Oudosti haudattu tyttö hämmästyttää Puolassa – arkeologien arvion mukaan tyttö oli suomalaistaustainen ja päätyi vieraalle maalle Ruotsin kuninkaan armeijan mukana - Ulkomaat - Ilta-Sanomat

Oudosti haudattu tyttö hämmästyttää Puolassa – arkeologien arvion mukaan tyttö oli suomalais­taustainen ja päätyi vieraalle maalle Ruotsin kuninkaan armeijan mukana

Puolassa on tutkittu erikoisesti haudatun tytön jäänteitä. Tutkijoiden arvion mukaan hän oli kotoisin nykyisen Suomen tai Karjalan alueelta ja kuoli 1650-luvun puolivälissä.

Tunel Wielki -alueen luola, josta tytön jäänteet löytyivät, sijaitsee Krakovan lähettyvillä eteläisessä Puolassa.

25.7. 10:29

Puolassa on tutkittu erikoisesti haudatun tytön jäänteitä. Tutkijoiden arvion mukaan hän oli kotoisin nykyisen Suomen tai Karjalan alueelta ja kuoli 1650-luvun puolivälissä.

Tutkijat uskovat, että 10–12-vuotiaana kuollut tyttö tuli Puolaan Ruotsin kuninkaan Kaarle X Kustaan sotaretken mukana. Ruotsin armeijan sotilaiden mukana kulki usein myös naisia ja lapsia. Luolan lähellä sijaitsevaan Ojcowin linnaan oli sijoitettu suomalaisia ja karjalaisia sotilaita vuosina 1655–1657.

Tytön perimästä on löydetty yhteys tunnetun Isossakyrössä sijaitsevan Levänluhdan kalmiston yhteen vainajaan. Tämän dna kuitenkin poikkeaa jonkin verran muista vainajista, joita on tähän mennessä tutkittu.

Lapsen hautaustapa oli hyvin erikoinen. Hänet löydettiin Etelä-Puolassa Krakovan lähistöllä sijaitsevan Tunel Wielki -alueen luolasta. 1600-luvulla kristinusko oli kuitenkin jo vakiintunut Euroopassa eikä ihmisiä enää haudattu metsiin tai luoliin.

Vielä oudompaa on, että tytöllä oli suussaan peipon kallo ja vieressään toinen. Linnun laittaminen vainajan suuhun on niin poikkeuksellista, että sille ei ole löydetty selkeää vastinetta mistään päin Eurooppaa.

Suomalaisessa mytologiassa lintu on kuitenkin symboloinut sielun matkaa kuoleman jälkeen ja sielulinnut on usein liitetty lapsiin. Skandinaviasta tunnetaan myös tapauksia, joissa lapsi on haudattu joutsenen siivelle.

Myös pakanallisuuteen viittaava hautaustapa voi liittyä Pohjolan asukkaisiin, joilla kansanusko säilyi varsin pitkään kristinuskon rinnalla.

"Muistutti salapoliisin työtä"

Tutkijat arvelevat, että 10–12-vuotias tyttö tuli Puolaan Kaarle X Kustaan sotaretken mukana.

Tytön luuranko löytyi jo runsaat 50 vuotta sitten luolaan kaivetusta matalasta haudasta, mutta sitä on tutkittu tarkemmin vasta nyt. Kuolinsyystä ei ole saatu selkoa. Tutkijat muun muassa tekivät radiohiili- ja dna-tutkimuksia jäänteille sekä kävivät läpi historiallisia lähteitä.

Tutkimus on julkaistu saksalaisessa Praehistorische Zeitschrift -lehdessä. Monitieteelliseen tutkimusryhmään kuului muun muassa arkeologeja, antropologeja ja geneetikkoja.

Dna-tutkimuksen perusteella lapsi ei ollut kotoisin Puolasta, summaa sähköpostitse tohtori Michal Wojenka Krakovan Jagellon yliopiston arkeologian instituutista. Tytön perimä viittaa Fennoskandian lisäksi balttilaiseen syntyperään. Kaiken kootun tiedon perusteella todennäköisin selitys kuitenkin on, että hänen oleskelunsa maassa liittyi ajankohdan sotilaallisiin tapahtumiin.

Wojenka kertoo, että tutkimusryhmä yllättyi havainnoistaan.

–  Hautaaminen luolaan oli keskiajan jälkeen jo itsessään erikoista. Niin myös hämmästyttävä rituaali, jossa linnun pää laitettiin vainajan suuhun. Myös tytön todennäköiset sukujuuret Fennoskandiassa yllättivät. Tämä oli kiehtova tapaus. Sen tutkiminen muistutti salapoliisin työtä.

Tutkijat ovat pohtineet myös tytön kuolinsyytä. Vaikka hänet haudattiin syrjäiseen paikkaan, henkirikos näyttää epätodennäköiseltä, koska hautaamiseen liittyi vaivannäköä ja rituaaleja.

Lintu saattoi kotimatkalle?

Vainaja löytyi jo 1960-luvulla Tunel Wielki -alueen luolasta Puolasta, mutta jäänteitä on alettu tutkia vasta nyt. Luolaa tutkittiin uudelleen vuonna 2016.

11-henkiseen tutkimusryhmään kuului akatemiatutkija, folkloristiikan dosentti Frog Helsingin yliopistosta. Hänen mukaansa tytön alkuperästä ei voi antaa täysin yksiselitteistä vastausta, mutta suomalais-karjalainen alkuperä on todennäköinen selitys. Tätä tukevat radiohiiliajoitus, historiallinen konteksti ja hautaaminen luolaan.

Yhdysvaltojen Minnesotasta lähtöisin oleva Frog, jolla ei ole lainkaan etunimeä, kutsuttiin mukaan kansanperinteiden asiantuntijana.

Karjalaisesta perinteestä tunnetaan uskomus, jonka mukaan metsässä kuollutta ihmistä ei voitu viedä hautausmaalle, vaan hänet piti haudata metsään. Tämä tapa pohjautui kosmologiseen käsitykseen metsästä omalakisena maailmanaan, jota hallitsivat yliluonnolliset voimat ja joka täytyi pitää osittain erillisenä tavallisista hautausmaista.

Sen sijaan linnun laittaminen vainajan suuhun ei ole tuttu tapa muinaisesta Suomesta.

–  Kyseessä voi olla ainutkertainen ratkaisu, jonka sotilaan perhe on tehnyt lapsen kuoleman aiheuttamassa kriisissä. He saattoivat ajatella, että lasta ei voi koskaan palauttaa fyysisesti kotiseudun hautausmaalle, ja yrittivät tehdä asialle jotain linnun avulla.

Artikkeliin liittyviä aiheita

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?