Maailmalla asuvat suomalaiset kertovat, kuinka sään ääri-ilmiöt ovat tänä vuonna näkyneet arjessa: ”Kaaos on lievä sana kuvailemaan” - Ulkomaat - Ilta-Sanomat

Maailmalla asuvat suomalaiset kertovat, kuinka sään ääri-ilmiöt ovat tänä vuonna näkyneet arjessa: ”Kaaos on lievä sana kuvailemaan”

Tuoreet uutiset kertovat Keski-Euroopan tuhoisista tulvista, joissa on menehtynyt yli sata ihmisiä. Myös muualla maailmassa äärimmäiset säät ovat koetelleet ihmisten elämää. Maailmalla asuvat suomalaiset kertovat kokemuksistaan.

Maailmalla asuvat suomalaiset kertovat kokemuksistaan sään ääri-ilmiöistä.

18.7. 6:55 | Päivitetty 18.7. 10:17

Sään ääri-ilmiöt ovat myös Suomessa nousseet tänä kesänä yhä useammin puheenaiheeksi poikkeuksellisen helteisten säiden johdosta. Ilmatieteen laitoksen mukaan kesäkuu oli Suomessa vuonna 1844 alkaneen mittaushistorian lämpimin, eikä heinäkuusta näytä tulevan juurikaan viileämpi.

Juhannuksen tienoilla laajoja tuhoja eri puolilla Suomea aiheuttivat myös voimakkaat kesämyrskyt Ahti, Paula ja Aatu.

Eiran ranta, Ursinin kallio Helsingissä 23. kesäkuuta: myrsky saapuu.

Samaan aikaan äärisäistä on uutisoitu ympäri maailmaa.

Kesäkuu oli kaikkien aikojen lämpimin Suomen ohella myös esimerkiksi toisella puolella maailmaa, talvisessa Uudessa-Seelannissa.

Kesän suurimpia uutisaiheita säärintamalla ovat olleet myös Pohjois-Amerikkaa korventavat ennätyshelteet sekä Karibiaa ja Yhdysvaltoja pyyhkinyt trooppinen Elsa-myrsky. Kuumuuden ja myrskyjen lisäksi eri puolilta maailmaa on kantautunut uutisia muun muassa tavallista voimakkaista tulvista ja kuivuuskausista sekä eteläiseltä pallonpuoliskolta myös poikkeuksellisesta kylmyydestä ja lumisateista.

Juuri nyt Keski-Eurooppaa koettelevat tulvat, joissa on menehtynyt yli sata ihmistä ja useita on kateissa.

Ilmakuva Bad Neuenahrista Saksasta näyttää tulvien laajuuden.

Tulva vaurioitti taloja Bad Neuenahrissa Saksassa.

Tulvan tekemiä tuhoja Schuldissa, Saksassa.

Sään ääri-ilmiöiksi kutsutaan odottamattomia, epätavallisia, voimakkaita ja vuodenaikaan nähden epätavallisia sääolosuhteita, joilla on laajoja vaikutuksia ihmisten elämään, muihin eläimiin sekä ympäristöön. Lämmin sää kesällä ei ole poikkeus, mutta alueen aiempaan säähistoriaan nähden huomattavasti lämpimämpi sää on.

Metsäpalot roihusivat Lyttonissa, Kanadassa kesäkuun lopussa.

Metsäpalo Oregonissa, Yhdysvalloissa 14. heinäkuuta.

Helteet vaikeuttivat paljon sammutusta Länsi-Kanadassa kesäkuun lopussa.

Ilmastonmuutoksen yhteydestä sään ääri-ilmiöihin on tieteellistä näyttöä. Ilmastonmuutos ei itsessään aiheuta sääilmiöitä, mutta se vaikuttaa todennäköisesti niiden laajuuteen, voimakkuuteen ja yleisyyteen yhtenä tekijänä.

YK:n viime lokakuussa julkaiseman raportin mukaan tulvien, myrskyjen ja muiden luonnonkatastrofien määrä kasvoi vuosina 2000–2019 noin 74:llä prosentilla edellisiin kahteen vuosikymmeneen verrattuna. Raportissa suurimmaksi selitykseksi nimetään ilmastoon liittyvien sääilmiöiden – kuten äärimmäisten sellaisten – lisääntyminen.

Äärisäiden yleistyminen pakottaa ihmiset opettelemaan uusia keinoja niihin varautumiseen ja niistä selviämiseen. Esimerkiksi suomalaisilla voi olla edessään helteiden kanssa elämään oppiminen ja niihin uudelleen asennoituminen.

IS kysyi eri puolilla maailmaa asuvilta suomalaisilta heidän kokemuksiaan äärimmäisistä sääilmiöistä sekä heidän mietteitään asiasta.

Teemu Laaksonen, 50, München, Saksa

– Baijerissa ei ole tänä kesänä ollut helleaaltoa, mutta sen sijaan toukokuu oli kylmin 30:een vuoteen. Nyt mittarissa on 15 astetta eli tavallista viileämpää.

Yksittäisiä hellepäiviä on välillä, mutta niiden välissä niskaan saattaa tulla viisi päivää sadetta. Münchenissä sään ääri-ilmiöt vaikuttavat vähemmän kuin osavaltion pohjoispuolella, jossa rankkasateet ja tulvat ovat saaneet aikaan katastrofin.

Teemu Laaksonen kesäkuun lopussa Itävallan Alpeilla Olperer-vuoren huipulla 3476 metrin korkeudessa.

Viikonloppuna lomailimme pienessä kylässä, ja meillä oli varattuna retki joelle intiaanikanootilla. Perille päästyämme meille sanottiin, että joelle ei päästetä ihmisiä tulvavaroituksen takia. Kun näin sen virtauksen, ajattelin itsekin, että joo, ei ikipäivänä tuonne.

Itävallan viinialueillakin on saattanut sataa kauden normaali määrä, mutta kertarysäyksellä. Kun muulloin on kuivaa, tuotanto kärsii.

Muutin tänne vuonna 2015. Münchenissä on hieno luonto lähellä ja lyhyt matka moneen muuhun paikkaan, joten Alpeilla tulee käytyä kiipeilemässä tällä hetkellä kerran tai kaksi viikossa.

Siellä äärimmäiset sääilmiöt ja ilmaston muuttuminen näkyvät konkreettisesti. Neljän harrastusvuoden aikana olen huomannut, että kiipeily- ja patikointisesonki on siirtynyt joillakin alueilla varmaan kuukauden eteenpäin.

Talvella oli tavallista enemmän lumivyöryjä, omallekin kohdalle osui pari läheltä piti -tilannetta. Keväälläkin oli vaarallista, kun vuorotellen tuli paljon lunta ja vettä ja oli lämmintä.

Vielä toukokuun lopulla Zugspitze-vuorella Garmisch-Partenkirchenissä tuli lunta 50 senttiä ja Itävallan puolella metri. Toisaalta viime talvena lunta ei tullut juuri ollenkaan.

Kun sääolosuhteet vaihtelevat rajummin, tulee myös pelastustilanteita enemmän. Viime viikolla Italian puolella Aostan laaksossa kaksi nuorta naista paleltui kuoliaaksi, kun he eksyivät reitiltä vuorelta laskeutuessa ja etsintöjen aikana nousi lumimyrsky.

Äärimmäisten sääilmiöiden lisääntyminen on vakava asia.

Ilmaston lämpeneminen näkyy selvimmin jäätiköiden vetäytymisenä. Paikalliset oppaat ovat kertoneet, kuinka lumiraja oli paljon alempana heidän lapsuudessaan.

Kiipeillessä nesteitä on kannettava mukana aiempaa enemmän, kun aurinko porottaa niskaan. Vuorenseinämien ilmansuunnat on katsottava entistä tarkemmin ja on suosittava varjoisia reittejä.

Ilmastonmuutos on täällä iso keskustelunaihe, eikä asian vähättelyä ole mielestäni samassa mittakaavassa kuin Suomessa. Äärimmäisten sääilmiöiden lisääntyminen on vakava asia.

Vuoriporukassa puhumme siitä paljon, mutta tavallista baijerilaista puhuttaa toistaiseksi ehkä enemmän oluen hinnan nousu ja Oktoberfestin peruuntuminen. Vaikka valveutuneemmat ovat kyllä huolissaan.

Anna, Marcus ja Emilia Räder asuvat Torontossa Kanadassa.

Marcus Räder, Toronto, Kanada

Täällä Torontossa oli viime viikolla +39 astetta. Päiväkoti ei päästänyt lapsia ulos, emmekä itse pystyneet olemaan ulkona kauemmin kuin 15 minuuttia, kun ilmankosteus oli yli 80 prosenttia. Talvella olemme tottuneet siihen, että joudumme olemaan sisällä, mutta tämä oli ensimmäinen kerta, kun se tapahtui kesällä.

Tänä vuonna erikoista oli se, että 20 lämpöasteita oli jo helmi-maaliskuussa, ja +35-40 tuli heinäkuun alussa.

Yleensä on kuin astuisi saunaan, ja kesä on varsin aurinkoinen, mikä pahentaa tilannetta. Viime kesänä ajettiin kansallispuistoon, ja jouduimme palaamaan ilmastointiin autoon vain 10 minuuttia sen jälkeen.

Kaupungissa taas isot talot ja ikkunat sekä tiet varastoivat lämpöä, jolloin keskellä kaupunkia on vielä 5–10 astetta lämpimämpää kuin esimerkiksi puistoissa. Arizonassa olemme kokeneet kuivaa +40:n asteen lämpöä, mikä ei haittaa ulkona olemista, mutta kostea +40 on ihan eri asia. Siinä jopa tuuli vain pahentaa asiaa.

Olemme asuneet kuusi vuotta Toronton keskustassa, King Westin alueella. Tämä vuosi on ollut poikkeuksellinen, sillä kuumuus iski jo kesän alkupuolella. Yleensä se tulee vasta loppukesästä ja syksyllä, kun isot järvet lämpenevät.

Elämä ei mennyt kaupungissa sekaisin, tämä on normaalia. Aivan kuten rankkasateessa, ihmisiä on vähemmän kaduilla, mutta autoja kuitenkin on, ja kaupat ovat auki. ”Kylmäkeskuksia” avataan aina kesäisin kun on helle, jolloin kuka tahansa voi mennä sisätiloihin lepäämään ja saamaan vettä.

Useimmissa puistoissa on niin sanottuja roiskealueita lapsille – splash pads – ja uima-altaita on paljon. Onneksi täällä oli +40 vain kaksi päivää, mutta länsirannikolla se kesti viikon. Normaalia kesäisin on 30 asteen lämpö. Melkein kaikilla on ilmastointi, joten vaikka kaupunki pysyy kuumana läpi yön, se ei haittaa nukkumista.

Heini Talip, Corpus Christi, Texas, Yhdysvallat

Olen asunut Texasissa nyt 11 vuotta. Olen kielidata-analyytikko. Muu perheeni on Suomessa paitsi amerikkalainen mieheni, jonka kanssa asun.

Heini ja Rogelio Talip asuvat Corpus Christin kaupungissa Texasissa.

Viime talvi oli erikoinen. Suuri osa Texasista oli ilman sähköä ja täysin jäässä, mikä on hyvin outoa täällä melkein trooppisessa säässä. Talvikuukausina on kylläkin tavallisesti viileämpää, mutta ei niin kylmää, että kaikki on jäässä! Vaikka tapahtumat eivät olleet itselle niin pahoja – kyllä Suomi-tyttö nyt pakkasta kestää –, ihmisiä kuoli kylmyyteen, mikä on aivan hullua. Pihan palmupuu kuoli, ja koko katu oli kuin luistelurata.

Kaaos on aika lievä sana kuvailemaan, miltä se tuntui.

Meillä pysyi sähköt päällä koko ajan, mikä oli aika ihme, koska puoli kaupunkia oli pimeänä. Tiesin tuttuja, joilla oli sähköt olivat poikki viisi päivää. Kaaos on aika lievä sana kuvailemaan, miltä se tuntui.

Meillä putket eivät onneksi jäätyneet. Me olimme varautuneet niin, että kaikki ulkoiset putket oltiin kääritty pyyhkeisiin ja rätteihin. Tiputeltiin vettä kaikista hanoista monta yötä, jotta vesi ei jäätyisi. Kaikki eivät olleet yhtä onnekkaita. Naapurit näyttivät sulattelevan putkia kuumalla vedellä, ja usean kuukauden oli putkimiehistä pulaa, koska niin monilla paukkui putket rikki.

Ulkona ei juuri pystynyt liikkumaan. Pysyimme kotona. Ihmisiä kehotettiin pysymään pois teiltä ja moottoritie oli suljettu. Kaikki tiet olivat jäässä, joten ajaminen oli vaarallista. Talvirenkaista ei ole täällä kuultukaan.

Texasin kesät on aina kuumia. Tämä kesä on ollut lähinnä kuumaa ja erittäin kosteaa. Sadetta on tullut epänormaalin paljon ja hurrikaanikausi on päällä. Se on aina hermostuttavaa. Toivotaan parasta, mutta hurrikaanikaudesta on ennustettu aktiivista.

Timo Orava, 38, Vancouver, Kanada

Kesäkuun loppupuolella rannikolle tuli sellainen heat dome (lämpökupoli), jossa lämpö jää tähän päälle, eikä pääse karkaamaan pois. Varjossa oli korkeimmillaan 41 astetta, auringossa mitattiin viittäkymmentä.

Timo Orava on asunut Kanadassa yli 13 vuotta. Nyt lämpötilat ovat laskeneet noin 25–30 asteeseen.

Olen asunut täällä 13 ja puoli vuotta, enkä ole kokenut sellaista ikinä aiemmin. Totta kai, kun on ollut muualla maailmassa, on kokenut kovia lämpöjä, mutta tällaiset eivät kuulu tänne. Aluehan on lauhkean vyöhykkeen sademetsää. Monen talossa ei ole edes ilmastointia, kun ajatellaan, että kuumaa on vain parina päivänä vuodessa. Täällä on varmasti enemmän niitä taloja, joissa ilmastointia ei ole, kuin niitä, joissa on.

Mielestäni kylmän kanssa pärjää. Sitä pääsee pakoon, kun pistää vähän enemmän päälle ja liikkuu. Mutta jos on oikein kuuma, keinoja on vähemmän.

Kuumassa tulee helposti sellainen väsähtänyt olo, että pitäisi mennä viettämään siestaa. Kylmässä sen sijaan olo on monesti energinen.

Kuumimpina päivinä olemme laittaneet pihalle vesisuihkun, mutta jos kuiva kausi kestää viikkoja, vedenpinnat alkavat laskea ja tulee vesirajoituksia. Nyt on jo sellainen rajoitus, että nurmikon saa kastella vain kahdesti viikossa. Jos menee pahemmaksi, sitä ei saa kastella enää ollenkaan, eikä vettä saa muutenkaan tuhlata edes sisällä.

Kaikkein tukalinta kuumuus on silloin, kun on lämpöä, korkea ilmankosteus ja metsäpaloista tulevaa savua. Tänä kesänä metsäpalosavuja ei ole vielä tullut tänne, mutta kaikkihan sitä täällä pelkäävät, mitä tänä vuonna tapahtuu. Elokuussa metsäpalokausi on yleensä pahimmillaan.

Puolustan tosi paljon vanhojen metsien säilyttämistä. Me tarvitsemme niitä. Kun menee kuumanakin päivänä sellaisen vanhan metsän laitaan, tuntee, kuinka kosteus ja viileys tulevat sieltä metsästä. Lämpötila laskee reilusti. Se tuntuu mukavalta.

Se ei auta, jos bulevardilla on kaksi pientä puuta talojen välissä. Ja pienet hammastikkumetsät, jotka on monta kertaa jo hakattu, palavat poroksi hyvin helposti. Tarvitsemme isoja puita ja metsiä, jotka laskevat lämpötilaa ja joissa on kosteutta. Metsäpalotkin pysähtyvät monesti niihin.

Sen takia en ymmärrä, miksi vanhoja metsiä hakataan. Totta kai siitä saa vähän rahaa, kun niitä katkoo, mutta kestää monta, monta sataa vuotta ennen kuin ne palautuvat takaisin.

Anna McCann, 40, Las Vegas, Yhdysvallat

Las Vegasissa kaikkien aikojen lämpöennätys rikkoutui lauantaina. Lämpöä mitattiin 117 fahrenheitia eli yli 47 celsiusastetta.

Muutoin lämpötila on ollut noin 45 asteen tienoilla jo useamman viikon. Yli neljänkympin kesälämpötilat ovat täällä tyypillisiä, mutta en muista, että olisi aiemmin ollut ihan näin tuskallista. Toisaalta olin alkukesän ihan viimeisilläni raskaana, ja nyt pienen vauvan kanssa, niin kyllä tämä tuntuu rankimmalta kesältä, mikä tähän asti on ollut.

Olen asunut täällä neljä vuotta. Olemme mieheni kanssa molemmat akrobaatteja ja mukana Abstinthe-esityksessä, joka on moneen kertaan valittu Vegasin ykkösshow’ksi.

Anna McCann kertoo koko perheen olevan yökyöpeleitä, sillä päivisin on liian kuuma monelle aktiviteetille.

Meidän talomme toinen ilmastointiyksikkö meni rikki maanantaina ja alkoi puhaltaa pelkästään kuumaa ilmaa. Minä, mieheni, neljän viikon ikäinen Lola-vauva ja Sheba-koira muutimme kaikki talon pieneen vierashuoneeseen, koska päämakuuhuoneessa on yölläkin lämmintä yli 35 astetta.

Lolakin on ollut nyt vähän levoton päivisin, vaikka onkin pääosin aika tyytyväinen vauva.

Sheba ja Anna yrittivät hakea viilennystä uima-altaasta, vaikkakin nyt myös sen vesi on liian lämmintä virkistäytymiseen.

Täällä on autiomaailmasto. Parhaiten sen voi kuvailla tuntuvan siltä kuin olisi hiustenkuivaaja kuumimmalla asetuksella koko ajan päin naamaa. Mutta jos vertaa kosteaan lämpötilaan, kuiva ilma ei tunnu ihan niin hurjalta. 35 asteen lämpötiloissa meillä ei ole välttämättä vielä edes ilmastointi päällä.

Nyt kananmunan voisi helposti paistaa auton konepellillä. Ja meillä on pihasauna, jota ei tarvitse edes lämmittää: luulen, että siellä on 80 astetta lämmintä ympäri vuorokauden. Ulko-oven ovenkahvaan ei voi koskea paljain käsin keskipäivällä.

Olemme viilentyneet matkustamalla viikoittain vuoristoon Mount Charlestonille, jossa on lähes 20 astetta viileämpää kuin Vegasissa. Siellä koirakin pääsee vähän juoksemaan metsässä, kun Vegasissa sitä ei voi nyt viedä ulos edes yöllä, koska asvaltti on vielä silloinkin liian kuuma sen tassuille. Meillä on onneksi nurmikko takapihalla, mikä on aikamoinen ylellisyys täällä. En tiedä, miten koirakaan pärjäisi, jos sitä ei olisi.

McCannien perhe viihtyy 2,5 kilometrin korkeudessa vuoristossa, jossa ilmakin on Vegasia viileämpää.

Vedenpinta Mead-järvessä, joka tarjoaa käyttöveden muun muassa Las Vegasiin, on laskenut alimmilleen, mitä se on koskaan ollut. Uhka siitä, että järvi tyrehtyy, mietityttää. Kun katsoo kasinomeininkiä täällä, sitä ei edes huomaa. Kaikkialla on suihkulähteitä ja tekojärviä.

Mutta Nevadan kuvernööri Steve Sisolak allekirjoitti nyt sopimuksen siitä, että kaikki ylimääräiset nurmikot poistetaan julkisista tiloista veden säästämiseksi.

Nämä extreme-säät ovat muutoinkin saaneet ajattelemaan ilmastonmuutosta entistä enemmän. Olen miettinyt, kauanko Vegaskaan on enää asuttava paikka. Pitäisikö vain myydä talo, pakata kimpsut ja kampsut ja lähteä, kun vielä voi?

Fanny Forsbom, 25, Limpopo, Etelä-Afrikka

Tulin tänne ensimmäistä kertaa vaihto-oppilaana yhdeksän vuotta sitten, ja siitä lähtien olen kulkenut edestakaisin Suomen ja Etelä-Afrikan väliä. Olen pääasiassa täällä, vakituisen epävakituisesti.

Asun banaanifarmilla, mutta en työskentele täällä, vaan teen markkinointitöitä.

Tämä talvi on ollut kylmin, jonka olen kokenut Etelä-Afrikassa. Istun nytkin täällä sisällä, ja minulla on mummon neulomat villasukat, pipo ja kaksi takkia päällekkäin. Viime talvikin oli jo aika viileä, mutta tämä on ollut tosi kylmä.

Ei täällä mitään miinusasteita ole, ehkä 15 plusastetta, mutta se tuntuu todella kylmältä, koska paikkoja ei ole rakennettu pitämään lämpöä. On kylmä ulkona ja kylmä sisällä.

Fanny Forsbom, 25, asuu Etelä-Afrikan pohjoisosissa sijaitsevassa Limpopon provinssissa.

Yleensä talvella on muutamia kylmiä päiviä. Viime viikko oli aika lämmin, mutta sitä ennen oli viisi tai kuusi viikkoa törkeän kylmää. Piti olla kevyttoppatakki ja villapaita alla, ihan kuin olisi Suomen koleassa syksysäässä.

Täällä aina puhutaan, että Kapkaupungista on tulossa kylmät ilmat. Viime viikolla siellä oli kylmää, ja nyt se on siirtynyt tänne.

Peruskeli voi olla kesällä 37–38 astetta ja täyttä aurinkoa. Silloin ihmiset pystyvät vielä elämään ihan normaalisti. On totuttu siihen. Kun tällainen kylmyys iskee, on vaikeaa.

Tämä vaikuttaa todella paljon ihmisten asumiseen ja hyvinvointiin.

Viljelykset kyllä pärjäävät vielä, koska päivällä paistaa aurinko, mutta tämä vaikuttaa todella paljon ihmisten asumiseen ja hyvinvointiin. Minä asun ihan kunnon talossa, mutta ei siinäkään ole mitään lämmitystä.

Täällä on kuitenkin paljon paikallisia, jotka asuvat teltoissa tai vastaavissa paikoissa, ja heihin kylmyys iskee pahasti. Kun ajelee autolla, katujen varsilla näkyy nuotioita, joiden luona lämmitellään.

Ihmiset ovat valitelleet kylmyyttä. Se vaikuttaa esimerkiksi katukojujen ruokamyyntiin.

Yksi myyjä kertoi, että hänellä on vähemmän asiakkaita, koska ihmiset eivät vietä aikaansa ulkona. Tämä ei kuulosta paljolta, mutta kun sitä kylmyyttä jatkuu muutaman kuukauden putkeen, se alkaa tuntua.

Joskus täällä on niin kuuma sää, että ongelma on sama: kuumuutta ei pääse pakoon. Viime vuonna oli kova kuivuus, ja silloin täällä kulotettiin peltoja aika paljon.

Tänä vuonna tilanne on onneksi parantunut, paikallinen patokin vuotaa jo välillä yli.

Tiia Lahtinen, Karratha, Länsi-Australia

Damien-hirmumyrsky oli tulossa suoraan kotikaupunkiimme Karrathaan 8. helmikuuta. Voimakkuuden kategoriaksi kerrottiin 3-4.

Tiia Lahtinen tarkasteli myrskytuhoja kotikaupungissaan Karrathassa.

Olimme juuri ostaneet mieheni kanssa omakotitalon tästä kaivoskaupungista. Olin perjantaina 7. helmikuuta tekemässä loppusiivousta töissä lemmikki- ja kasvikaupassa. Kaikki eläimet siirrettiin sisälle turvaan ja varmistettiin, että on ruokaa koko viikonlopuksi.

Kotiin päästyäni avattiin viinipullo mieheni ja kolmen kämppikseni kanssa. Australian kulttuuriin kuuluvat ”syklooni-juhlat”. Tämä on tietysti vaarallista, jos jotakin tapahtuu ja pitäisi ajaa turvaan.

Täällä kaikki on rakennettu niin, että rakennusten pitäisi kestää hirmumyrskyt. Pilbaran alueelle iskee melkein vuosittain trooppinen myrsky. Asukkaat osaavat myrskysesongin alussa tarkistaa kaiken. Silti vanhimmat talot menettivät kattoja.

Ikkunoihin asennetaan verkkoja trooppisten myrskyjen varalle.

Lauantaina päiväsaikaan rankkasade tuli katosta läpi. Tuulet olivat puhaltaneet jo aidan kumoon. Koirat olivat peloissaan. Tiellä näkyi kulkeutuvan peltiaitoja ja muuta tavaraa tuulen mukana.

Kun olimme rankimpien tuulien alla, meteli oli kova ja vettä tuli sisään vaatehuoneesta. Lähdimme hakemaan pyyhkeitä, ja samalla minuutilla olohuoneen ikkuna räjähti sisään. Pian sen jälkeen oli tyynen rauhallista: olimme menneet myrskyn silmään. Pojat hakivat autotallista vaneria peittämään ikkunoita.

Kun tuulet tyyntyivät ja ulkona paistoi aurinko ja kävimme katsomassa tuhoja. Aita oli lähtenyt tuulen mukana. Pian lähtivät sähköt.

Aita meni myrskyssä kumoon.

Sunnuntai kului siivoten tuhoja kotona ja työpaikalla. Saimme kotivakuutuksesta uuden aidan, ikkunan ja katon remontin.

Työpaikan siivous kesti kolme viikkoa. Pomoni kissa oli kadonnut myrskyn aikana, mutta viiden kuukauden päästä se löysi takaisin kotiin.

Korjaus 18.7. klo 10.17: Korjattu Tiia Lahtisen nimi.

Artikkeliin liittyviä aiheita

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?