aiheutti konkreettista fyysistä vahinkoa rikkomalla rikastamon sentrifugeja ja siten hidasti Iranin ydinohjelmaa.

Lue lisää: Maailmaa muuttaneen kyberiskun mysteeri selviämässä 12 vuoden jälkeen

Iranin vallankumouskaartilla arvellaan olevan myös omat kyberhyökkäysosastonsa, jotka tekevät tietovakoilua. Yhdysvaltain sotilasraportissa 2019 todettiin Iranin tietovakoilun kohteina olevan ilmailuteollisuutta sekä energia- ja telealan yhtiöitä ympäri maailmaa.

Hägglund toteaa kyberiskujen olevan siinä mielessä kokonaisvaltaisia, että niiden avulla tehdään hyvin monenlaisia hyökkäyksiä.

– Esimerkiksi tällä viikolla tapahtuneessa (Asphalt Princess -laivan) kaappauksessa on puhuttu siitä, olisiko kyseessä mahdollisesti kyberhyökkäys, koska monessa samalla alueella seilanneessa laivassa menetettiin laivan hallinta.

Teheranissa valmistauduttiin polttamaan Yhdysvaltojen ja Israelin lippuja toukokuussa 2021 tuen osoituksena palestiinalaisille.

6. Diplomatia

Diplomatian saralla sodankäynti näkyy muun muassa siinä, että Israel on pyrkinyt aktiivisesti sabotoimaan Iranin rauhanomaiseksi väitettyä ydinohjelmaa ja tehnyt hyvin selväksi kantansa siihen.

Yhdysvallat on Israelin läheinen liittolainen, ja jo pitkään rauhanneuvotteluiden yhteydessä maat ovat pyrkineet osoittamaan, että Iranin käytös Lähi-idässä on merkittävä turvallisuusuhka.

– Jos Israel vahvasti kokee, että jännitteet konfliktissa Irania vastaan ovat lisääntyneet, se pyrkii puhumaan tilanteesta Yhdysvaltojen kanssa, mikä puolestaan heijastuu mahdollisesti esimerkiksi Yhdysvaltojen poliittisiin linjauksiin ja myös ydinsopuun, mikä osittain nähtiin Trumpin hallinnon aikana.

Iran taas ei ole tunnustanut Israelia valtioksi, ja vuosien varrella Iranin johtajat ovat muun muassa kiistäneet holokaustin ja todenneet, että Israel – tai Iranin sanoin ”siionisti-regiimi” – pitäisi pyyhkiä pois maailmankartalta. Iranin narratiivissa nähdään, että Israel yhdessä liittolaistensa kanssa havittelee vallanvaihtoa Iranissa.

Iranin ja Israelin konflikti vaikuttaa Lähi-idän tilanteeseen ja alueen muihin konflikteihin laajasti. Tilanne heijastuu myös Eurooppaan.

– Suuressa mittakaavassa Lähi-itä on EU:n naapurialue, joten sen vakaus tai epävakaus voi heijastua suoraan Eurooppaan ja myös Suomeen, Hägglund sanoo.

Viime vuosikymmenellä tästä nähtiin useita esimerkkejä: Arabikevään tuomat muutokset, useat levottomuudet alueella, Syyrian sisällissota, Isisin nousu ja Eurooppaan suuntautunut valtava pakolaisvirta.

Hägglund toteaa, etteivät jännitteet Israelin ja Iranin välillä ole häviämässä minnekään, vaan ne ovat nyt voimistuneet ainakin väliaikaisesti. Hän uskoo, että Israel tulee kostamaan tavalla tai toisella viimeaikaiset laivaiskut.

– Jonkinlainen kosto on todennäköinen. Kysymys kuuluu, tuleeko kostosta jollain tavalla avoin niin, että Israel tekee iskun esimerkiksi satamaan tai laivaan, vai tuleeko siitä epäsuora tai piilotettu esimerkiksi kyberiskun muodossa.

Hägglund uskoo, että joka tapauksessa konflikti halutaan edelleen pitää varjosotana.

– Uskoisin, että suoraa konfliktia halutaan edelleen välttää.

– Tietynlaista eskalaatiota on nähty monta kertaa vuosien saatossa, mutta en usko, että kummankaan maan intresseissä olisi se, että konfliktista tulisi mikään avoin, perinteinen sota.

Lähteinä myös New York Times ja BBC.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?