Valko-Venäjä laukaisi siirtolaiskriisin Liettuassa – Asiantuntija kertoo, voisiko Suomea odottaa sama tilanne - Ulkomaat - Ilta-Sanomat

Valko-Venäjä laukaisi siirtolaiskriisin Liettuassa – Asiantuntija kertoo, voisiko Suomea odottaa sama tilanne

– Tähän on nimenomaan Venäjältä tullut inspiraatiota, sanoo UPI:n vanhempi tutkija Saila Heinikoski. Hänen mukaansa Valko-Venäjä kostaa saamiaan pakotteita.

Valko-Venäjän presidentti Aljaksandr Lukashenka ilmoitti aiemmin sallivansa vastedes siirtolaisten kulkemisen rajan yli Liettuaan.

9.7. 6:45

Valko-Venäjä on viime viikkoina ohjannut siirtolaisia rajan yli Liettuaan, ja luvattomien rajanylitysten määrä on kasvanut merkittävästi. Liettuan hallitus julisti viime perjantaina maahan valtiollisen hätätilan siirtolaisten suuren määrän vuoksi.

Päätöstä edeltäneen vuorokauden aikana maan rajavartijat pidättivät 150 maahantulijaa, mikä on kolminkertainen määrä aiempiin päiväkohtaisiin ennätyksiin verrattuna. Pidätetyt ovat pääasiassa kotoisin Lähi-idästä.

Viime päivien aikana sadat ihmiset ovat ylittäneet rajan Liettuan puolelle. Keskiviikkona maan ulkoministeriö kutsui Valko-Venäjän suurlähetystön päällikön puhuteltavaksi laitonta siirtolaisliikennettä koskien.

Lue lisää: Liettua suunnittelee ”fyysistä lisäestettä” rajalleen – pääministeri kertoi, kuinka Valko-Venäjä masinoi siirtolaisvirtaa

Valko-Venäjän toimintaa pidetään presidentti Aljaksandr Lukashenkan hallinnon vastineena sanktioille, joita maalle määrättiin sen jälkeen, kun se oli pakottanut ilmatilassaan lentäneen Ryanair-lentoyhtiön matkustajakoneen laskeutumaan Minskiin.

Kreikasta Liettuaan matkalla olleessa koneessa matkusti oppositioaktivisti Raman Pratasevitsh, joka pidätettiin välittömästi Minskissä.

Liettuan rajavartijat pidättivät siirtolaisia Liettuan ja Valko-Venäjän rajalla Kalviaissa keskiviikkona.

Ulkopoliittisen instituutin vanhempi tutkija Saila Heinikoski yhtyy näkemykseen, että kyseessä on Valko-Venäjän poliittinen vastaveto Liettuan ja EU:n asettamille pakotteille.

– Eiköhän se ole ihan ylipäätään painostamista Liettuaa vastaan, joka on ollut Valko-Venäjän opposition puolella ja kritisoinut Lukashenkaa.

– Varmaan myös laajemmin EU-maita kohtaan, joissa on asetettu esimerkiksi lentokieltoja Valko-Venäjälle ja muutenkin pakotteita Lukashenkaa ja hänen hallintoaan vastaan. Tässä oletettavasti näytetään, että heilläkin on painostuskeinoja käytössään, Heinikoski jatkaa.

Heinikosken mukaan Valko-Venäjä on ottanut tilanteessa oppia Venäjältä, joka käytti vastaavankaltaisia keinoja Suomea vastaan vuonna 2016. Venäjä päästi silloin turvapaikanhakijoita rajan yli oletettavasti painostaakseen Suomea, joka oli mukana EU:n Krimin kaappauksen vuoksi asettamissa pakotteissa.

– Tähän on nimenomaan Venäjältä tullut inspiraatiota. Tarkoitus on samoin kuin Venäjällä osoittaa, että jos toimitaan heidän tahtoaan vastaan tai suhtaudutaan heihin kielteisellä tavalla, on tällaisia painostuskeinoja käytettävissä.

Heinikoski ei usko vastaavanlaisen tilanteen kehittyvän Suomen ja Venäjän välille ihan kevyin perustein. Vuoden 2016 tempauksen tarkoituksena oli vain näpäyttää Suomea.

– Nyt kun tiedetään, että Venäjä on valmis käyttämään tällaisiakin keinoja, sillä toimella ei ole enää samanlaista tehoa, koska siinä on myös aika isot riskit. Se tarkoittaisi myös välien huonontumista. Pitäisi olla oikeasti vakava tilanne, mihin tällaisilla keinoilla lähdettäisiin vastaamaan.

EU:n tulisi Heinikosken mukaan pyrkiä saamaan aikaan keskusteluyhteys. Hän ei pidä nykytilanteen eskaloitumista kovin todennäköisenä.

– Ei varmastikaan kannata ainakaan painostukseen alistua siinä mielessä, että tämän johdosta poistettaisiin joitain pakotteita. Tällä hetkellä tulijamäärät eivät ole kuitenkaan mitään älyttömiä. Ne ovat toki Liettualle suurempia, kuin mihin he ovat tottuneet, mutta kyllä varmasti turvapaikkahakemukset pystytään EU:ssa käsittelemään.

Liettuan pääministeri Ingrida Simonyte ja Eurooppa-neuvoston puheenjohtaja Charles Michel vierailivat Liettuan ja Valko-Venäjän välisellä rajalla Medininkaissa tiistaina.

– Kannattaa varmasti pyrkiä neuvottelemaan, ja jos tämä on tosiaan hallinnon masinoimaa toimintaa, niin varmaan kannattaa pyrkiä pääsemään keskusteluyhteyteen, mutta ei tässä tällaisten toimien varjolla kannata mitään myönnytyksiä alkaa tekemään. Ennemminkin tulisi pyrkiä selviämään tilanteesta EU:n yhteisin voimin, siellähän on jo Frontex paikalla.

Euroopan raja- ja merivartiovirasto Frontex on lähettänyt jäsenvaltioille pyynnön tukea Latvian ja Liettuan rajavalvontaa. Suomen rajavartiolaitos kertoi aiemmin lähettävänsä paikalle kaksi partiota.

Lue lisää: Raja­vartio­laitos lähettää kaksi partiota Latviaan ja Liettuaan – taustalla Valko-Venäjältä tulevien laittomien siirtolaisten suuri määrä

Valko-Venäjä tuskin pystyy aiheuttamaan toimillaan EU:n rakenteita vavisuttavia ongelmia. Euroopan komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen kertoi tapaamisessaan Liettuan presidentin Gitanas Nausedan kanssa näkevänsä siirtolaisten saapumisessa poliittisia syitä, ja lupasi Liettualle apua tilanteen hoitamiseen.

– Jos todetaan, että edellytykset turvapaikkaan tai suojeluun eivät täyty, heidät palautetaan tietenkin lähtömaahan. Ei kyse ole kyllä kauhean suurista ihmismääristä, enkä tiedä, pystyisikö Valko-Venäjä edes kovin suuria määriä edes sieltä masinoimaan, Heinikoski arvioi.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?