Venäjän turvallisuuspomolta kova lausunto ”elintärkeästä tehtävästä” – herätti heti huomion

Venäjän turvallisuusneuvoston varapääsihteerin Mihail Popovin mukaan kansallisten intressien ja ulkovenäläisten suojelemisesta on tullut ”elintärkeä tehtävä” vallitsevissa olosuhteissa.

Kuvassa Venäjän merkittävimpien hallintoelinten keskus eli Moskovan Kreml.

17.7.2021 7:15

Venäjän presidentti Vladimir Putin hyväksyi heinäkuun alussa allekirjoituksellaan päivitetyn version maan uudesta kansallisen turvallisuuden strategiasta. Uusi versio korvasi edellisen, joulukuussa 2015 voimaan tulleen strategian.

Valtion virallinen sanomalehti Rossijskaja gazeta julkaisi keskiviikkona Venäjän turvallisuusneuvoston varapääsihteerin Mihail Popovin haastattelun, jossa tämä puhui uusitun strategian sisällöstä.

– Kansainvälisten instituutioiden vaikutusvallan heikentymisen, globaalin ja alueellisen turvallisuusjärjestelmän vähentyneen tehokkuuden sekä ulkomaisten valtioiden epäystävällisten toimien myötä tavoitteesta suojella kansallisia intressejä ja maamme rajojen ulkopuolella olevia kansalaisia on tullut elintärkeä tehtävä, joka heijastuu uuteen versioon kansallisesta turvallisuusstrategiasta, Popov sanoi haastattelussa uutistoimisto Tassin mukaan.

Popovin puheiden perusteella vaikuttaa siltä, että ulkomailla elävien Venäjän kansalaisten suojeleminen olisi päivityksen myötä liitetty osaksi kansallisen turvallisuuden strategiaa. Asiaan kiinnitti huomiota Twitterissä muun muassa BBC:n Moskovan-kirjeenvaihtaja Steve Rosenberg.

Ulkovenäläisten suojeleminen ei ole Venäjällä uusi puheenaihe. Esimerkiksi joulukuussa 2016 maan rajojen ulkopuolella elävät kansalaiset julistettiin maan uudessa ulkopoliittisessa linjauksessa Venäjän ”oikeudellisen suojan” kohteeksi.

Myös Helsingin yliopiston Aleksanteri-instituutin tutkimusjohtaja Markku Kangaspuro muistuttaa, että asiasta keskusteltiin jo vuonna 2008 Georgian sodan edellä sekä sen aikana.

– Jo pitkään on ollut olemassa strategia, jossa Venäjä katsoo velvollisuudekseen suojella myöskin rajojensa ulkopuolella olevia kansalaisiaan, eli sinänsä tässä ei ole mitään uutta. Tämä kommentti heijastelee turvallisuusneuvostossa sitä kiristynyttä tilannetta, joka kansainvälisissä ympyröissä nähdään olevan olemassa Venäjällä, Kangaspuro arvioi.

Markku Kangaspuro kuvattuna MTV:n SuomiAreenan keskustelussa kesällä 2017.

IS:n lomalta tavoittama Kangaspuro ei osaa suorilta käsin sanoa, onko turvallisuusstrategiassa ollut aiemmin jonkinlaista ulkovenäläisiä koskevaa kirjausta, tai onko kirjaus todella lisätty siihen nyt.

– Jos se on uutena asiana mukana turvallisuuspoliittisessa strategiassa, niin silloin se tarkoittaa sitä, että asia on ikään kuin turvallistettu, myös entistä enemmän militääriselle puolelle. Mutta mikä sen kirjauksen käytännön merkitys sitten on, se jää tietenkin nähtäväksi.

Kangaspuron mukaan on toki mahdollista luoda monenlaisia skenaarioita ulkovenäläisten suojelemista koskevan kirjauksen vaikutuksesta esimerkiksi Itä-Ukrainan separatistialueilla. Siellä Venäjän kansalaisuutta on haettu hänen mukaansa vallitsevan tilanteen vuoksi kasvavassa määrin.

Lue lisää: Putinin mielestä venäläiset ja ukrainalaiset ovat samaa kansaa: ”Yksi kokonaisuus”

Kangaspuro uskoo, että asian nyt esille nostamisen syynä on todennäköisesti tämänhetkinen kansainvälinen tilanne.

– Putinin ja Bidenin tapaaminen ei kaikesta huolimatta kauhean paljoa helpottanut tätä asetelmaa. Niin kuin on yleisesti todettu, Venäjän ja lännen suhteet ovat huonommat kuin kylmän sodan huonoina päivinä, Kangaspuro huomauttaa.

Hän pitää ulkovenäläisten aseman esille nostamisen mahdollisena syynä myös sisäpoliittista tarvetta.

– Tulossa on kuitenkin syksyllä duuman vaalit. Tällainen kansallisen yhteishengen luominen ja lipun heiluttaminen maan johdon puolesta voi olla yksi mahdollinen tarkoitusperä nostaa näitä asioita esille.

Kangaspuro ei näe, että turvallisuusstrategiaan mahdollisesti lisätyllä kirjauksella olisi juurikaan merkitystä Suomelle tai muille Venäjän länsirajan naapurivaltioille. Saati sitten, että olisi syytä jonkinlaiseen huoleen.

–  Jos se nyt johonkin on suunnattu, niin kyllä minä lasken, että se tarkoittaa lähinnä tätä Ukrainan tilannetta, joka on ollut tässä koko ajan kipupisteenä. Se tulee vielä pitkään hiertämään sekä Venäjän ja Ukrainan että lännen ja Venäjän välejä.

Vaikka samaa keskustelua ulkovenäläisistä on Venäjällä käyty jo toistakymmentä vuotta, Kangaspuron mukaan Popovin puheilla voi olla jonkinlainen merkitys, kun asia on kuitenkin sanottu ääneen.

–  Tietysti politiikassa ja valtioiden ulkopolitiikassa voidaan aina aktivoida erilaisia elementtejä. Ehkä tämä voidaan lukea yhtenä potentiaalisesti aktivoitavana elementtinä jollakin perspektiivillä, jos tilanne sellaiseksi muuttuu. Mutta sitten kannattaa tietysti muistaa, että niitä aktivoitavia elementtejä löytyy aina. Ei tämä automaattisesti mitään tarkoita, viime kädessä on aina kyse poliittisesta tahdosta.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?