Näissä maissa jaetaan jo kolmansia annoksia koronarokotteita – WHO:lta ankaraa kritiikkiä - Ulkomaat - Ilta-Sanomat

Näissä maissa jaetaan jo kolmansia annoksia koronarokotteita – WHO:lta ankaraa kritiikkiä

Maailman terveysjärjestö on kritisoinut sitä, että joissain maissa annetaan jo tehosteannoksia, kun monessa maassa ei ole voitu vielä rokottaa edes terveydenhuollon työntekijöitä tai riskiryhmäläisiä.

Israelin presidentti Isaac Herzog sai viime perjantaina jo kolmannen annoksen koronavirusrokotetta.

2.8. 16:55

Maailmalla monessa maassa jaetaan jo kolmansia annoksia koronavirusrokotteita ja esimerkiksi Yhdysvalloissa ja Britanniassa tehosterokotuksia harkitaan. Syynä on ärhäkkä deltavariantti, joka on lisännyt koronavirustartuntoja.

Kolmansia annoksia on alettu jakaa muun muassa Israelissa, Turkissa, Bahrainissa ja Yhdistyneissä arabiemiirikunnissa.

Israelissa kolmatta annosta Pfizer-Biontechin rokotetta tarjotaan 60 vuotta täyttäneille, jotka on rokotettu koronavirusta vastaan yli viisi kuukautta sitten. Maan presidentti Isaac Herzog näytti kansalaisille esimerkkiä ottamalla itse kolmannen annoksen vaimonsa kanssa viime perjantaina, Times of Israel uutisoi. Israel on hyväksynyt myös Modernan rokotteen, mutta toistaiseksi valtaosa on saanut Pfizerin ja Biontechin rokotetta.

Turkki ehti aloittaa kolmansien rokoteannosten jakamisen jo ennen Israelia. Wall Street Journal uutisoi rokotusten alkaneen 1. heinäkuuta. Kolmansia annoksia annetaan terveydenhuollon työntekijöille ja yli 50-vuotiaille, jotka ovat saaneet aiemmat annoksensa kuusi kuukautta sitten. Tuolloin Turkissa oli käytössä ainoastaan kiinalaisen Sinovacin rokote.

Turkkiin saatiin keväällä myös Pfizerin ja Biontechin rokotetta. Kolmas annos voi olla kumpaa tahansa käytössä olevaa rokotetta.

– Valinta on sinun, terveysministeri Fahrettin Koca sanoi.

Yhdistyneet arabiemiirikunnat ilmoitti jo toukokuussa tarjoavansa ylimääräisen annoksen kiinalaista Sinopharmin rokotetta niille, joiden kahdesta edellisestä annoksesta oli kulunut yli kuusi kuukautta, Washington Post uutisoi toukokuussa. Aiemmin kolmansia annoksia oli annettu henkilöille, jotka eivät jostain syystä kehittäneet riittävästi vasta-aineita kahden annoksen jälkeen.

Yhdistyneissä arabiemiirikunnissa alettiin antaa Sinopharmin rokotteita jo joulukuussa, joten tässä kuussa on tullut kuluneeksi puoli vuotta siitä, kun ensimmäiset ovat saaneet kaksi annostaan.

Yhdistyneissä arabiemiirikunnissa on annettu Sinopharmin rokotetta. Kuva otettu 16. tammikuuta Abu Dhabissa.

Myös Bahrainissa päätettiin jo toukokuussa jakaa kolmansia annoksia Sinopharmin rokotetta muun muassa tietyille terveydenhuollon työntekijöille, yli 50-vuotiaille ja riskiryhmäläisille, Bahrainin valtiollinen uutistoimisto tiedotti tuolloin. Myös Bahrainissa tehosteannoksen saa, kun toisesta annoksesta on kulunut ainakin kuusi kuukautta.

Kanadan Quebecissä paikallishallitus on päättänyt, että ylimääräisiä annoksia mRNA-rokotteista tarjotaan rokotetuille henkilöille, jotka haluavat matkustaa ulkomaille, mutta joiden rokotettua statusta ei muuten tunnustettaisi, CBC uutisoi. Eri maat ovat määritelleet, mitkä rokotteet hyväksytään sellaisiksi, että ne saaneilta ei vaadita karanteenia tai muita rajoituksia maahan tullessa.

Kanadassa on hyväksytty käyttöön AstraZenecan adenovirusvektoriin perustuva rokote ja sen Intiassa valmistettu versio Covishield, niin ikään adenovirusvektorirokote Johnson & Johnsonilta sekä mRNA-rokotteet Pfizerilta ja Biontechiltä sekä Modernalta.

Tehosteannosten jakaminen on herättänyt paljon kritiikkiä, sillä etenkin suurimmassa osassa matalan tulotason maista rokotuskampanjat ovat vielä alkutekijöissään.

Maailman terveysjärjestö WHO:n pääjohtaja Tedros Adhanom Ghebreyesus sanoi aiemmin heinäkuussa, että suuria eroja rokotteiden jakamisen välillä selitti ”ahneus,” AP uutisoi. Ghebreyesus vaati rokotteiden valmistajia priorisoimaan rokotteiden tarjoamisen köyhille maille sen sijaan, että ne lobbaisivat rikkaita maita käyttämään vielä enemmän annoksia.

– Me teemme nyt tietoisia päätöksiä sen suhteen, ettemme suojele niitä, jotka olisivat sen tarpeessa.

WHO:n johtavan tutkijan Soumya Swaminathanin mukaan vielä ei ole tieteellisiä todisteita siitä, että tehosteita tarvitaan. Hän huomautti, että WHO suosittelee tarpeen vaatiessa tehosteannosten antamista, mutta sellainen ohjeistus ”perustuu tieteeseen ja dataan, ei yksittäisten yritysten julistuksiin siitä, että rokotteista pitää nyt antaa tehosteannos”.

WHO:n Michael Ryan uskoo, että tehosteannosten jakamista sen sijaan, että ylimääräiset annokset lahjoitettaisiin kehittyviin maihin, ”katsotaan myöhemmin vihaisina ja mielestäni me katsomme taaksepäin myös häpeissämme”.

Köyhien maiden puolesta kampanjoivan Tom Hartin mukaan vain prosentti köyhien maiden asukkaista oli saanut edes yhden rokoteannoksen.

– Ajatus siitä, että terve, rokotettu ihminen voi saada tehosteannoksen ennen kuin sairaanhoitaja tai isoäiti Etelä-Afrikassa voi saada edes yhden annoksen, on törkeä.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?