Tässä on maailman pahin korona­pesäke – ”Kaikki ovat niin peloissaan”

”Länsimaissa ihmiset arpovat sitä, haluavatko ottaa rokotetta vai eivät, ja täällä me rukoilemme, että saisimme rokotteita”, sanoo Kirkon Ulkomaanavun Nepalin maatoimiston johtaja Sofia Olsson.

Nepalin pääkaupungissa Kathmandussa sairaalat ovat ääriään myöten täynnä, joten potilaita yritetään hoitaa sairaaloiden käytävillä.

23.5.2021 6:58

Kiinan ja Intian välissä sijaitsevassa Nepalissa koronatilanne on tällä hetkellä maailman pahin.

– R-luku on täällä maailman korkein, samoin kuin positiivisten testitulosten osuus tehdyistä testeistä, sanoo Sofia Olsson.

Hän on ruotsalaislähtöinen Kirkon Ulkomaanavun Nepalin maatoimiston johtaja. Viisi vuotta Nepalissa asunut Olsson haluaa saada huomiota maan humanitaariselle kriisille, joka syveni koronatapausten räjähdysmäisen kasvun myötä huhtikuussa. Hän kuvailee tilannetta Nepalissa ”katastrofaaliseksi”.

Muun muassa Kathmandu Post kertoi hiljattain, että Nepalissa peräti 45–50 prosenttia tehdyistä koronatesteistä on positiivisia. Vertailun vuoksi Suomessa positiivisten näytteiden osuus on tällä hetkellä noin 1,3 prosenttia.

Koronapotilaita odottamassa sairaalaan pääsyä Kathmandussa 13. toukokuuta.

Poika juoksemassa pääkaupunki Kathmandussa paikassa, jossa koronapotilaita polttohaudataan.

Olsson kertoo, että ihmisiä kuolee kaduille, sillä maassa on huutava pula happitankeista, sairaalapedeistä, lääkkeistä ja hengityskoneista. Sairaalat yrittävät hoitaa potilaita myös sairaaloiden pihamailla ja käytävillä.

– Ihmiset kuolevat paitsi virukseen myös siihen, etteivät he saa tarvitsemaansa lääketieteellistä apua.

Lisäksi Nepalissa ei ole koronarokotteita.

– Meidän piti saada Intialta Covishieldiä – ja saimmekin sitä muutama kuukausi sitten – mutta kun Intiassa iski koronaviruksen toinen aalto, lähetykset loppuivat.

Covishield on Intiassa lisenssillä valmistettava versio AstraZenecan koronarokotteesta.

Tällä viikolla Kiina riensi Nepalin apuun ja alkoi toimittaa maahan muun muassa happisylintereitä ja hengityskoneita. Sen jälkeen tarvikkeita ovat alkaneet toimittaa myös EU ja Yhdysvallat.

– Seuraava askel on se, että tarvitsemme rokotteita. Nepalissa vain prosentti väestöstä on saanut molemmat rokoteannokset. Yhden annoksen on saanut alle 10 prosenttia väestöstä, Olsson kertoo.

Sairaanhoitajat auttoivat koronapotilasta sairaalan pihamaalla.

Rokotteita ei ole, koska koronaviruskriisissä kamppaileva naapurimaa Intia tarvitsee rokotteet itselleen, ja myös WHO:n Covax-ohjelmassa on pitkälti luotettu Intiasta saataviin rokotteisiin. Apua myös rokotteiden suhteen on tulossa Kiinasta, mutta Olsson sanoo, että länsimaidenkin panosta tarvitaan.

– Väestön rokottaminen täällä on todella kiireellistä.

– Monet rikkaat maat ovat haalineet rokotteita enemmän kuin tarvitsevat. Länsimaissa ihmiset arpovat sitä, haluavatko ottaa rokotetta vai eivät, ja täällä me rukoilemme, että saisimme rokotteita. Niiden avulla tilanne voitaisiin kääntää paremmaksi paljon nopeammin.

Muun muassa Yhdysvalloissa rokotustahti on hidastunut niin pahasti, että esimerkiksi Ohion osavaltiossa rokotteen ottajien kesken arvotaan miljoonan dollarin palkintoja. Ihmisiä houkutellaan myös esimerkiksi donitseilla ja viinalla ottamaan rokote.

Viimeksi tällä viikolla Maailman terveysjärjestön WHO:n johtaja Tedros Abhanom Ghebreyesus kritisoi rikkaita maita rokotteiden haalimisesta ja siitä, että koronarokotteet ovat jakautuneet niin epätasaisesti rikkaiden ja köyhien maiden välillä.

Myös YK:n lastenjärjestö Unicef on todennut, että rikkailla G7-teollisuusmailla sekä Euroopan unionin mailla olisi varaa lahjoittaa yli 150 miljoonaa koronarokotetta niitä tarvitseville maille.

Tedros totesi, että samalla, kun rikkaissa maissa rokotetaan jo nuoria, terveitä aikuisia, monissa köyhemmissä maissa edes terveydenhuollon ammattilaisia tai riskiryhmäläisiä ei ole vielä saatu rokotettua. Kun korona jatkaa leviämistään, uusia variantteja syntyy.

Nepalin armeijan työntekijät lysähtivät väsyneinä maahan kannettuaan lukuisia koronavirukseen kuolleita krematorioon.

Koronatautiin sairastuneen perheenjäsen nukkui ja odotti tietoja sairaalan puutarhassa.

Noin 28,6 miljoonan asukkaan Nepalissa uusia koronatartuntoja raportoidaan päivittäin yli 8 000, mutta se on vain murto-osa totuudesta. Olsson kertoo, että Nepalin testauskapasiteetti on tällä hetkellä täydessä käytössä.

Kirkon Ulkomaanavun maajohtaja Sofia Olsson seuraa tilannetta Nepalissa sekä kansainvälisillä foorumeilla että ruohonjuuritasolla.

– Niitä ei pystytä tekemään enää enempää. Täällä ei ole testauskapasiteettia eikä infrastruktuuria siihen.

– Valtaosa koronatesteistä tehdään tällä hetkellä maan pääkaupungissa Kathmandussa, mutta maaseudulla testejä pystytään tekemään vain vähän, jos ollenkaan. Se tarkoittaa sitä, että maaseudulla on valtava määrä koronatapauksia, jotka eivät näy virallisissa tilastoissa.

Olsson kertoo ongelman olevan myös siinä, etteivät kaikki halua mennä koronatestiin, sillä Nepalissa koronatartunnan saamista pidetään leimaavana. Lisäksi moni pitää testiin menemistä turhana tietäessään, ettei sairaaloissa ole kuitenkaan kapasiteettia auttaa.

– Se 8 000–9 000 tapausta päivässä on vain numero. Todellisuudessa tartuntoja on paljon enemmän.

Ihmiset osallistuivat Rato Machindranath -festivaalien ensimmäiseen päivään Lalitpurissa 12. toukokuuta.

Happisylintereistä on Nepalissa huutava pula.

Muutama viikko sitten kerrottiin, että Nepalissa tartunnat ovat päässeet leviämään erityisesti suurten uskonnollisten tapahtumien, poliittisten kokoontumisten, häiden, yleisen välinpitämättömyyden ja hallituksen hitaan reagoinnin takia. Myös Intian varianttia pidetään yhtenä syynä tilanteen nopeaan pahenemiseen.

Olsson kertoo, että nyt maa on kuitenkin lockdownissa ja hääsesonki on loppunut.

– Nyt kaikki ovat niin peloissaan ja tietoisia siitä, mitä on tapahtumassa, ettei kokoontumisia enää järjestetä samalla tavalla, Olsson sanoo.

Hän kuvailee kriisin olevan Nepalissa nyt pahempi kuin se oli vuoden 2015 tuhoisan maanjäristyksen jälkeen.

Pitkään jatkuva koronaepidemia paitsi vaatii Nepalissa tuhansien ihmisten hengen, myös rapauttaa entisestään maan taloutta. Nepal on yksi maailman köyhimmistä ja vähiten kehittyneistä maista.

– Nyt rahaa investoidaan terveydenhuoltoon, jolloin se on pois jostain muualta, kuten koulutuksesta.

– Viime vuonna Nepalissa oli monen kuukauden sulkutila, mikä tarkoitti sitä, etteivät ihmiset päässeet töihin. Se iski kaikkein pahiten kaikkein köyhimpiin ihmisiin. Nyt maa on jälleen lockdownissa, ja koko talous on pysähtynyt. Miljoonilla ihmisillä ei ole mitään mahdollisuutta tienata elantoaan.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?