Israelin ja palestiinalaisten väkivaltaisuudet asettivat Bidenin vaikeaan asemaan – ”Ei ole oikea hetki vaisuille lausunnoille” - Ulkomaat - Ilta-Sanomat

Israelin ja palestiinalaisten väkivaltaisuudet asettivat Bidenin vaikeaan asemaan – ”Ei ole oikea hetki vaisuille lausunnoille”

Yhdysvaltojen presidentiltä vaaditaan kovempia toimia Israelin ja palestiinalaisten konfliktin suhteen.

Presidentti Joe Biden on halunnut pysyä etäällä Lähi-idän konflikteista. Nyt häneltä vaaditaan kuitenkin aktiivisuutta.

12.5. 14:43

Viime päivien väkivaltaisuudet Israelin turvallisuusjoukkojen ja palestiinalaisten välillä ovat asettaneet Yhdysvaltain presidentin Joe Bidenin hankalaan asemaan. Biden on virkakautensa alussa siirtänyt amerikkalaisen ulkopolitiikan huomion Lähi-idästä Kiinaan ja on lukuun ottamatta tuttuja lausuntoja kahden valtion ratkaisun puolesta tehnyt vain vähän edistääkseen rauhaa Israelin ja palestiinalaisten kesken, New York Times uutisoi.

Nyt Bidenilta vaaditaan kuitenkin kovempia toimia ja kannanottoja.

– Ongelma Lähi-idän kanssa on, että voit yrittää kääntää selkäsi sille, mutta se ei käännä selkäänsä sinulle, kuvaili Martin S. Indyk, joka on Yhdysvaltojen entinen Israelin-suurlähettiläs ja entinen Israelin ja palestiinalaisten välisten neuvottelujen erityislähettiläs.

Samoilla linjoilla oli myös Washington instituutin tutkija, entinen palestiinalaisasioiden neuvottelija Ghaith Al-Omari.

– Voi vaikuttaa järkevältä yrittää laskea Israelin ja palestiinalaisten asiaa tärkeiden asioiden listalla, ottaen huomioon kaikki ongelmat sillä alueella ja maailmassa, mutta kuten olemme nähneet, tämä on asia, jotka edelleen aiheuttaa poliittista kitkaa Washingtonissa, Al-Omari sanoi Politicolle.

Savua nousee Gazan kaupungista Israelin ilmaiskun jälkeen.

Bidenin hallinto on vaatinut konfliktin molempia osapuolia pidättäytymään väkivallasta ja painostaneet yksityisissä keskusteluissa israelilaisia ja palestiinalaisia virkamiehiä välttämään jännitteiden lisäämistä. Bidenin hallinto onnistui myös lykkäämään israelilaisen tuomioistuimen päätöstä koskien palestiinalaisten häätöä Itä-Jerusalemista. Lisäksi Bidenin hallinto saattoi osin vaikuttaa siihen, ettei juutalaisten Jerusalem-päivän marssi kulkisi muslimikorttelin läpi vanhassa kaupungissa.

Epäselväksi on kuitenkin jäänyt se, miten Bidenin hallinto lopulta näkee Israelilaisten ja palestiinalaisten välisen konfliktin. Biden ei ole esimerkiksi siirtänyt Yhdysvaltojen suurlähetystöä Jerusalemista takaisin Tel Aviviin. Bidenin edeltäjän Donald Trumpin päätös siirtää suurlähetystö herätti aikoinaan suurta kohua. Biden ei ole myöskään nimittänyt suurlähettilästä tai Israelin ja palestiinalaisten neuvottelujen erikoslähettilästä. Biden on kuitenkin palauttanut rahoituksen palestiinalaisille ja solminut jälleen diplomaattiyhteyden palestiinalaisiin.

Esimerkki Bidenin hallinnon epäselvästä linjasta saatiin maanantaina, kun ulkoministeriön edustaja Ned Price tuomitsi Hamasin raketti-iskut ja vahvisti Israelin oikeuden itsensä puolustamiseen. Kun häneltä kysyttiin palestiinalaisten oikeudesta puolustaa itseään, Price vastasi:

– Laajasti puhuen... me uskomme itsepuolustuksen konseptiin, me uskomme, että se koskee jokaista valtiota.

Hän kieltäytyi kuitenkin kommentoimasta uutisia, joiden mukaan palestiinalaisia oli kuollut Israelin tekemissä ilmaiskuissa sanoen,e ttä Yhdysvallat yritti vahvistaa faktoja.

– Meidän prioriteettimme on jännitteiden purkaminen.

Gazasta ammuttuja raketteja, joiden kohteena olivat israelilaiset kaupungit.

Bideniin ovat vedonneet paitsi Israelin toimia kritisoivat myös Israel-myönteiset tahot.

– Jos Bidenin hallinto laittaa lain noudattamisen ja ihmisoikeudet ulkopolitiikkansa keskiöön, tämä ei ole oikea hetki vaisuille lausunnoille, demokraattisenaattori Chris Van Hollen twiittasi ja viittasi YK:n asiakirjaan, jossa Israelilaisten pyrkimyksiä häätää palestiinalaiset Itä-Jerusalemista kuvailtiin kansainvälistä lakia rikkoviksi.

– Juuri nyt, Bidenin hallinnon on tärkeää osallistua aktiivisesti välittömän tulitauon varmistamiseen ja kehottaa kaikkia osapuolia rauhoittumaan, liberaali juutalaisamerikkalainen lobbaaja J Street sanoi lausunnossa.

– Kun ihmishengistä on kyse, hallintomme voisi ja pitäisi tehdä enemmän.

Lähi-itä instituutin tutkija Khaled Elgindy muistutti The Guardianin haastattelussa, ettei Yhdysvallat ole tällä hetkellä suinkaan neutraali, vaikka voimakkaita lausuntoja tai tekoja ei ole nähty.

– He ovat erittäin vahvasti mukana. He eivät vain ole mukana siinä osassa, joka liittyy konfliktin lieventämiseen, Elgindy sanoi, viitaten Yhdysvaltojen Israelin armeijalle antamaan 3,8 miljardin dollarin vuosittaiseen tukeen.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?