Kremlin kanssa tiivistä yhteistyötä tekevä Venäjän suomalais-ugrilaisten kansojen yhdistys (Afun Rf) virittelee boikottia kesäkuuksi Tarttoon suunniteltua suomalais-ugrilaisten kansojen maailmankongressia vastaan.
Yhdistyksen mukaan Venäjän suomalais-ugrilaisten kansojen länsimaiset kumppanimaat käyttävät sukukansayhteistyötä välineenä, jonka avulla pyritään puuttumaan Venäjän sisäisiin asioihin ja painostamaan Venäjää. Kritiikki kohdistuu erityisesti Suomea ja Viroa kohtaan.
– Käytännössä kaikista Suomen ja Viron delegaattien esiintymisistä me kuulemme jatkuvaa kritiikkiä meidän maatamme kohtaan ja Venäjän suomalais-ugrilaisten kansojen elämää kohtaan, lukee Afun-yhdistyksen perjantaina julkaisemassa kannanotossa.
Afun-yhdistyksen mukaan neljän vuoden välein järjestettävistä suomalais-ugrilaisten kansojen maailmankongresseista on muodostunut foorumi, jossa keskitytään korostamaan Venäjällä asuvien sukukansojen elämän väitettyjä negatiivisia piirteitä.
– Me emme voi hyväksyä sitä... Olemme entistä vakuuttuneempia siitä, että maailmankongresseja ei järjestetä suomalais-ugrilaisten kansojen ongelmien ratkomiseksi rakentavalla tavalla, vaan työkaluna Venäjän sisäisiin asioihin puuttumiseksi, yhdistys julistaa.
Afunin mukaan suomalais-ugrilaisten kansojen maailmankongresseissa esiintyy nykyisin ”tuhoisia ja selkeästi politisoituja” virtauksia ja ”suomalais-ugrilaista korttia käytetään hyväksi yhtenä painostuskeinona” Venäjää kohtaan.
– Johtuen yllä sanotusta ja lisäksi koronavirukseen liittyvästä epidemiologisesta tilanteesta me emme pidä järkevänä osallistumista kahdeksanteen suomalais-ugrilaiseen maailmankongressiin Virossa ja asetamme kyseenalaiseksi vastaavien kongressien tarpeellisuuden tulevaisuudessa, kannanotossa lukee.
Suomi–Venäjä-seura on yksi suomalais-ugrilaisten maailmankongressien pääjärjestäjistä Suomen osalta. Seuran pääsihteeri Niina Sinkko ihmettelee, mistä Afunin julkilausuma on saanut alkunsa.
– Julkilausuman teksti lähti kiertämään viime perjantaina ja silloin kävi jo ilmi, etteivät edes kaikki Afunin toiminnassa mukana olevat henkilöt ole tienneet mitään sen valmistelusta, Sinkko kertoi IS:lle puhelimitse.
Afunin puheenjohtaja on Mordvan tasavallan entinen kulttuuriministeri Pjotr Tultajev, jonka toimii nykyisin Saranskin kaupunginjohtajana. Yhdistyksen puheenjohtajan ominaisuudessa Tultajev kuuluu jäsenenä myös Venäjän presidentinhallinnon yhteydessä toimivaan etnisten ryhmien väliseen neuvostoon ja sen puheenjohtajistoon.
– Lausunto on herättänyt ymmärrettävästi suurta huolta monissa suomalais-ugrilaisissa kansoissa. Olen aikeissa soittaa Tultajeville vielä tänään maanantaina ja kysyä häneltä, mitä on tämän heidän nettisivuiltaan löytyvän kannanoton takana, Sinkko sanoi.
Vuonna 2000 suomalais-ugrilaisten kansojen maailmankongressi järjestettiin Helsingissä. Tilaisuudessa mukana olivat tuolloin myös Viron presidentti Lennart Meri, tasavallan presidentti Tarja Halonen ja Unkarin presidentti Ferenc Madlin.
Vuonna 2016 suomalais-ugrilaisten kansojen maailmankongressi järjestettiin Lahdessa. Tasavallan presidentti Sauli Niinistö kestitsi tuolloin kongressiin vieraiksi tulleita Viron presidenttiä Toomas Hendrik Ilvestä ja Unkarin presidenttiä Janos Aderia.
Suomalais-ugrilaisten kansojen kahdeksas maailmankogressi on määrä järjestää 16.-18. kesäkuuta Viron Tartossa. Kongressi siirtyi viime kesältä tähän kesään koronaviruspandemian vuoksi.
Epävarman koronatilanteen vuoksi järjestäjät ovat kaavailleet nyt kongressille hybridimuotoa, jossa osa tapahtumista järjestettäisiin pienemmän yleisön läsnä ollessa Tartossa, ja osa olisi virtuaalisia etätapahtumia laajalle yleisölle internetissä.
Viron presidentti Kersti Kaljulaid on kutsunut kaikkien sukukansamaiden valtionpäämiehet Tarton kongressiin.
Viime kesänä myöntävästi ehti vastata jo tasavallan presidentti Sauli Niinistö, mutta Venäjän presidentin Vladimir Putinin vastausta ei ole vielä kuultu. Venäjän julkisuudessa onkin jo pohdittu, edeltääkö Afunin julkilausuma mahdollisesti sitä, että Venäjältä kongressiin ei osallistuisi sen paremmin Putin kuin kukaan muukaan maan korkeimmasta johdosta.
Viron presidentti Kersti Kaljulaid on kutsunut myös presidentti Vladimir Putinin Tarton maailmankongressiin. Toistaiseksi ainakaan Kreml ei ole vastannut kutsuun.
Virossa kiinnitettiin huomiota puolestaan siihen, että Afunin kannanotto tuli hyvin pian sen jälkeen, kun Viro oli ilmoittanut karkottavansa yhden venäläisen diplomaatin tuenosoituksena Tshekille tuoreessa vakoilijakiistassa. Asiasta kertoo Viron yleisradioyhtiö ERR.
Venäjän ja Viron välillä on ollut maailmankongresseissa kipunoita aiemminkin.
Vuonna 2008 Viron silloinen presidentti Toomas Hendrik Ilves marssi ulos Hanti-Mansiassa järjestetystä kokouksesta protestiksi venäläisten puheille. Venäläiset puolestaan tulkitsivat Ilveksen kehottaneen omassa puheessaan Venäjän suomalais-ugrilaisia kansoja vaatimaan itsenäisyyttä ja perustamaan omia valtioitaan, vaikka tällaista kehotusta ei Ilveksen puheessa ollut.
Vuonna 2008 suomalais-ugrilaisten kansojen maailmankongressi järjestettiin Hanti-Mansiassa. Mukana olivat muassa presidentti Tarja Halonen ja Venäjän presidentti Dmitri Medvedev. Viron presidentti Toomas Hendrik Ilves herätti tuolloin huomiota kokouksessa marssimalla ulos salista protestina venäläisten puheelle.
Kunkin maan ja kansan on määrä päättää Tarton maailmankongressiin osallistuvista virallisista delegaateistaan huhtikuun loppuun mennessä. Afun-yhdistys on Venäjällä asuvien suomalais-ugrilaisten kansojen kattojärjestö, joten sillä on halutessaan mahdollisuus käyttää suurta vaikutusvaltaa Venäjältä tulevien edustajien osallistumiseen kansainväliseen yhteistyöhön.
Afun-yhdistyksen mukaan Venäjä on kuitenkin edelleen valmis sukukansayhteistyöhön Suomen, Viron ja Unkarin kanssa, mutta ei sellaisesta asetelmasta, että nämä maat käyttäytyvät kuin olisivat ”kaikkitietäviä veljiä ja siskoja”.
Seuraava suomalais-ugrilaisten kansojen maailmankongressi on määrä järjestää normaalissa aikataulussa eli vuonna 2023. Järjestysvuorossa olisi tuolloin Venäjä.
Venäjän julkisuudessa on viime vuosina nostettu aika ajoin esille erilaisia epäluuloja sukukansayhteistyöhön liittyen.
Yksi epäluulo liittyy niin kutsuttuun ”Sofin-salaliittoon”, joka lavastettiin Neuvostoliitossa 1930-luvun alkupuolella.
(Alla on kartta Venäjällä levitettävästä Sofin-salaliitosta ja väitetysti kaavaillusta suomalais-ugrilaisesta valtiosta.)
Tekaistun ”Suomalaisten kansojen vapautusliiton” väitettyjä jäseniä vangittiin ja vainottiin tavalla, jota on myöhemmin pidetty jonkinlaisena alkusoittona Josif Stalinin käynnistämälle suurelle terrorille.
Hurjimpien väitteiden mukaan Suomi ja Viro tekisivät sukukansayhteistyötä sen vuoksi, että maissa eläteltäisiin haavetta jonkinlaisen suuren suomalais-ugrilaisen valtion perustamista ja tavoitteena olisi esimerkiksi pääsy käsiksi Venäjän luonnonvaroihin. Monilla Venäjän suomalais-ugrilaisten kansojen asuinalueilla on paljon kaasu- ja öljyvaroja.