Leimahtiko väki­valta pyhätön loukkauksesta? Nämä tapahtumat laukaisivat Israelin ja palestiinalaisten pahimman konfliktin vuosiin - Ulkomaat - Ilta-Sanomat

Leimahtiko väki­valta pyhätön loukkauksesta? Nämä tapahtumat laukaisivat Israelin ja palestiinalaisten pahimman konfliktin vuosiin

Palestiinalaisten protestit alkoivat perheiden häätöuhasta Itä-Jerusalemissa, mutta keskeiseksi sytykkeeksi nousi myös kiista Al-Aqsasta.

18.5. 7:44

Al-Aqsan moskeija Jerusalemin Vanhassakaupungissa on islamilaisuuden kolmanneksi pyhin paikka. Se seisoo juutalaisuuden pyhimmällä paikalla, Temppelivuorella. Jerusalem on tunnetusti myös kristinuskon tärkein paikka.

Tästä kolmen uskonnon polttopisteestä syttyi kipinä, jonka katsotaan laukaisseen jälleen kerran yhden väkivallan aallon Israelissa ja palestiinalaisalueilla. Keskipisteenä pidetään nimenomaan Al-Aqsan moskeijaa.

Amerikkalaislehti New York Times kertoi viikonloppuna episodista, joka sattui moskeijalla jo 13. huhtikuuta. Sen jälkeen seurasi useita muita tilannetta kiristäviä käänteitä, kunnes 7. toukokuuta rysähti: Israelin poliisi tunkeutui moskeija-alueelle tukahduttaakseen palestiinalaisten mielenosoituksen.

Vain muutamaa päivää myöhemmin Israel ja Gazaa hallitseva Hamas-äärijärjestö olivat jo käytännössä sotatilassa, kun Hamas käynnisti summittaiset raketti-iskut Israeliin ja Israel vastasi pommituksilla.

Mitä al-Aqsalla tapahtui?

Lähi-idän konflikti on monisyinen, ja syytä väkivallan leimahdukseen voidaan usein jäljittää sekä historiaan että nykypäivään.

– Kaikki rikastettu uraani oli jo paikalla. Mutta tarvittiin laukaisin. Se oli Aqsan moskeija, kiteytti entinen Israelin parlamentin puhemies ja maailman siionistijärjestön johtaja Avraham Burg New York Timesille.

Ramadanin kolmatta rukousperjantaita vietettiin Al-Aqsan moskeija-alueella 30. huhtikuuta ennen levottomuuksia. Taustalla Kalliomoskeijan kupoli.

Lehden mukaan moskeijan vähemmän tunnettu, mutta palestiinalaisten mieliä kiihdyttänyt tapaus ajoittui pyhän ramadan-paastokuukauden alkuun. 13. huhtikuuta oli ramadanin ensimmäinen päivä ja samalla myös Israelin kaatuneiden sotilaiden ja terrorismin uhrien muistopäivä.

Israelin presidentin Reuven Rivlinin oli määrä puhua Itkumuurilla, jonka yläpuolella Al-Aqsan moskeijarakennus kohoaa. New York Timesin lähteiden mukaan moskeijalta kantautuvien rukouskutsujen pelättiin häiritsevän puhetta tärkeänä hetkenä.

Moskeijaa hallinnoivat olivat kieltäytyneet Israelin pyynnöstä hiljentää rukouskutsu, koska ehdotusta pidettiin epäkunnioittavana. Silloin israelilaispoliisien on kerrottu marssineen moskeijalle ja katkaisseen kaiuttimien johdot.

Öinen näkymä Temppelivuorelle. Vasemmalla Al-Aqsan moskeija pienempine kupoleineen, oikealla Kalliomoskeijan jyhkeä kullattu kupoli.

Tapaus on kiistanalainen, mutta sen vahvisti lehdelle kuusi moskeijan työntekijää, joista kolme oli nähnyt sen. Israelin poliisi ei ole kommentoinut asiaa. Israelin presidentinvirasto kiisti ensin, mutta sanoi sitten tarkistavansa väitettä.

Episodi olisi voinut unohtua pian, mutta sitten alkoi tapahtumien sarja, joka lisäsi palestiinalaisten ärtymystä.

Poliisi sulki Vanhan kaupungin Damaskoksen portin luona olevan aukion, jolla palestiinalaisnuoret tyypillisesti hengailevat varsinkin ramadanin aikaan. Pitkä kiista läheisen Sheikh Jarrahin lähiön palestiinalaisasumuksista eteni vaiheeseen, jossa perheiden häätö näytti ilmeiseltä. Tämä on mainittu kuohuttavimpana mielenosoitusten syynä.

Palestiinalaiset osoittivat mieltään liikkumisrajoituksia ja Itä-Jerusalemin tilannetta vastaan Gazassa 24. huhtikuuta.

Palestiinalaisnuoret alkoivat liikehtiä ja ahdistella ortodoksijuutalaisia Jerusalemissa. Tämä sai Israelin äärioikeiston huutamaan mielenosoituksissaan ”kuolemaa arabeille”.

Sitten tapahtui jälleen Al-Aqsalla.

Perjantai 7. toukokuuta oli ramadanin viimeinen perjantai, kun Sheikh Jarrah -mielenosoitukset leimusivat myös Vanhassakaupungissa. Israelin poliisin mukaan yhteenoton aloittivat kiviä heittelevät mielenosoittajat. Moskeijan rukoilijat väittävät kuitenkin poliisin aloittaneen rynnäkön ilman syytä.

Israelin turvallisuusjoukot hyökkäsivät moskeija-alueelle perjantaina 7. toukokuuta. Taustalla näkyi Al-Aqsan moskeijan holvikaaret.

Poliisi tunkeutui Temppelivuoren moskeija-alueelle ja laukoi kumiluoteja sekä tainnutus- ja kyynelkaasukranaatteja. Palestiinalaisten mukaan tämä oli epäoikeutettu hyökkäys pyhään paikkaan perinteisenä rukouspäivänä, ja siksi äärimmäinen loukkaus.

Lisäksi se vielä toistui seuraavana maanantaina, kun Israelin poliisi sanoi ehkäisseensä ennalta kivien heittelyn aloittamisen ja tunkeutuneensa uudelleen moskeija-alueelle.

Al-Aqsan yhteenotto äityi väkivaltaiseksi 7. toukokuuta. Palestiinalaiset pitivät Israelin joukkojen tunkeutumista alueelle häpäisynä.

Terroristijärjestöksi määritellyn Hamasin sotilaallinen siipi oli saanut mielestään oikeutuksen häpäisystä, ja samana päivänä se laukaisi ensimmäiset rakettinsa Israeliin.

Mikä Al-Aqsan moskeija?

Temppelivuori ja sen moskeijat ovat tärkeitä juutalaisille ja muslimeille, koska ne kietoutuvat uskontojen alkuhämärään. Myös kristinuskolle paikka on pyhä, mutta useimmiten vähemmän mieltä kuohuttava.

Nimitys Temppelivuori tulee paikalla ikivanhojen kirjoitusten mukaan sijainneista juutalaisten temppeleistä, joista ensimmäisen tuhosivat babylonialaiset ja toisen roomalaiset. Jäljellä on vain osa toisen temppelin länsimuuria, eli Itkumuuri, juutalaisuuden pyhin rukouspaikka. Uskonnon kaikkein pyhin paikka on vieressä oleva Temppelivuori, mutta siellä juutalaiset eivät saa rukoilla.

Temppelivuori, muslimien Haram al-Sharif -pyhättö, tunnetaan paikalla nyt sijaitsevista kahdesta moskeijasta, Jerusalemin kaupunkikuvaa hallitsevasta kupolikattoisesta Kalliomoskeijasta sekä Al-Aqsan moskeijasta, joka on näistä kahdesta tärkeämpi. Niiden rakentaminen alkoi alun perin jo 600-luvulla.

Islaminuskon mukaan profeetta Muhammed nousi taivaaseen Al-Aqsan moskeijan paikalta. Nimitys Al-Aqsa tarkoittaa ”etäisintä pyhättöä”. Sitä tärkeämpiä paikkoja muslimeille ovat vain Mekka ja Medina.

Uskonnollisen merkityksen lisäksi Temppelivuorella ja Itä-Jerusalemilla on tulinen poliittinen merkitys.

Israelin syntysota 1948 jätti Itä-Jerusalemin Jordanian haltuun, mutta Israel valloitti sen ja Jordanjoen Länsirannan kuuden päivän sodassa 1967. Voittaja varoi kuitenkin kajoamasta Temppelivuoreen, vaikka saikin sen nyt periaatteessa itselleen.

Palestiinalaiset esittivät henkilöpapereitaan israelilaiselle rajavartijalle Länsirannan Israelista erottavalla muurilla Ramallahissa. Väkijoukko oli pyrkimässä rukoilemaan Al-Aqsalle ramadanin ensimmäisenä perjantaina.

Syntyi status quona tunnettu järjestely, jossa Israel vastaa alueen turvallisuudesta, mutta itse moskeija-aluetta hallinnoi oma Jordanian tukema islamilainen säätiö, Waqf. Muslimit saavat rukoilla alueella, muut vain vierailla.

Vaikka palestiinalaiset eivät hallitse Itä-Jerusalemia, he pitävät sitä pääkaupunkinaan. Israel taas pitää koko Jerusalemia pääkaupunkinaan, mitä kansainvälinen yhteisö ei ole koskaan tunnustanut.

Mihin Al-Aqsa-kiista pohjautuu?

Moskeija ei ole ensimmäistä kertaa sytyttimenä väkivallalle.

Vuonna 1990 äärijuutalaiset yrittivät laskea alueella peruskiven uudelle temppelille, mikä johti mellakointiin. Vuonna 2000 entinen sotapäällikkö, Israelin silloinen oppositiojohtaja ja myöhempi pääministeri Ariel Sharon vieraili vastalauseista huolimatta paikalla, mikä käynnisti mielenosoitukset ja lopulta toiseksi intifadaksi kutsutun palestiinalaisten kansannousun.

Aiemmin armottomana sotilasjohtajana tunnetun Ariel Sharonin vierailu Temppelivuorella syyskuussa 2000 kuohutti muslimimaailmaa.

Vuonna 2017 kolme Israelin arabia ampui kaksi poliisia paikalla. Tapauksen vuoksi Temppelivuorelle asennettiin metallipaljastimet, jotka jouduttiin kuitenkin protestien takia lopulta poistamaan.

Pohjimmiltaan kyse ei ole pelkästään uskonnosta tai yksittäisistä provokaatioista tietyssä paikassa, vaan Israelin ja palestiinalaisten rinnakkainelosta, jota ei saada onnistumaan. Molemmin puolin on äärimmäistä ajattelua, joka pääsee pulpahtamaan pintaan ja pyyhkii pois orastaneen sovun. Terrori-isku Israelissa tai palestiinalaisten eristäminen ja alistaminen kurjiin oloihin luovat katkeruutta.

Tämänhetkinen poliittinen tilanne on se, että palestiinalaiset ovat hajanaisia eivätkä sen paremmin Mahmud Abbasin johtama hallinto Länsirannalla kuin Hamas Gazassa ole pystyneet vastaamaan kansan odotuksiin.

Terroristijärjestönä pidetty Hamas on laukonut raketteja kohti Israelia, jonka ohjustorjunta ei ole täysin kyennyt pysäyttämään iskuja.

Israelissa pääministeri Benjamin Netanjahu on taistellut vallassa pysymisestä vuosia ja näyttänyt välillä hakevan tukea jopa äärioikeistolaisilta rasisteilta. Ajatus Al-Aqsan tuhoamisesta uuden juutalaistemppelin tieltä elää yhä joissain piireissä Israelissa.

Israelin ja palestiinalaisten konflikti oli silti pysynyt ulospäin suhteellisen rauhallisena vuosia.

Palestiinalaisten keskuudessa on kuitenkin yhä useampien raporttien perusteella vallannut alaa näkemys, että Israel ei enää kunnioittaisi kansainvälisiä rauhanpyrkimyksiä lainkaan vaan aikoisi ratkaista ongelmat savustamalla heidät pikku hiljaa ulos Itä-Jerusalemista ja islamin pyhiltä paikoilta. Tämä olisi heidän mielestään jatke aiemmille vääryyksille.

Poliisi pidätti palestiinalaismielenosoittajan moskeija-alueen lähellä 10. toukokuuta. Samana päivänä alkoivat myös Hamasin kostoiskut Israeliin.

– Sheikh Jarrah ja Al-Aqsa ja Damaskoksen portti ovat kaikki osa pyrkimystä ajaa meidät pois täältä, kommentoi Sheikh Jarrahin palestiinalaisyhteisön johtaja Salah Diab tilannetta New York Timesille.

– Tuntuu kuin meidän läsnäolomme kaupungissa yritettäisiin eliminoida. Meidän täytyi nousta vastaan ja tehdä selväksi, että olemme yhä täällä, painotti puolestaan itäjerusalemilainen mielenosoittaja Majed al-Qeimari lehdelle.

Israelilaispoliisit muodostivat rivistön Al-Aqsan eteen perjantaina 7. toukokuuta.

New Yorkin Concordia Collegen Lähi-itä-asiantuntija Ken Chitwood piti kirjoituksessaan kiistaa sekä Itä-Jerusalem-riitana ja uskonnollisena konfliktina.

– (Al-Aqsalle) pääsemisen kontrollointi muistuttaa palestiinalaisia heidän voimattomuudestaan maankäyttöriidoissa Israelin viranomaisten kanssa. Samaan aikaan hyökkäykset Al-Aqsalle koskettavat syvästi muslimeja kautta maailman ja he reagoivat toimiin, joita he pitävät pyhän paikan häpäisynä, Chitwood kirjoitti The Conversation -julkaisussa.

– Al-Aqsasta ja vapaan pääsyn takaamisesta sen alueelle on tullut sijaistaistelu sekä palestiinalaisten oikeuksien että koko islaminuskon puolesta.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?