Minne ja milloin Kiinan holtiton kantoraketti putoaa? Tämä kaikki tiedetään nyt - Ulkomaat - Ilta-Sanomat

Minne ja milloin Kiinan holtiton kantoraketti putoaa? Tämä kaikki tiedetään nyt

Raketti laukaistiin lasteineen matkaan 29. huhtikuuta Hainanin provinssissa sijaitsevasta Wenchangin avaruuskeskuksesta.

Wenchangin avaruuskeskuksesta laukaistun Pitkä marssi 5B -raketin jäänteet lähestyvät maata hallitsemattomasti.

8.5. 23:38

Maapalloa kohti hallitsemattomasti matkaavan kiinalaisen kantoraketin on ennustettu osuvan Maahan lauantain ja sunnuntain välisenä yönä tai sunnuntaina aamulla Suomen aikaa.

Tämä kaikki sen matkasta tiedetään nyt.

Mikä ihmeen Pitkä marssi 5B?

Pitkä marssi 5B on Kiinan suurin raketti ja tällä hetkellä myös yksi maailman suurimmista. Sen tehtävänä oli kantaa avaruuteen Kiinan uusimman avaruusaseman, ensi vuonna valmistuvan Tiangong 3:n päämoduuli.

Raketti laukaistiin lasteineen matkaan 29. huhtikuuta Hainanin provinssissa sijaitsevasta Wenchangin avaruuskeskuksesta.

Raketti laukaistiin matkaan 29. huhtikuuta.

Pienemmät kantoraketit irtosivat kokonaisuudesta pian laukaisun jälkeen ja putosivat odotetusti Tyyneenmereen. Raketin tyhjänä 18–22 tonnia painava ydinosa jatkoi matkaansa vieden avaruusaseman moduulin kiertoradalle.

Miksi raketti putoaa hallitsemattomasti?

Kiertoradalle saakka edenneet rakettien vaiheet ovat viime vuosikymmeninä toimineet niin, että niiden moottori käynnistyy uudelleen lastista eroamisen jälkeen. Tällöin ne erkaantuvat kiertoradalta ja putoavat suunnitellusti joko asumattomille alueille tai keskelle merta.

Kiina valitsi toisenlaisen tavan laukaisuunsa, ja avaruusaseman moduulista irtautumisen jälkeen Pitkä marssi alkoi kiertää Maata epätavallisella lentoradalla ja pikkuhiljaa korkeutta menettäen. Raketin lentokorkeutta on laskenut ilmakehän yläosassa ilmanvastuksen aiheuttama kitka.

Poikkeuksellinen lentorata on tehnyt tarkan laskeutumisajan ja -paikan ennustamisen mahdottomaksi.

Kiinan ulkoministeriön perjantaisen lausunnon mukaan suurin osa raketista todennäköisesti palaa ilmakehässä maata lähestyessään, jolloin myös vahinkojen mahdollisuus on pieni.

Minne ja milloin raketti putoaa?

Raketti voi periaatteessa pudota minne tahansa 41,5 pohjoisen leveyspiirin ja 41,5 eteläisen leveyspiirin välissä.

Suomeen raketti ei siis ainakaan putoa, sillä Suomi sijaitsee tätä pohjoisemmassa, osapuilleen 60. ja 70. pohjoisen leveyspiirin välissä.

Todennäköisenä pidetään, että raketin osat, jotka eivät mahdollisesti pala osuessaan ilmakehään, putoavat mereen. Maapallo on 70-prosenttisesti vettä, joten mereen putoaminen on todennäköistä.

– Toivomme, että se (kantoraketti) laskeutuu paikkaan, jossa se ei vahingoita ketään, Yhdysvaltain puolustusministeriön edustaja Mike Howard on lausunut.

Putoamispaikasta on esitetty erilaisia laskelmia. Ennusteet tarkentuvat sitä mukaa, kun raketti menettää korkeutta.

Yhdysvaltain liittovaltion rahoittamaa tutkimus- ja kehitystyötä tekevä The Aerospace Corporation -järjestö laski, että raketti putoaisi Atlanttiin aamulla klo 7.30 Suomen aikaa. Joustovaraa on neljä tuntia kumpaankin suuntaan. Aiemmin sama järjestö oli arvellut raketin putoavan Uuden-Seelannin merialueelle.

Aerospace Corporationin mukaan raketin putoaminen on kuitenkin mahdollista minne tahansa alueella, joka kattaa suuren osan eteläistä pallonpuoliskoa.

Venäjän avaruusjärjestön Roskosmosin ennusteen mukaan raketti olisi putoamassa Indonesian eteläpuolelle Timorinmereen sunnuntaina kello 2.30 jälkeen aamuyöllä Suomen aikaa.

Tuoreen ennusteen julkaisi lauantaina myös EU:n SST-palvelu (Space Surveillance and Tracking). Sen mukaan raketti putoaisi maahan aikahaarukalla, joka ulottuu 190 minuuttia ennen ja jälkeen kello 5.11 Suomen aikaa. Tämän ennusteen mukaan putoamisaika asettuisi siis noin kello kahden ja puoli yhdeksän välille sunnuntaiaamuna Suomen aikaa.

Ovatko Kiinan raketit palanneet aiemmin hallitsemattomasti Maahan? Entä muiden valtioiden raketit?

Kyseessä ei ole ensimmäinen kerta, kun Kiina on menettänyt Maahan palaavan avaruusaluksen hallinnan. Vuonna 2018 Kiinan Tiangong-1-avaruuslaboratorio putosi hallitsemattomasti Tyyneenmereen.

Sen seuraaja Tiangong-2 puolestaan saatiin palautettua kiertoradalta hallitusti vuonna 2019.

Toukokuussa 2020 toinen Pitkä marssi -raketti tuhoutui osittain palatessaan takaisin Maahan. Siitä suurin osa päätyi Atlantin valtamereen, mutta romua lensi myös Afrikkaan Norsunluurannikolle asuttujen kylien alueelle. Osuma aiheutti aineellisia vahinkoja, mutta kukaan ei kuollut tai loukkaantunut. CNN kertoo, että ennen putoamistaan mereen se lensi suoraan Los Angelesin ylitse.

Washington Postin mukaan Kiinalla on suunnitteilla vielä kymmenen laukaisua, joilla on määrä viedä uuden avaruusaseman osia Maan kiertoradalle.

Spacenewsin mukaan suurin ja tunnetuin hallitsematon laskeutuminen sattui vuonna 1979, kun Nasan 76-tonnisen Skylabin romua levittyi laajalle alueelle Intian valtamerta ja Länsi-Australiaa.

Vuonna 2018 kerrottiin, että Euroopan avaruusjärjestön (Esa) mukaan kuluneiden 60 vuoden aikana Maahan on hallitsemattomasti sinkoutunut 6 000 suurta esinettä, mutta yksikään niistä ei ole aiheuttanut vaaraa ihmisille.

Astrofyysikko Jonathan McDowell Harvard-Smithsonian Center for Astrophysics -tutkimusinstituutista ei pidä tämän viikonlopun tilannetta erityisen huolestuttavana. Hän on kuitenkin sitä mieltä, että Kiinan on muutettava toimintatapaansa.

–Se, että valtava kasa metallisirpaleita lentää kohti Maata satojen kilometrien tuntivauhtia, ei ole hyvä toimintamalli, ja Kiinan pitäisi muovata Pitkä marssi 5B -lentojaan välttääkseen tämän.

Lähteet: New York Times, Reuters, Guardian, CNN

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?